Himopilkkijän kuulumiset

perjantaina 24.3.2017 | by Jaana Jekkonen | 13 kommenttia

Hellou pitkästä aikaa! Näköjään hurahti kymmenen päivää edellisestä postauksesta, mutta ette ole kovin kummoisista kalastuskuulumisista jääneet paitsi. Viime viikonloppuna oli rippijuhlien järkkäämistä (ei omien =D), joten kalaan en ehtinyt ollenkaan.

Viime postaus oli kalailoa täynnä. Olin saanut talven isoimman ahveneni ja lisäksi saimme potin savustukseen sopivia ahvenia. Kyllä savuahven on herkkua!

Näiden herkkujen jälkeen kalantulo loppui

Sen jälkeen kalastusonni on kääntynyt ja tällä hetkellä rämmitään pohjamudissa. Juuri kun kuvittelee osaavansa kalastaa, joku koputtaa olkapäähän ja tiputtaa sinut haavemaailmastasi maan pinnalle. Nyt on polvet ruvella. Syytän tästä huonosta kalaonnesta Kallavettä, sillä sieltä on ihan mahdotonta löytää ahvenparvia. Tai kyllähän sieltä kalakukkotarpeet saa, mutta filekala on uinut jonnekin kauas.

Juhlien järjestämisen lomassa ehdin välillä kalastaakin. Joka kerta kun olen jäällä käynyt, siellä on ollut ihan hirvittävä tuuli. Viime viikon perjantaina puuskatuuli oli 18 metriä sekunnissa ja lisäksi taivaalta satoi poikittain lunta. Sää ei ollut kovin nautinnollinen ja saaliskin jäi huonoksi. Nolla kalaa. Sellaisista reissuista ei kovin monen lauseen rapsoja kirjoitella.

Myräkkä

Alkuviikosta lähdettiin Kallavedelle samoille paikoille, mistä sain talven isoimman ahveneni. Kartoitettiin paikkaa laajasti, mutta siltä alueelta löytyi vain yksi sintti. Sen jälkeen laajensimme kalastusaluetta muutamalla kilometrillä, mutta saalis ei parantunut yhtään.

Keli näytti hyvältä kalakeliltä, mutta se oli vain hämäystä

Tyhjä luotaimen näyttö on niin tuttu näkymä

Minulla on nyt viharakkaussuhde Kallaveteen. Asun lähes sen rannalla, mutta silti tämä minun oma kotijärveni ei anna minulle kaloja. Kesällä sieltä saa kuhia, kiitos niistä, mutta talvella kalastaisin mielelläni isoja ahvenia. Järven koko on niin suuri, että siellä on takuuvarmasti isoja raitapaitoja, mutta miksi ne leikkivät vaikeasti tavoiteltavia? Mitä veikkaatte, kuinka monta kymmentä vuotta joudun haravoimaan Kallavettä, jotta ymmärrän edes jotain isojen ahventen sielunelämästä?

Tällä viikolla teimme yhteensä kolme reissua Kallavedelle ja olisinkohan saanut yhteensä kolme ahventa. Yritystä on ollut ja reikiä on tehty. Silti kalat ovat hienosti väistäneet meidän avantojamme. Kai me ollaan sitten etsitty vääristä paikoista.

Kallaveden kartoitusta osa 194737457

Oltiin yhtenä päivänä Puutosselällä, johon Kallavesi siis loppuu ja sen jälkeen vaihtuu Sotkanseläksi. Meidän kaveri oli samaan aikaan Sotkalla kalassa. Kuinka voikaan toisiinsa yhteydessä olevat järvet olla niin erilaisia? Kuin yö ja päivä. Me pilkimme tyhjää Kallaveden puolella ja kaveri veti hurjana ahvenia Sotkalla. Oli sillä iso kuhakin yhdessä vaiheessa kiinni..

Kaveri soitti innoissaan monta kertaa päivän aikana ja houkutteli tulemaan Sotkalle hurjan kalansyönnin takia. Isoja murikoita nousi kuulemma tasurille jatkuvasti. Minä luotin taitoihini, vaistoihini ja Kallaveteeni ja sanoin, että me pysymme täällä ja kokeilemme löytää syövää kalaa Kallaveden puolelta. Hehheh, vieläkin naurattaa oma sinisilmäisyys. Sinne meni hyvä ahvenen syöntipiikki Sotkalla. Minä pilkin sillä välin tyhjää Kallavedellä. Olisi pitänyt sittenkin mennä..

