Ahvenjahdissa

maanantaina 15.1.2018 | by Jaana Jekkonen | 6 kommenttia

Viikko sitten päästiin aloittamaan pilkkikausi täällä Kuopion korkeudella ja sen jälkeen olen käväissyt pilkillä jo muutaman kerran. Odotin koko syksyn jäiden tuloa ja halusin kokea sen tunteen, kun iso ahven potkii tasuri suussa siiman päässä. Viime päivien saaliit ovat kuitenkin olleet olemattomat ja ison ahvenen potkuista on saanut vain haaveilla. Toivottavasti ahven aktivoituu, sillä ei se ainakaan enää voi passivoitua tuosta.

Lehdissä varoiteltiin harvinaisen heikoista ja petollisista jäistä. Jäät ovat jäätyneet tosi epätasaisesti ja siksi pilkkikauden aloituskin meni tammikuun puolelle. Olemme olleet tosi varovaisia pilkkireissuilla ja tarkastelleet jään paksuutta sitä mukaa, kun olemme jäällä edenneet.

Käytiin Virmasvedellä viime viikolla ja rannan heikon jäätilanteen takia meinasin jo hylätä koko ajatuksen pilkkireissusta. Mentiin tarkastamaan jää ensin pelkän kairan kanssa ja jätimme siinä vaiheessa vielä pilkkikamat autoon. Rannassa jalka meni jäänkannesta läpi ja tilanne näytti huonolta. Juha kulki kairan kanssa edeltä ja minä tulin köyden kanssa perässä.

Jään tarkastusta Virmasvedellä

Jään paksuus oli rannassa 40-50cm, mutta se oli täysin höttöjäätä. Kuitenkin vähän syvempään mennessä jää vahvistui ja siinä oli jopa hieman teräsjäätä. Jää oli kuitenkin tosi epätasaisesti jäätynyttä ja kovien jääkerrosten välissä oli pehmeää loskaa. Kairasimme muutaman sadan metrin matkan ja päätimme hakea pilkkivehkeet autosta. Käydään kokeilemassa varovasti, kun jää kerran kantaa.

Lopulta jää oli ihan ok syvemmässä ja kalastimme muutaman sadan metrin säteellä rannasta. Emme ole oikein koskaan löytäneet Virmasvedestä isompaa saalista ja niinhän siinä kävi, että sama meininki jatkui. Muutama kala koko päivän aikana, mutta ei sentään mp-reissu.

Lähtörantaan oli muutama sata metriä

Joensuun Tommi teki minulle ihanan värisen Kalarosvon viime kesänä ja kuulin useammankin ihmisen suusta, että väri toimii varmasti Virmasvedellä. Päätin tehdä Kalarosvon ensiuiton ja totta tosiaan se toimii siellä, pilkkikauden ensimmäinen tasuriahven oli tosiasia. Samalla hetkellä päätin, että Kalarosvon värin nimi on Virmas =)

Talven eka tasuriahven, jippii!

Kalarosvo värissä Virmas, toivottavasti nimi sopii myös Tommi sinulle =D

Jatkoin Virmaksen uittamista ja kohta tasurin alle ilmestyi viiva. Puhuin itsekseni ääneen, että “älä ole hauki, no olet kuitenkin minun tuurilla hauki”. En kuitenkaan malttanut nostaa tasuria viivan yläpuolelta pois, vaikka etiäinen sanoi, että hauki se on. Hetken päästä kala teki tutun syöksyn ja tärppäsi Virmakseen. Sain kalan jäälle ja melkein itku pääsi, kun huomasin upouuden tasurin menettäneen silmänsä. Ärsytti.

Kiitti tuosta silmästä ja kiitti tästä haavasta

Koko päivänä saimme vain muutaman kalan, mutta ehkä hanat joskus aukeavat Virmasvedellä meillekin.

Kallaveden jäätilanne on vielä hieman arvoitus. Käytiin viime alkutalvena Pohjois-Kallavedellä ja pohdimme uskaltaisiko samoille paikoille mennä jo nyt vai onko jää heikkoa. Tiedustelin tuttavalta jäätilannetta ja hän oli käynyt alueella kairailemassa ja oli itsekin yllättynyt, kun jää oli ollut niin hyvä. En meinannut edes uskoa sanomalehtien pelottelun jälkeen, että jää kestää, mutta päätimme lähteä katsomaan tilanteen itse.

