Ihanan kesäisiä kelejä ollut muutamana päivänä, vaikka lämpömittari ei kovin korkealla olekaan huidellut. Aurinko on kuitenkin paistanut ja kalastuksesta on päässyt nauttimaan hyvässä säässä (toppatakki päällä ;)). Veden lämpötila ei ole vielä noussut Kallavedessä kun viiteen asteeseen ja kalareissujen saalispussit ovat jääneet tyhjiksi. En kuitenkaan valita :)

En edes muistanut miten ihana tunne on ajella Puattisella pitkin Kallaveden laineita. Nyt saa vielä aika rauhassa huristella, kun muita veneilijöitä ei ole paljon. Käytiin eilen ja tänään Etelä-Kallavedellä tutkimassa tuttuja paikkoja viistokaikuluotaimen kanssa ja kyllä luotaimen tuijottaminen muuttui viistoluotauksen myötä tosi mielenkiintoiseksi hommaksi. Opin jopa jo hieman tunnistamaan kalojen kokoja luotaimen avulla.

Eilen etsimme kalaa 4-12 metrin alueilta. Alle seitsemässä metrissä ei näkynyt oikeastaan mitään, vaikka moni on kertonut löytäneensä kalaa suht matalasta nyt. Joko etsimme vääriä paikkoja tai sitten kalat olivat syvemmässä. Viistoluotaimen kanssa on mukava etsiä kaloja, kun kerralla saa kartoitettua niin ison alueen. Jos jommalla kummalla puolella venettä näkyy kauempana esim. joku isompi kala tai parvi, kosketusnäytöstä kalaa/parvea painamalla saa juuri oikeat koordinaatit tallennettua karttaan ja sitten on helppo ajaa kalan/parven kohdalle.

Sama kalaparvi kaikissa näkymissä

Keulasähkömoottori taivasankkurilla olisi kyllä jo luxusvehje, sillä sehän veisi nappia painamalla kalojen luokse. Tuohon meidän veneeseen ei taida pystyä sellaista edes asentamaan, mutta lähivuosien aikana kyseinen kapistus on kyllä ostoslistalla. Perinteinen ankkuri painaa niin hirveästi ja ankkuroituminen on hankalaa, varsinkin kovemmalla tuulella. Taivasankkurilla ankkuroituminen kävisi täsmällisemmin. Nyt joka kerta ankkuria laskiessa pitää tarkkailla tuulen suuntaa, jotta ankkurin saa tuulen yläpuolelle juuri oikealle kohdalle kaloihin nähden. Ja eihän se ikinä ensimmäisellä kerralla onnistu. Noh, minä ajan ja joku muu nostelee ankkuria ;)

Eilen kalaa näkyi useammassa paikassa, mutta nyt jälkeenpäin ajateltuna tajuan, että kalastettiin liian pieniä kalanäyttöjä. Mitä lie sinttejä olivat, kun jigeihin ei tullut hipaisuakaan, vaikka kalat nousivat viehettä katsomaan. Vasta illalla sain päivän ensimmäisen tärpin ja sitäkin tärppiä mietin kauan aikaa, että olikohan se sittenkin joku haamutärppi ja pelkkää kuvitelmaa. Sitten nostin jigin vedestä ja siitä puuttui puolet. No kyllä se siis ihan todistetusti oli oikea tärppi! Voi sitä ilon tunnetta, Kallavedestä löytyi nälkäinen kala :)

Vaihdoin samanlaisen ehjän jigin tilalle ja kohta veneessä saatiinkin ihastella avovesikauden ensimmäistä kalaa. Harvoin olen hihkunut onnesta niin pienen ahvenen takia ja Juhakin sanoi, että lähellä olleissa veneissä ihmiset varmaan luulivat minun saaneen kilon ahvenen. No lähes yhtä hyvä tunne se oli!

