Viime viikolla en käynyt kalassa kertaakaan, mutta muuta kalastukseen liittyvää oheistoimintaa tuli harrastettua. Kävin kuopiolaisessa Samfishing kalastustarvikeliikkeessä tutustumassa liikkeen tarjontaan. Samfishing on varmaan suurimmalle osalle kuopiolaisista kalastajista tuttu paikka, sillä se on palvellut asiakkaitaan jo 20 vuotta. Nykyään pienet kivijalkaliikkeet meinaavat jäädä isompien toimijoiden jalkoihin, mikä on tosi harmillista, sillä palvelu pienemmissä liikkeissä on paljon yksilöllisempää. Asiantuntevan asiakaspalvelun lisäksi he myös kuuntelevat ja opastavat, ja itse en olisi malttanut lähteä kaupasta pois ollenkaan, niin paljon riitti juttua :) Vitsit, miten mukavia ihmisiä!

Kaupassa oli todella hyvät valikoimat kalastustarvikkeita, mikä jopa vähän yllätti minut. Hyvällä organisoinnilla kaikki oli saatu tiiviisti, mutta selkesti esille. Kun saavuin kaupalle, ihmettelin, että mitä se Pasi-myyjä pihassa touhuaa. Selvisi, että hän laittoi yhdistelmälaitteen asetuksia valmiiksi toimintakuntoon. Asiakkaan ei kuulemma tarvitse kuin hoitaa virrat ja lähteä kalaan. Ihan huippupalvelua! Ja palvelusta puheenollen, kuulin, että asiakkaalle on jopa siima puolattu valmiiksi kelalle, jos tarvitsee siinä apua. Nämä ovat ihan uniikkeja juttuja ja tätä, jos mitä, voi kutsua asiakaspalveluksi.

Sain Samfishingiltä testiin minulle merkiltään ihan uutta siimaa. Shiro on japanilaista kuitusiimaa, josta löytyy paksuuksia 0.08-0.25 väliltä. Heittojigaukseen 0.13 on hyvä paksuus ja nyt kolmen päivän kokemuksen perusteella olen aika ihastunut tuohon siimaan. Vähän aikaa sitten hankkimani uusi kela toimii tuolla uudella siimalla tosi pehmeästi ja sulavasti, aikasempi siimani oli jotenkin “rohisevampaa”. Kelaus on ihan eri tuntuista ja en olisi uskonut, että kuitusiimoissakin on niin isoja eroja. Siima yleensäkin vaikuttaa näköjään yllättävän paljon kelan käytettävyyteen.

Shiro kuitusiima, 0.13 heittojigaukseen ja 0.10 vertikaalijigaukseen

Siiman kestävyyden näkee paremmin pidemmällä aikajaksolla, mutta kyllä ainakin tärppikestävyys tuli aika moneen kertaan tänä viikonloppuna testattua ja siima kesti jokaisen tärpin. Hintalaatusuhde on tässä siimassa todellakin kohdallaan! Linkki Samfishingin sivuille.

Muutaman viime viikon aikana olen menettänyt hermoni useampaan kertaan, kun jigi on irronnut jigipäästä ahvenen tai kuhan tärpin jälkeen. Esimerkiksi vertikaalijigatessa ahvenen ei tarvitse käydä kuin vähän repäisemässä jigin pyrstöä, niin sen jälkeen jigi saattaa roikkua huonosti eivätkä kalat enää tärppää siihen. Turhauttavin tilanne on se, kun kala käy tärppäämässä, mutta ei tartu ja sitten seuraat luotaimen näytöstä 10 minuuttia, kun kalat vaan käyvät katselemassa jigiä. Sitten kun jigin kelaa ylös, se onkin ihan vinksin vonksin ja sitä on turhaan uitellut kauan aikaa.

Heitellessä on ollut myös samaa ongelmaa, pahimmassa tapauksessa kala käy repäisemässä jigin huonosti jo heti jigin laskeutuessa pohjaan ja taas menee kallista kalatusaikaa hukkaan, kun kelaat sitä huonosti olevaa jigiä venettä kohti. Eivät varmasti kalat tärppää siihen.