Sotka ja sen hurja syönti pyörivät mielessä. Meille vaan yleensä on käynyt niin, että kun menemme Sotkalle kalaan, reissu on mp. Miten se voikin aina mennä niin, että kala on kylläinen, kun minä olen lähellä. Mehän emme kerrasta tai vielä sadastakaan usko, että Sotka on aina tukossa, kun me mennään sinne. Päätettiin käväistä eilen niillä kaverin ottipaikoilla, josko sieltä vielä löytyisi rippeitä syövistä ahvenista.

Jäällä ennen aurinkoa :)

Yllätys oli melkoinen, kun Ahti antoi ahvenkeittotarpeet. Erehtyiköhän se henkilöstä.. Päivän ainoa toimiva tasuri oli Kalapele ja sen lisäksi pieni Mikadon Fishunter antoi muutamia raitapaitoja. Kala oli tosi aktiivista ja monilla avannoilla näkyi elämää. Kalaparvi pölähti aina välillä näyttöön ja viehettä kohti ampaisi jopa kymmenen viivaa. Tärpit olivat kuitenkin jostain syystä harvassa, viimeinen ärsyke jäi puuttumaan ja kalat laskeutuivat takaisin pohjaan. En tiedä, mitä se olisi vaatinut, mutta tarjolla oli todella paljon kalaa ja vain murto-osa saatiin jään paremmalle puolelle.

Tämä ilmiö toistui eilen useita kertoja

Syönti ajoittui aamupäivään, kun aurinko oli vielä jonkun verran pilvien peitossa ja tuuli siedettävissä lukemissa. Iltapäivällä puuska oli jo 17 metriä sekunnissa ja kaikki tavarat piti sitoa kiinni, muuten ne lähtivät tuulen mukaan. Sain päivän ensimmäisen tärpin jo kuudelta ja kalan käytöksestä päätellen se oli iso ahven. Jostain syystä se oli huonosti kiinni ja irtosi aivan avannon alla, mutta sen verran siitä opin, että pelipaikoilla on oltava viimeistään aamukuudelta.

Kellon ympäri Sotkalla, siinä se möllykkä jo laskee :)

Kiitos Sotka ahvenkeittoaineksista!

Sotkalla on kyllä käytävä vielä näillä jäillä uudestaan. Kalapaikat ovat useamman kilometrin päässä rannasta, joten mielelläni menisin sinne kelkalla. Siinä on vain yksi mutta ja tällä kertaa sen mutan nimi on Lynkkis. Se nimittäin meinasi taas jättää meidät jäälle. Käytiin tänään pikareissu (vain kuusi tuntia ;)) Kallavedellä ja kotiin ajaessa kelkka sammui yhtäkkiä kuuden kympin vauhdissa.

Rantaan oli muutama kilometri ja meinasi iskeä pieni paniikki. Veneen saa soutamalla rantaan, mutta kelkan roudaaminen itse rantaan onkin vähän haastavampi juttu. Mitenköhän hajonneen kelkan saa oikeasti rantaan, ihan vain tulevaisuutta ajatellen? :)

“Kerrotko Lynkkis mikä sulla on ongelmana?”

Juha rassaili kelkkaa aikansa ja keksi ratkaisun ongelmaan. Polttoaineen saannissa on jotain hämminkiä ja se pitää hoitaa kuntoon ennen seuraavaa reissua. Onneksi Lynkkis kuitenkin lopulta toi meidät rantaan asti, muuten olisin kotimatkalla vieläkin.

Kaikki sanovat, että kevättä kohti ahvenen syönti paranee. Tulkaahan käymään Kallavedellä, niin nähdään oletteko vielä samaa mieltä =) En voi olla ihmettelemättä, kuinka haastava järvi se on ison ahvenen pilkkijälle. Lähes mahdoton. Tänään se antoi yhden sintin. Pidä sinttis, minä sanoin, ja laitoin kalan takaisin avantoon.

Kallavedessä on se hyvä puoli, että eväät saa aina syödä rauhassa ilman kalojen häirintää

Näillä jäillä olisi tarkoitus käydä vielä Juurusvedellä pilkillä, onko kellään vinkkiä minne auton ja peräkärrin saisi sinne luvalliselle paikalle parkkiin? Rentouttavaa viikonloppua kaikille, menkäähän kalaan! Hyviä kelejä luvassa :)

Jaa:
Facebook
Whatsapp
13 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen
Kommentit
  1. Veijo Kemppainen kommentoi:

    Rikkaveden jäillä 24 3 ahvenet hakusessa, kukkoahvenet toki pakkiin ja 3 yli 500 g raitapaitaa. Pohjatuuli oli viettävän kovaa. Mistä Kuopiosta voi ostaa tuon akkukairasetin? Vanhemmiten alkaa tuo olkapää reissuilla siihen malliin vaikka jäätilanne täälläpäin onkin aika kehno.

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Kyllähän kolmessa puolikkaassa on jo syömistä ja kukkokalat päälle :)

      En ole varma mistä Kuopiosta löytyisi tuo kairapaketti, mutta itse menisin IKH:lta ensimmäiseksi kyselemään :)

  2. Jäpä_k kommentoi:

    Töttöröö. Juuri sieltä vaikealta rantauduin..HP sanon mä.. :/ Yks murikka kävi ja kalakaveri sai “senmittasen”,mut ei muuta koko päivänä. Kelkan Januski saa jäältä pois,kun ottaa puhelun toiselle kelkkakuskille,että “hinaus apua het tänne”.. :) tosin,olisi hyvä olla ylimääränen ahkio sitten,johon vetovaiheessa nostas telaston,silleen se tulee pois. Toiv ette tartte hinuria,toimi Lynksi.. :) Näitä tarinoita lukiessa TOIVOISIN,että elä ujostele kielen käytössä,anna tulla niitä voima sanoja tekstiin,niinkuin ne kirjottaessa tuntuu..Osaat sinä sen :) :) Niillä on vapauttava vaikutus :) :)

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      No töttöröö! Vai vaikeeta? Et taija vaikeesta kuule tietääkään, vastahan sulla oli eilen huippupäivä :) Voimasanoja ei passoo tänne laitella, tiiä vaikka nuorisokin lukee =)

      Huomenna lähdetään Lynkkistä ulkoiluttamaan, toivotaan, että minun ei tartte sulle soitella, mutta oo silti lähtövalmiudessa koko päivä, jos pitääkin kaverille kilauttaa =D

      1. Jäpä_k kommentoi:

        No juu.on vaikeeta ja vaikeita paikkoja. Eilinen oli eilen,mut tänään oli taas P…a :) Meinaatko,että nueret ei ossoo nykypäivänä voimasanoja sannoo..?! Kyl ne ossoo..:)
        Minähän olen aina “valmis”..soittoo suap:). Voep olla,että oon sielä huippupaikassa huomenna nykyttämässä..ei varmaa vielä,mut KIREITÄ meille ja muille..:)

  3. J.A. kommentoi:

    Oltiin eilen Itä-Saamaisessa pilkillä ja talven “paras” kalasaalis tuli. Vajaa kolmetuntia pilkittyämme totesimme meillä olevan vajaat 10 paistikkaan puolelle menevää ahventa kahdelle naiselle :) Täälläkin on todettu miten Kallavesi niin Etelä-kuin Pohjoispuoli tänä talvena antaa todella heikosti kalaa. Mutta muutenhan noi reissut ovat mukavia kun on puut aina mukana ja suuntaamme saarenkupeeseen paistamaan makkarat ja keittämään nokipannukahvit.

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Kiva kuulla, että hyvä reissu takana :)

      Kallavesi on tosiaan ollut oikukas, täytyy nyt viimeiset jäät käydä muualla etsimässä ahventa, kun läheltä ei kerta löydy.

      Makkaranpaisto on kyllä mukavaa ja ai että jos itsekin joskus pääsisi nokipannukahvit nauttimaan kalastuksen lomassa :) Eipä se tietysti muuta vaadi, kun kahvipannun hankinnan :)

  4. Pailakka kommentoi:

    Ei siihen kelkan hinaukseen mittään ahkioo tarvita jos vika ei estä maton pyörimistä.

    Varin remmi mielellään pois vaan ja narun jatkoksi.

    1. Jäpä_k kommentoi:

      Juu,toimii myös niin. Itse olen vaan käyttänyt ahkioo,jos jollain ongelmaa. Kukin tyylillään. :)

  5. MakeA kommentoi:

    Tässä on nyt sitten kolme peräkkäistä viikonloppua aamusta iltaan väännetty reikää päijänteellä, kymmeniä ellei satoja reikiä, en silti vielä ole edes harkinnut tuota akkukonetta;-). Löydettiin hyvä paikka, onneksi on tuo kelkka kaverilla niin pystyy haravoimaan isommankin alueen, ainoa hirvityksen aihe on jos jotain sattuu kelkalle, meillä telapyörä alkoi vimputtaa, oltiin jotain 8km päässä mökkirannasta ja mietittiin että uskaltaako lähtee ajamaan. No kaveri onnellisesti pääsi rantaan, matkaan meni reilu tunti.. Kannattaa muuten pitää varapyörä/varaosia matkassa; Kalaa on tullut ihan mukavasti, joskin suurin osa tuollaista vaaksan mittaista, yksi ylitse muiden, kalakaverille 900g, ei vielä kilon ylityksiä :-( Viime lauantaina sitten osui talven huonoin päivä, lunta alkoi sataa kirkkaan jään päälle n. 5cm ja meni jäänalus ihan pimeeksi, pisteenä I:n päälle jää alkoi paukkumaan tosi kovasti ja alkoi nostaa vettä jään pinnalle kairan reijästä. Ei mikään ihme ettei kala ottanut, no ei kuitenkaan tullut mp reissu ja kaveri sai emännälleen vietäväksi paistinpannulle muutaman avvenen. Nyt sitten taisi olla kauden viimeinen päivä kun tuo työ pilaa kaiken kivan. Joku fiksu aikoinaan sanoikin että “huonot päivät kalassa on aina parempia kuin hyvät päivät töissä. Mutta jos jäälle vielä pääsee pääsiäisen aikaan niin varmasti menen. Tuosta kehäongesta sen verran että kuului minun vakio-ongeksi, lopetin siihen kun kalliiseen kevennettyyn iski hauki joten arvata saattaa miten käy kun ei pysty antaa löysiä..

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Hyvä, että kalaa löytynyt, kyllä kelkalla on mukava mennä kalapaikoille, kun ei tarvitse kalastusaikaa käyttää kävelyyn. Ehtii sitä lenkkeillä muuallakin =D

      Kyllä kelkan kanssa liikkuessa pitäisi olla varaosa-arsenaali mukana, minua ne ei kyllä hyödytä, kun en tajua kelkan tekniikasta hölkäsen pöläystä, mutta onneksi viisaita apumiehiä on olemassa :)

      Mulla ei onneksi ole vielä niin isoja kaloja ollut kiinni, että pitäisi siimaa antaa väsytellessä. Se on kyllä tosiaan hankala tilanne, jos iso kala alkaa vetämään.. mullakaan kun ei taida siimaa olla kun 25 metriä ongella.. No mutta toivotaan, että jättiläiskalat jättävät minun tasurit rauhaan :)

  6. Veli-Matti Hämeenniemi kommentoi:

    saat kyllä niitä isojakin ahvenia siiman päähän mutta se vaatii oman aikansa oppia mistä ja millon!kun lähet kalaan niin älä härkäpäisesti mene mihin ajattelit mennä vaan muuta suunnitelmaa aina sen mukaan miltä tuntuu!alat saamaan kaloja ja löytämään paikat!!
    Vanhat mestarit voi kertoa(itse olen)kuinka he usein menevät aivan muualle kuin illalla suunnittelivat!tässä pätee sama kuin kaikessa muussakin!jätä järkeily ja mene sisintä kuunnellen!opit kyllä ja huomaat että kiire jää ja aikaa kahvinkeittoon ynm.,kalastuksessa on suorittaminen unohdettava niinkuin kaikessa muussakin.
    Mutta parempaa “tuuria”jatkoon ja “recordit”uuteen uskoon.

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Ehkä karttaa tulee tuijotettua liian kuuliaisesti, kunhan jäät sulavat niin lähden etsimään ahvenparvia ja tarkoitus on nyt avovesikaudellakin etsiä kalaa ihan uusista paikoista. Jospa uusia rekordejakin syntyisi =)

Kommentointi on suljettu.