Ou jeah, katsokaapas tätä =D

Kohta Juhallakin tärppäsi ja molemmat hämmästyttiin, kun veneeseen nousi kuha. Kalarosvon kelpuuttanut kuha oli hieman alamittainen ja pääsi jatkamaan matkaansa. Minulla ei ollut tasureita ollenkaan mukana, joten kalastin pelkästään jigeillä. Päivän aikana kokeilin kymmeniä jigejä, mutta sain vain sen yhden ahvenen, vaikka kuhaakin olisi ollut tarjolla.

Sain testiin muutaman paketin Lucky Johnin uutuusjigejä ja kyseiseltä merkiltä löytyy vaikka mitä erikoisia jigejä. En ollutkaan ennen törmännyt tuoksuviin tai kelluviin jigeihin. Tai ehkä käyttäisin sanaa haiseva, luulen, että se haju on enemmän kalojen kuin ihmisten mieleen. Hajusta tuli mieleen akvaariokalojen ruuat eli luulisi kelpaavan järvikaloillekin. Mielenkiintoista päästä kokeilemaan mitä mieltä Kallaveden kuhat ja ahvenet ovat hajujigeistä :)

Lucky Johnin jigeistä löytyy jokaiselle jotakin, on mm. tuoksuvia ja kelluvia malleja

Väri- ja kokovalikoimat ovat laajat

Käväistiin tänä aamuna pikareissu Pirttilahdessa, kun sitäkin oli jo niin ikävä. Vanha kunnon Pirttilahti, luulin, että olen kolunnut sen läpikotaisin, mutta muutaman tunnin lyhyt reissu viistoluotaimen kanssa sai aikaan kummallisen, malttamattoman tunteen. Haluan tutkia jokaisen neliömetrin tuosta järvestä ja ehkä minä sitten alan ymmärtämään kalojen mieltä paremmin. Tänään en kuitenkaan vielä ymmärtänyt niiden eväkkäiden ajatuksen juoksusta hölkäsen pöläystä, saaliina yksi kukkoahven ?

Tänä aamuna oli supertyyntä

Peilityyni tarkoittaa tätä

Tänään minulla oli myös tasurit mukana, mutta niihin en saanut tärppiäkään. Yhteen Lucky Johnin jigiin sain tosi kovan tempaisun, mutta harmi kun kala ei pysynyt. Kalat olivat ihan tosi ronkelilla päällä ja paljon tuli nousuja vieheelle. Sitten se viimeinen silaus jäi kuitenkin puuttumaan.

Kosketusnäytössä kalanäyttöjen tallennus on tosi helppoa ja esim. alla olevassa näkymässä kalan koordinaatit saa tallennettua nopeasti, kun koskettaa kalan “viivaa”  ja tallentaa paikan. Ihan hirmu kätevä!

Kaloja oli, mutta ehkä ne olivat kylläisiä

Se päivän ainoa pikkuahven tuli Happosen Sepon tekemällä jigipäällä, ensi reissulla kyseinen jigipää tulee kyllä saamaan vielä enemmän uintiaikaa, sillä tänään ahvenet kävivät tosi äkäisesti tökkimässä siihen. Kunhan löydän kunnon köllikkäahvenia, niin tuossa jigipäässä kyllä pysyy kiinni :) Täytyy ehkä tilata noita muutama lisää, paino on nimittäin tosi hyvä venepilkintään ja erilaisilla pyrstöillä voi muokata ulkonäköä ja uintia.

Happosen Sepon tekemä jigipää

Jos ei näy kaloja, aina voi ihastella kiviä :)

Pääsin tämän vuoden Kalasta!-lehden kanteen ja lehdestä löytyy myös kirjoittamani artikkeli kuhan jigauksesta. Kalasta!-lehti on suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES ry) vuosijulkaisu. SKES on voittoa tavoittelematon vapaaehtoisvoimin toimiva valtakunnallinen järjestö.

Kuopiolaisille vinkiksi, että vein lehtiä jakoon Samfishingiin (Snellmaninkatu 18), joten jos liikutte keskustassa, niin hakekaa iltalukemista :) Lehti löytyy varmasti jossain vaiheessa myös netistä.