Kuin tilauksesta ongelmiin tuli ratkaisu, kiitos Samfishingille siitäkin. Sain testattavaksi uusia Musaga Hanibal-jigipäitä, joissa on pieni pyöritettävä “kierreruuvi” jigipäässä. Jigi työnnetään paikalleen ihan normaalisti, mutta se kiinnitetään jigipäähän kiinni pyörittämällä ruuvia.

Tämä viikonloppu oli jotain uskomatonta tärppien ja kalojen suhteen ja kylläpä jigi pysyi paremmin tuollaisessa erikoispäässä kuin tavallisessa. Koukut olivat jämäkät ja terävät, joten hyödyllinen kapistus kaiken kaikkiaan :)

Perjantaina lähdimme illaksi kalaan, sillä päivällä sää oli epävakaista ja tuulikin todella kovissa lukemissa. Suuntasimme muutaman kilometrin päähän Pirttilahden satamasta ja ensimmäinen paikka piirsi kalaa alle todella paljon. Karkuutin yhden paremman kalan vertikaalijigatessa ihan siitä syystä, että olin puhelimessa. Teeppä sitten yhdellä kädellä vastaisku ;) Kalan karkuutus harmitti kauan aikaa, mutta harmitus loppui heti tämän kuhan noustua :)

Minusta tuntuu, että kala oli jo lopettelemassa syömistä, kun me vasta päästiin järvelle. Ilta antoi enää yhden mittakalan, jonka jälkeen hiljeni kokonaan. Kaikki illan tärpit ja kalat tulivat Daiwan moottoriöljyn värisellä sirppipyrstöisellä jigillä, joita olin aikaisemmin päivällä käynyt ostamassa.

Tämä 45cm pääsi jatkamaan matkaansa

Söin syvälle, koska maistui hyvälle

Motor oil toimi perjantaina

<3<3<3<3<3<3<3<3<3

Lauantaina oli tosi hyvää kalastuskeliä tiedossa ja tuulikin kohtuullista, joten lähdimme pitkästä aikaa testaamaan Sotkanselkää. Sitä ennen erään kaupan hylly täytyi käydä tyhjentämässä Daiwan jigeistä, olivat ne sen verran tehokkaita ;) Olimme puolen päivän jälkeen Sotkanniemessä, josta laskimme veneen vesille ja odotukset olivat tosi korkealla. Jotenkin minusta vaan tuntui, että oli ison kuhan ja ison ahvenen päivä.

Sotkalla ripsautti vähän vettä päivällä

Päivä oli pettymyksien pettymys. Kalaa ei meinannut löytyä mistään ja jos jostain jotain löytyi, ne paljastuivat alamittaisiksi kuhiksi. Isot ahvenet jäivät haaveeksi ja vain yksi havainto saatiin raitapaidoista koko päivänä. Kylmälaukusta löytyi päivän päätteeksi vain kaksi mittakalaa. Sotkanniemi saa kyllä odottaa minun seuraavaa käyntiä ainakin vuoden. Jos Sotkalla käyn, niin sitten ajan Pirttilahdesta suoraan lossille.

Minun päivän ainoa mittakala

Eilen illalla oltiin kahden vaiheilla lähdetäänkö tänään kalaan ollenkaan. Tuskin se kala syö Pirttilahdessakaan, kun Sotkakin oli niin hiljainen.. Joku minussa sai kuitenkin pistämään herätyksen aamuneljäksi.

Aurinko oli juuri noussut, kun lähdimme Pirttilahdesta kohti Ollinselkää. Meillä ei ollut tarkkoja suunnitelmia päivälle, ajeltiin ja etsittiin kalaa vähän sieltä täältä.

Hyvissä ajoin liikkeelle =D

Aamu oli tosi hiljainen, ensimmäiset kolme tuntia pyydettiin tyhjää. Sitten löydettiin eräältä patilta yhdet mittakalat mieheen, mutta syönti hiipui taas. Vaikeaa oli ja kalakaveri simahti keulaan, kun minä etsin kalaa Puattisella. Kävin parilla tutulla paikalla ja nekin olivat tyhjiä, vaikka yleensä niistä on löytynyt roppakaupalla kalaa. Missä ne kalat ovat?