Hämärän rajamailla

Menimme jäälle Päivärannasta ja jää oli kauttaaltaan kovaa, alla 5-7cm teräsjäätä ja sen päällä vielä kymmenisen senttiä kovaa jäätä. Ihan uskomatonta, kuinka paljon jäiden paksuudet vaihtelevat. Tottakai Kallavesi on tosi iso vesistö ja tarkkana täytyy varmasti olla, mutta tuolla alueella jää kyllä kesti. Sen todisti joku pappa moottorikelkkansa kanssa ?

Teräsjäätä ihan mukavasti

Jäällä oli hyvä liikkua ja kairasimme paljon, jotta näimme koko ajan jään paksuuden. Viime vuonna sama kalapikka antoi hyvin kalaa alkutalvesta ja tottakai odotukset olivat korkealla. Savustin oli lähestulkoon jo lämpenemässä, enää tarvitsi vain nostella körmyahvenet ahkioon.

Mutta niin vain päivän kuluessa tiputtiin taas maan jään pinnalle. Liian hyvinhän se kausi olisi alkanutkin, jos olisin ihan syömään päässyt ?

Tämmöinen pilkkireissu tällä kertaa

Viikonloppuna päätettiin ratsata paikka vielä uudestaan. Kyllä ahvenille jossain vaiheessa tulee nälkä ja jos olemme heti niiden herättyä odottamassa tasureinemme niiden yläpuolella, ehkä ne puraisevat.

Pilkkopimeässä avannolla istuessa mietin, että tulikohan lähdettyä vähän liian aikaisin. Auringonnousuun oli kaksi tuntia aikaa ja ainoa mitä jäällä näkyi, oli kaksi kirkasta luotaimen näyttöä. Muuten oli ihan pimeää. Aika kului ja aamu valkeni ilman minkäänlaisia tapahtumia. Myönnettävä oli, että olimme vähän liian ajoissa ?

Oltiin ainakin ensimmäisiä jäällä

Nappaako aikainen lintu madon?

Kymmeneltä ahven alkoi syömään ja minuutti yli kymmenen se oli kylläinen. Selvä ja kiitos. Yksi 200g ahven. Siinäpä oli sitten mukava kalastella loppupäivä tyhjää. Yksi huonoimmista reissuista ikinä kalan syönnin suhteen, ahvenia ei edes näkynyt missään.

Käytiin samalla paikalla vielä tänään, vaikka keli ei ollut mikään pilkkijän unelmakeli. Pakkasta oli kahdeksan astetta, mikä ei oikeasti ole yhtään paha, paitsi jos lisäksi on hirveä tuuli. Ja tänään oli! Sää tuntui kuin -15C. Onneksi osasin varautua ja paksun pilkkihaalarin alla oli kolme merinovillakerrastoa, Ursuitin välikuivapuku ja fleecekerrasto. Ja vaikka kävelin kuin Michelinukko, sentään pysyin lämpöisenä koko päivän.

Ja tosi hyvä juttu oli se, että kala ei syönyt. Eivät sormet nimittäin olisi kestäneet kylmien kalojen käsittelyä. Nyt saatiin istua ihan rauhassa rukkaset käsissä sormet lämpöisinä avannoilla ja tuijotella luotaimen näyttöä. Tiedä minkä flunssan olisin saanut, jos kalaa olisi tullut, eihän niitä olisi pystynyt nostelemaan. Noh, ehkä tuossa oli vähän sarkasmia mukana. Tosiaan kala jatkaa dieettiään ja päivän saldona muutama ahven. Elän kuitenkin toivossa, että syönti virkistyy ☺️

Kuoretta välivedessä, mutta petokalat hukassa

Kukkokala söi ison tasurin

Ja vielä perä edellä, kyllä oli nälkäinen ahven!

Tilasin Väänäsen Jounilta Sukeltaja-morreja ja ne ovat sen verran isoja, että toimivat myös mikrojigin pyrstöllä. Tänään ei sormet olisi kestäneet toukkia käsitellä, joten pieni Peter Lahden Core Shad toimii hyvin Sukeltajan häntänä :) Pienten kalojen tärppejä tuli paljon ja lopulta jigi oli järsitty kokonaan. Uskon kyllä, että tämä viritys on hyvä isolle ahvenelle ja aion kokeilla sitä heti, kun niitä isoja ahvenia löydän. Toivottavasti vielä tänä talvena =D

Iso Sukeltaja on monikäyttöinen

Päivän isoin ahven iski Kalarosvon kuoreeseen, eipä tämä ahven vielä koolla ollut pilattu, mutta suunta on ylöspäin

Olen saanut paljon yksitysiviestejä kaikuluotaimen asetuksista, selvästi pilkkiluotaimet alkavat olla arkipäivää pilkkijöiden keskuudessa. Kirjoitin viime talvena blogiin sekä HOOK-5 luotaimen esittelyn että HOOK-5 luotaimen asetuksista, linkeistä löytyy hyödyllistä tietoa pilkkiluotaimista ja niiden käytöstä =)

Rantamäen Manu oli taas tehnyt aivan uskomattoman hienon tasurin, kylläpä on hienot värit :) Kiitos Manu!

Jaa:
Facebook
Whatsapp
Joko luit nämä?
6 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen
Kommentit
  1. Jore kommentoi:

    Itse kävin sotkalla viikonloppuna, jäätä oli siellä todella hyvin ja näkyi siellä kelkkakin olevan ja mönkiä.
    Kalat tosiaan hukassa, jospa ensi viikonloppuna sitten!

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Hyvä kuulla, että jäätä riittää. Täytyy itsekin Sotka korkata, kunhan nuo tuulet hellittävät :) Jospa sitten ahvenkin puree ☺️

  2. -m kommentoi:

    On vaikeaa ollut mullakin, kaksi reissua takana ja 98 reikää sadasta tyhjiä, tai ainakin kalat niin pohjassa kiinni, että ei erotu.

    Jäätilanne meillä hyvä, 12-15 cm kunnollista jäätä ja tasaisesti. Ainakin omien reikien kohdalla. Satoi vettä ennen pakkasia, niin suli loskat pois.

    Tästä se taas lähtee.

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      No sinä olet kyllä kairaillut! Ihmeellisen tyhjää on kyllä täälläkin, mutta nyt parin viimeisen reissun perusteella aloin epäilemään, että avannot eivät olekaan tyhjiä, vaan kalat vaan jurottavat ihan pohjassa ja avanto tuntuu siksi tyhjältä. Saa tehdä kaikki mahdolliset taikatemput, että saa edes pientä kiinnostusta kaloissa aikaan.

      Täällä myös ihan hyvä jäätilanne, mutta railoja on tullut viime vuotta enemmän.

  3. Topi kommentoi:

    Millaisella tekniikalla uittelet tasureita? Itselle tähän asti anatneet melko huonosti kalaa. Kaikuluotaintakaan ei toki ole käytössä. Entä onko sulla jotain vinkkejä pienten järvien kalastukseen?

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Tekniikka vaihtelee tilanteen mukaan. Välillä tosi varovaista uittoa, värisytystä tai jopa paikallaan pitoa ja sitten taas joskus saattaa joutua uittamaan tosi suurillakin liikkeillä ja vaihtelemaan tasurin syvyyttä nopeasti, jopa useita metrejä edestakaisin. Kaikuluotain on avainasemassa, koska siitä näkee koko ajan kalojen reagoinnin tasuriin. Tottakai uittotyyleihin vaikuttaa myös tasurin koko.

      Olen kalastanut aika vähän pienillä järvillä, mutta itse katsoisin pohjan muotoja ja syvyyksiä, ja niiden perusteella lähtisin etsimään kalaa. Eiköhän kalat ole samantyylisissä paikoissa sekä isoilla että pienillä järvillä. Kireitä siimoja!

Kommentointi on suljettu.