Tyhjentelin kaapeista omia ylimääräisiä kalastustarvikkeita ja pistin ne facebookin puolelle jakoon eli arvontaa pukkaa ;) Käykäähän tykkäämässä kuvasta, jos on tarvetta kalastuskamalle :) Linkki facebookiin.

Vihdoinkin saatiin Puattinen laskettua vetten päälle, kun löytyi sen verran sulaa täältä savostakin. Aloitusreissulle ei ollut muita odotuksia, kuin että vene ja elektroniikka toimisi kuten pitääkin. Ja kaikki meni hyvin, toisin kuin viime vuoden aloitusreissulla. Jos ette sitä 2016 vappuveneilyä muista, se löytyy tämän linkin takaa.

Avovesikalastuskausi 2017 alkoi siis 13.5. Puutossalmella Sotkanselällä. Se paikka taitaa olla ensimmäisiä veneilylle avautuvia paikkoja Kuopiossa, sillä Kuopion ja Vehmersalmen välissä kulkeva lossi aiheuttaa sen verran virtauksia, että jäät lähtevät nopeasti liikkeelle. Veden lämpötila oli ruhtinaalliset 3,6C, joten ihan hetkeen ei uimaan pääse, ellei sitten tykkää vähän viileämmästä vedestä :)

Siellä Puattinen tulee nätisti perässä

Puutossalmen lossilla on veneluiska

Sain täksi kesäksi OPM:lta lainaan viistokaikuluotaimen (Lowrance Elite-9 Ti). Juha teki asennushommat, sillä itse en ole mikään tekniikan ihmelapsi. Osaan kyllä luotaimia käyttää, mutta asennus menee yli ymmärryksen :) Onneksi muut taitavat sen puolen.

Kelpaa tätä pulpettia kesällä tuijotella

Laitettiin pulpettiin lisäksi HOOK-5 ja kyllä siihen jäi vielä vähän tilaa kirppislöytö-iPadille, josta aion katsella Karttaselainta. Lowrancen laitteissa on toki plotterit, mutta silti olen tykännyt käyttää Karttaselainta aina lisäksi vesillä liikkuessa, sillä kartoissa saattaa olla eroja.

Täytyy kuitenkin muistaa, että tärkein näyttö on se reaalinäyttö, joka näkyy veneen keulasta eteenpäin. Eilenkin tuli tuijotettua pulpetissa olevia näyttöjä ja välillä aina havahduin, että ai niin, ehkä pitää muistaa seurata tätä oikeaa elämääkin. Noista näytöistä kun ei esimerkiksi näy muut veneet, joita pitää osata varoa :) Ja eilen siellä oli pari muutakin venettä jäiden seassa kalassa :)

Ensimmäiset kaksi tuntia meni laitteiden käyttöä harjoitellessa. Noissa laitteissa on niin paljon uusia ominaisuuksia omaan vanhaan yhdistelmälaitteeseen verrattuna, että menee varmasti viikkoja tai kuukausia, kun oppii edes vähän hahmottamaan mitä veneen alla on. Oltiin eilen vesillä kuutisen tuntia ja kalanäytöt olivat tiukassa. Oikeastaan mitään isompaa en ainakaan usko luotaimissa näkyneen, tai sitten en vaan osannut tulkita oikein. Silppukalaparvia oli paljon ja ne löytyivät 12-15 metristä. Alle kympissä oli tyhjää.

Pikkukalaparvia näkyi paljon, herkkyydet vielä aika isolla tässä kuvassa

Laitteiden anturit ovat sen verran lähekkäin, että laitteet ottivat häiriötä toisistaan. Täytyy perehtyä siihen ongelmaan vielä tarkemmin, jotta näytöistä saisi mahdollisimman selkeät.

Yhdessä vaiheessa jotain isompaa kävi jigin alla, pystyviivahäiriöön pitäisi vielä löytää ratkaisu

Viistokaikuluotaimen lukeminen on alkuun hankalaa, jos on tottunut käyttämään veneen alta luotaavia laitteita. Minun aivot eivät vielä oikein hahmota kokonaisuutta, mutta eiköhän tuo pääkoppa pääse jyvälle kesän mittaan. Löysin netistä alla olevat kuvat, jotka auttavat viistoluotaimen näkymän ymmärtämisessä.

Kuva lainattu: forums.sideimagingsoft.com

Kuva lainattu: forums.sideimagingsoft.com

Eilen Sotkalla oli vielä jonkun verran jäälauttoja. Me ei menty kuin maksimissaan parin kilometrin päähän rannasta ja kyllä kauempana näkyi olevan vielä ihan jäätä, ei pelkästään jäälauttoja. Lossin seutu oli kuitenkin auki ja siinä pystyi kalastamaan hyvin. Kalaa siellä ei kylläkään ollut, mutta mitäpä pienistä.

Hissukseen kun ajeli, niin jäälautat eivät haitanneet ollenkaan

Päivän mittaan nämäkin sulivat lähes kokonaan

Tipuset chillailivat jäälautoilla

Päivällä ajattelin, että kylläpä olisi kruunu päivälle, kun saisin tärpin, mutta iltaa kohti se ajatus haihtui jonnekin. Sitä tärppihaavetta olisi voinut verrata kuun saamiseen taivaalta. Mistä sen tärpin muka voisi saada, kun kaloja ei näkynyt missään. Tarkemmin ajateltuna se kuun saaminen taivaalta voisi olla jopa helpompi homma, sillä kuun möllykän sentään tietää olevan siellä taivaalla.

Keli oli uskomaton. Tosi harvoin Sotkalla on niin tyyntä, että taivas piirtyy veden pintaan. Sen kerran kun keli oli täysi kymppi, saalis oli täysi nolla. Aurinko paistoi lähes koko päivän, mutta sehän ei tarkoittanut sitä, että järvellä olisi ollut lämmin. Minulla oli normaalit pilkkivaatteet pilkkihaalarista lähtien päällä, eikä ollut yhtään kuuma. Ihan ymmärrettävää, että kolme asteinen vesi hohkaa kylmää.

Tyyntä on

Nättejä maisemia luvassa taas koko kesän :)

Vielä kala tuon siiman päähän, niin kyllä kelpaa =)

Ja missä ne kalat sitten olivat? Sitä ei tarina kerro. Etsimme viidestä metristä aina viiteentoista, mutta löysimme ainoastaan pientä kalaa. Yksi vähän isompien kalojen parvi piirtyi kerran luotaimeen ja ne olisivat voineet olla ehkä jopa ahvenia, mutta koska parvi katosi nopeasti, sitäkään ei saatu todistettua.

Ahvenparvi?

Kalaton päivä, mutta silti ihan huippu! Tästä se lähtee ja koska viime vuonna ensimmäiset mittakuhat sain kesäkuun lopussa, ehkä tänä vuonna mittakalaa on odotettavissa vasta heinäkuussa myöhäisen kevään vuoksi. Mutta kyllä minä jaksan odottaa, tutkin pohjan muotoja sillä aikaa =)

Mukavaa hommaa!

Viime vuoden Äitienpäivä meni aika kivuliaissa tunnelmissa, se todellakin oli ikimuistoinen päivä. Sain kämmättyä sen verran pahasti veneessä, että Kalarosvon koukku upposi peukaloon ja lähes koko päivä meni koukkua kaivellessa. Hyi, toivottavasti en enää joudu vastaavaan tilanteeseen.

Kevät on ainakin pari viikkoa jäljessä verrattuna viime vuoteen, sillä Pirttilahden satama oli vuosi sitten jo auki. Viikolla siellä oli vielä ihan liikaa jäätä veneen laskua ajatellen. Jospa ensi viikonlopun “helteet” sulattavat loputkin jään rippeet ja saadaan Puattinen omaan kesäparkkiinsa.

Pirttilahden jäätilanne muutama päivä sitten

Sain käytännöllisen Äitienpäivälahjan =)

Hyvää Äitienpäivää jokaiselle äidille!