Ajoin erään luodon ohi ja samalla katsoin karttaselaimesta sen tarkempia käyriä. Paikka vaikutti aika mielenkiintoiselle, joten etsin kalaa vähän laajemmin alueelta. Alku näytti huonolta eli tyhjältä. Sitten ajoin tuurilla kuhien pesän yli. Luotain piirsi paljon kalaa ihan rykelmään ja merkkasin paikan nopeasti. Herätin kalakaverin keulasta ja käskin valmistautumaan ankkurin heittoon.

Ankkuri tipahti juuri oikeaan kohtaan ja luotain piirsi kalaa alle PALJON. Kyllähän minä olen parvia nähnyt ennenkin, mutta ne ovat olleet pienten silppukalojen parvia. Nyt alla oli kuhia ja niitä oli enemmän, kuin laki sallii.

Oma jigi ui vitosessa ja näkyy katkoviivana

Vertikaalijigasin kymmensenttisellä Savage Gearin Bleak Paddle Taililla, joita olin saanut Teemulta pari kappaletta meidän Kallavesireissulla. Kalat olivat ihan hulluina siihen. Ne repivät, tärppivät, pinkoivat pohjasta jigille ja halusivat syödä sen. Tärppejä tuli ihan koko ajan ja aina välillä veneeseen nousi kuhia. Osa kaloista oli alamittaisia, mutta myös mittakalaa nousi. En tiedä mikä siinä jigissä tänään houkutti niin kovasti, kun olen niitä aiemminkin uittanut ja toki kalaakin saanut, mutta tämän päiväinen oli jotain uskomatonta.

Minulla oli yksi Savagen jigi valmiiksi pujotettuna tavallliseen jigikoukkuun ja kuhat repivät sitä jatkuvaan. Jigi meni koko ajan huonosti ja lopulta jigi katkesi. Ongelma korjaantui, kun pistin toisen jäljellä olleen jigin Samfishingiltä saatuun jigipäähän, hyvin pysyi jigi paikallaan!

Jigi ei meinannut pysyä tavallisessa jigipäässä

Myydään vähän käytetty jigi =)

Veneessä kävi päivän aikana älytön määrä kuhia, paras kuhareissu, mitä on Puattisella tehty. Hurjin syönti kesti yli tunnin, mutta kala jäi meidän lähdön jälkeen edelleen syömään. Jouduttiin jättämään kuhat pesäänsä, sillä ukkonen alkoi jyrähdellä vieressä. Kylmälaukussa oli ruokatarpeet ja ylimääräiset mittakalat laitettiin takaisin kasvamaan. Harvoin käy niin, että mitallisia täytyy pistää pois. Tänään oli kyllä ihmeellinen päivä, mutta olisikohan noiden hurjien kuhakarkeloiden taustalla ukkonen?

Yksi oman tiensä kulkija kelpuutti Hybrid Wormin, muut ottivat salakkaan

Kannatti herätä neljältä! Olisi muuten nukuttu onnemme ohi ja kuhat olisivat saaneet odottaa minun jigiä siellä ihan turhaan.

Sadetta karkuun

Eilen kävin hakemassa Daiwan sirppijigejä, mutta nyt täytyy lähteä metsästämään Savage Gearin salakkajigejä. Ja vastahan ne tykkäsivät siitä pinkistä! Nyt kuhat oikeasti, minulla loppuu kohta sekä säilytystila että rahat.

Loppuun muistutuksena vielä heittokalastuksesta innostuneille, että Tervon Lohimaassa järjestetään kuun lopussa Kultakoukku jigauskisa. Viidelle parhaalle on luvassa palkinnot ja osallistumismaksu on vain 50€/venekunta. Jos sille viikonlopulle ei ole muita suunnitelmia, niin sinne vaan tavoittelemaan keulasähkömoottoria :) Lisätietoja tässä linkissä.

Se on ihan uskomatonta, minkälaisia elämyksiä kalastus voikaan tarjota. Pääsin eilen taas kokemaan ihan käsittämättömän hienon kalastuspäivän, sen kuvailussa ei voi mitenkään käyttää liikaa ylisanoja. Upea, mahtava, tapahtumarikas, unohtumaton. Olen vieläkin ihan fiiliksissä, yleensä tuollaisia reissuja pääsee tekemään vain unissaan.

Vähän aikaa sitten kerroin päässeeni kalaan kalastusopas Teemu Hiltusen kanssa, pääset lukemaan meidän huippureissusta tästä. Nyt minulle tarjoutui mahdollisuus päästä kalaan kahden kalastusoppaan kanssa, Teemun lisäksi veneessä olisi Peter Lahti. Arvostan Peteriä tosi paljon ja hän on tottakai Suomen ykkösnimi jigikalastuksessa. Olin erittäin innostunut tarjouksesta ja ilman muuta halusin lähteä mukaan oppimaan ja kalastamaan.

Teemu tuli hakemaan minut aamulla seitsemältä ja tarkoitus oli kalastaa koko päivä Vuotjärvellä. Ajettiin Lastukoskelle, josta pystyi laskemaan veneen.

Peter tuli meitä laituriin vastaan

Kun olimme matkalla Kuopiosta Lastukoskelle, kuulin Teemulta, että Yle on tulossa tekemään juttua Itä-Suomen alueuutisiin jigikalastuksesta ja kalastusopastoiminnasta. Kuvausryhmä saapui yhdeksäksi ja lähdimme heti vesille. Pari tuntia aamusta meni aikalailla samoilla paikoilla pyörien, sillä Ylen porukalla oli tiukka aikataulu. He halusivat kuvaukset ja oppaiden haastattelut nopeasti purkkiin, joten emme voineet lähteä kovin kauaksi rannasta. Kuvausten lomassa löysimme joitain ahvenia ja käyttipä Teemu veneessä aika jytkyn kuhankin, huikea kala heti aamusta!

Teemu ja Vuotjärven kuparikylki

Jos Ylen juttu jigikalastuksesta meni ohi, niin sen voi katsoa Yle Areenasta http://areena.yle.fi/1-3638243, juttu alkaa kohdasta 3:50.

Kun kuvaukset olivat ohi, Peter ehdotti Syvärille siirtymistä. Olin innoissani, sillä olen kuullut Syväristä pelkkää hyvää, mutta koskaan en ole siellä päässyt käymään. Lähdimme Syvärin puolelle Peterin veneellä.

Peterin veneessä mahtuu kalastamaan isompikin porukka

Siirryimme Syvärille Lastukosken kanavan kautta

Sitten se alkoi, ilotulitus. Kalaopas löytää kaloja, joten kaksi opasta löytävät tuplamäärän. Peterillä oli samanlainen MotorGuiden keulasähkömoottori, kuin Teemulla, joten kalojen luokse parkkeeraaminen ja vieressä pysyminen oli helppoa. Peter hurautteli paikasta toiseen ja jokainen ankkuripaikka antoi kalaa, toiset enemmän, toiset vähemmän. Aina kun syönti hiipui, teimme muutaman kymmenen metrin siirtymän tai vaihdoimme kokonaan uuteen paikkaan.

Kyllä keulasähkömoottori on poikaa =D

Hymy herkässä

Meininki oli ihan erilaista, kuin minulla Kallavedellä. Kalaa näkyi tosi paljon luotaimessa ja aika pian näkymän jälkeen kalat tuntuivat myös siimassa.

Kuhien pesä

Teemu ja Peter korostavat vastuullisuutta kalastuksessa ja päivän aikana vain muutama ruokakoon kuha lähti mukaan. Tuollaisissa tilanteissa, kun kala on kovalla syönnillä, vastuullisuuden merkitys kasvaa. On ihan eri asia ottaa kaikki kalat mukaan, jos kalareissun aikana saa vain muutaman kalan, mutta eilen meitä oli viisi henkeä ja käytimme veneessä noin sata kuhaa.

Jos järvellä kalastaisi useampi porukka ja jokainen ottaisi kaikki saamansa kalat mukaan, määrät alkaisivat oikeasti olemaan tosi merkityksellisiä. Sellainen kalastus näkyisi aika pian kalakannoissa, joten parempi on toimia ennaltaehkäisevästi ja järkevästi jo ennen kuin kannat kärsivät. Kalastuksesta voi nauttia varmasti ihan yhtä paljon, vaikka vapauttaisi saamiaan kaloja. Ruokakalaa tottakai saa ja voi ottaa, mutta kohtuus kaikessa.

Tapahtumia riitti, huomatkaa taustalla taipuva vapa :)

Nykyään kalastus ei ole enää pelkästään ravinnon hankkimista, vaikka toki on niitäkin, jotka käyvät hakemassa ruokakalat ja lopettavat kalastuksen siihen. Useille kalastus on harrastus, jossa voi kokea monenlaisia tunteita ja se myös yhdistää erilaisia ihmisiä. Varmasti muissakin harrastuksissa pääsee nauttimaan hienoista hetkistä, mutta kyllä iso kala siiman päässä on jotain uskomatonta. Jokaisen pitäisi saada kokea se kerran, sen jälkeen se onkin menoa ;)

Paras ruokakuha on 45-50cm

Eilisen ykkösväri oli pinkki, varmaan 70-80% kaloista tuli pinkin sävyisellä jigillä. Minä sain alkuun aika harvakseltaan tärppejä ja kalaa, mutta sitten Peter värjäsi minulle oman mallistonsa valkoisen Shad jigin vaaleanpunaisella jigitussilla kahteen kertaan ja loppu onkin historiaa =)

Peter Lahden valkoinen 11cm Shad jigi vaaleanpunaiseksi naamioituna, voin kertoa, että toimii =)

Pinkkiä suussa hänelläkin :)

Kylläpä kuhat tykkäsivät siitä jigistä. Se oli niin ihana tunne, kun kerrankin tärppi vähän väliä. Ja mikä parasta, monet tärpit tulivat ylös asti :) Jouduin pistämään Peterin värityshommiin uudestaankin, sillä jigi purtiin käyttökelvottomaksi pariinkin otteeseen =D Ei vaan minun omat jigit näytä ikinä siltä :) Minullahan on jigilaukussa jopa vuosia vanhoja jigejä, kun taas Peterin veneessä ei yksi jigi kauan vanhene. Voisiko syy minun kalattomiin reissuihin ollakin siinä, että tarjoan kaloille vanhaa ruokaa, Peterillä kun taas on aina tuoretta murkinaa tarjolla ;)

Suorat vavat ja löysät siimat olivat eilen harvinainen näky ;)

Ei ole turhaan tämä mies saanut lempinimeä jigiguru

Syväriltä emme löytäneet yhtään ahventa, mutta muutamia haukia tuli kuhien lisäksi. Suurin osa kaloista oli kuitenkin kuhia ja kalat olivat vielä hyvänkokoisia. Kyllähän sielläkin alamittaisia on, mutta Kallaveteen verrattuna paljon vähemmän. Tai sitten minä vaan olen niin hyvä kalastamaan niitä alamittoja Kallavedeltä, että ne mittakalat jäävät piiloon.

Tämäkin Petrin komea kuha puri pinkkiin

Houkuttaisi kyllä joskus käydä yksinkin tuolla Syvärillä ja katsoa, mitä tapahtuu. Pahoin pelkään, että saalis olisi mitätön eiliseen verrattuna. Vielä on paljon opeteltavaa kalastuksen saralla ja varsinkin kalojen etsimiseen on panostettava enemmän. Eilen oli mielenkiintoista nähdä minkälaisista paikoista Peter kalaa etsi. Sain siitä hyviä vinkkejä Kallavettä ajatellen, sillä yleensähän etsin kartasta vedenalaisia luotoja ja patteja. Peter taas niiden lisäksi kalastaa myös erilaisia rintuuksia. Nyt pääsen ihan uusin silmin katsomaan Pirttilahden ympäristön karttaa, ehkä siellä onkin enemmän kalapaikkoja, mitä olen kuvitellut.

Kyllä muuten kalaa löytyy!

Antti hädin tuskin näkyy ison kalansa takaa :)

Täytyi ottaa yhteen kuvaan myös Petrin päivän pienin, jotta oma kuhani näytti isommalta :)

Kuuden jälkeen oli aika suunnata kanavan kautta rantaan. Kalahan jäi Syvärille edelleen syömään, kun lähdettiin ja harvoja ovat ne kerrat, kun Jaana lähtee syövän kalan luota pois :) Mutta ei makeaa mahan täydeltä ja takana oli kuitenkin fyysisesti raskas päivä, kyllähän se väsy painoi vähän jokaista.

Rantaa kohti väsyneinä, mutta onnellisina

Eilinen oli kyllä sellainen päivä, että sitä voi vanhana kiikkustuolissa muistella, jos vaan muisti pelaa =)

Isoja miehiä vai pieni kuha?

Teemu on harvoja Kuopiossa aktiivisesti toimivia kalastusoppaita ja häneltä löytyy ammattitaitoa löytää asiakkaalle kalaa. Hän on saanut osan opeistaan Peteriltä, joten ei ihmekään, kun kalan etsiminen Kallavedestäkin oli niin helppoa meidän edellisellä reissulla. Teemun Lohimaa Fishing Services-sivuilta saa lisää tietoa Teemun tarjoamista opaspalveluista. Peter Lahden Blue White Safarin sivuihin, opaspalveluihin ja tuotteisiin voi tutustua täällä.

Peter ja Teemu löysivät söpöt pienet kaksoset :)

Jos jigikalastus kiinnostaa ihan kilpailtavaksi asti, niin Tervon Lohimaassa on elokuun lopussa Kultakoukku jigauskisa, jossa voittaja saa MotorGuiden keulasähkömoottorin. Kilpailussa palkitaan viisi parasta venekuntaa ja osallistumismaksu on vain 50€/venekunta. Tarkemmat tiedot kilpailusta löytyvät alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

Kuvaa klikkaamalla pääset lukemaan kilpailun tarkemmat säännöt

Ihana päivä, tutustuin uusiin ihmisiin ja tapasin vanhoja tuttuja. Kalastettiin yhdessä ja höpöteltiin mukavia. Ja kelikin oli aivan mahtava! Suosittelen jokaiselle tällaista ihanaa piristysruisketta arkeen, kyllä tuollaisen päivän jälkeen jaksaa taas vaikka vähän tyhjääkin pyytää :)

Kiitos Teemu, Peter, Antti ja Petri!

Kyllä kalastus on ihanaa! Olen viime aikoina ihmetellyt blogissa, missä kalat luuraavat. Pähkäilyni huomattiin ja sain ongelmiini ammattiapua. Kuopiolainen kalastusopas Teemu Hiltunen pyysi minut mukaansa Kallavedelle ja halusi näyttää, että kyllä siellä järvessä kalaa on, ne vaan täytyy osata etsiä.

Teemu perusti keväällä Lohimaa Fishing Services kalastusmatkailuyrityksen ja tarjoaa opaspalveluita Kuopiossa ja lähialueilla. Teemu on moniosaaja kalastuksen saralla ja häneltä luonnistuu niin perhokalastus kuin vetouistelukin, mutta viime vuosina jigikalastus on noussut kalastusmuodoista ykköseksi. Asiakkaiden kanssa hän tekee yleensä jigausreissuja, sillä kokematonkin oppii heittojigaamaan hetkessä. Se on tehokasta ja helppoa, eikä sitä oikeastaan voi tehdä väärin. Jigailussa kalastajien omat pienet variaatiot esimerkiksi kelauksessa, saattavat olla yllättävänkin tehokkaita.

Kuvaa klikkaamalla pääset lohimaafishing.com verkkosivuille

Eilen oli pitkästä aikaa aivan mahtava ilma ja missäpä kesäisen päivän mieluummin viettäisi, kuin järvellä. Teemu tuli hakemaan minut iltapäivällä ja harvoin on meidän kadulla nähty niin hienoa venettä pyörimässä. Lähes uusi Bella 600R, kyllä kelpasi lähteä Kallaveden aalloille! