Ihan hyvä päivä

lauantaina 21.2.2015 | by Jaana Jekkonen | 5 kommenttia

Lukuunottamatta elämäni suurimman kalan karkuutusta. Koskee vieläkin sydämeen ja ahdistaa, tarvitsen vertaistukea.

 
Aamu alkoi aikaisella herätyksellä ja suunnaksi valittiin Sotka, koska jopa lehdessä oli tämmöinen mainos. Tästä todellakin meinasi tulla superviikko, josta kirjoitellaan lehdissäkin, mutta ei sittenkään (tällä kertaa).
 
Oltiin seitsemän jälkeen jäällä. Aika hiljaista oli koko aamupäivän muutamia sinttejä ja vauvahaukea lukuunottamatta. Hauki tuli hauskasti, kun laitoin Kuusamon tasurin ihan avannon alle odottamaan pohjaan laskemista ja sillä välin aloin virittämään kameraa kuvauskuntoon. Tunsin vavassa jonkun repäisyn ja kun vilkaisin kaikuun, kala oli noussut monta metriä pohjasta tasurin luo. Äkkiä vastaiskuasento valmiiksi ja kohta tuli uusi tärppi. Onki hajosi säpäleiksi, vaikka kala oli pieni kuin mikä. Nostin sen kuitenkin näytille jäälle, kun olisihan se voinut olla vaikka ahven. Pieni videopätkä aiheesta täällä.
 
Puolen päivän maissa menin takaisin aamuisille rei’ille erään railon viereen. Vettä oli vajaa 10 metriä. Uittelin Sillin ysiä pohjan lähellä ja nostin pari kolme metriä ylöspäin. Kohta näin tosi nopeasti pohjasta lähtevän viivan. Olin varma, että se oli hauki. Kala tuli suoraan tasurille ja tärppäsi ja lähdin kelaamaan sitä ylös. Avannon alla kala rimpuili kuin hauki ja tasurin koukkukin tarttui vielä jään alareunaan. Sain koukun kuitenkin irtoamaan ja kalan nostettua putkeen. Se olikin kuha! Olin ihan varma, että se olisi ollut hauki. Kuhan strategiset mitat 1kg/50cm. Ja ilmanpaine oli muuten alle tonnin taas, tarkalleen 995 silloin kun kuha tärppäsi. 
 
Kaloja ei enää näkynyt alla, joten lähdin vähän syvempään. Menin 15 metriin ja Silliä pohjaan. Pohjassa ei elämää näkynyt, mutta välivedessä viidessä metrissä näin kalan. Nostin tasurin äkkiä kalan yläpuolelle ja sainkin tosi kovan tärpin. Kala ei tarttunut ja hävisi paikalta. Kohta tasurin alle ilmestyi kaksi keltaista viivaa. Lähdin nostamaan tasuria ihan hitaasti ylöspäin ja toinen kaloista lähti seuraamaan. Sitten se tärppäsi. Se oli ihan jumalaton. Aloin kelaamaan sitä ylöspäin ja ei ole ikinä hyrräkelalla mikään kala tuntunut niin raskaalta. Se oli ***** iso. Sain sen kelattua avannon alle, mutta en ohjattua avantoon. Yritin antaa sille vähän siimaa ja olisi varmaan pitänyt löysyttää jarrua. Muutaman sekunnin päästä kala irtosi. Näin kuuden tuuman avannosta hopean harmaan mahan, selän tai kyljen. Ei mitään havaintoa mikä kala se oli. Toivoin, että se olisi ollut hauki, mutta ei se ollut. Mitkä kalat uivat pareittain välivedessä? Siinä oli kuitenkin 15m vettä ja kalat uivat vitosessa…
 
Minulla meni ainakin tunti, että pääsin pahimmasta ärsytyksestä ohi. Mietin vaan mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Avannossa oli tosi kova “virtaus”, kun vettä meni jäältä siihen koko ajan kuin viemäriin. 

Tasuri heilui siiman päässä koko ajan, ehkä kala ei saanut syötyä sitä tarpeeksi hyvin, että se olisi pysynyt kiinni ja tullut jäälle asti. Jos nyt olisi edes avannosta mahtunut.. Tai sitten se oli päätykoukussa kiinni ja sai itsensä väännettyä irti. Eipä aiemmin tullut kilon kuha siinä vaiheessa enää paljon mieltä lämmittänyt, mutta kai tästä psykoterapian avulla yli pääsee.

Jäällä on todella märkää ja liukasta. Voisi pikkuhiljaa vähän pakastaa, paitsi sitten on vielä liukkaampaa.


Huomenna mulla on sitten yksi kana kynittävänä Sotkalla…

Jaa:
Facebook
Whatsapp
Joko luit nämä?
5 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen
Kommentit
  1. Anonyymi kommentoi:

    Luultavasti useamman kilon lohi tahi taimen ollu kiinni. Hieno kalastuselämys. kyllä hyvän kokonen pilkkikalaksi tuo kuha.

  2. Auts :( No jospa jonain päivänä sais jäälle asti..

  3. Anonyymi kommentoi:

    aina joskus sitä käy ohraisesti :) itsellä 1kg abbore, 1,5kg harri, 5kg taimen/rautu/kuha 10kg hauki ja 20kg lohi seuraavana tähtäimessä.. suattaapi ens kesä vierähtää ellei toinenki :P hauki taitaa irrota helpoimmalla noista :)

  4. Anonyymi kommentoi:

    Sairaan hyvä blogi sulla, kyllä naiset osaa! Kiva oli lukee ku tommosia petojaki saat. Katoin et ainaki joskus aiemmissa kirjoituksissa sulla oli vähä vaikka minkä näköstä lukkoa siiman varressa akilleen kantapäänä, suosi solmuja vaikka kuvan vaihto on tällön työläämpää. Tällöin kuitekaa ei pääse sattumaan suurta harmia jäällä, kun isot jyrähtelee! Tosin mitäpä minä neuvomaan kun taitaa olla tältä talvelta heikommat saaliit ku sulla :)

  5. Kiitos :) Olen käyttänyt kaiken maailman ketjulukkovirityksiä ja perukkeita, koska pelkään haukia. Ne pureskelee mun siimat hetkessä.. Mutta pitää tästä lähtien vähän tarkemmin katsoa ketjujen laatua ja vahvuutta.

Kommentointi on suljettu.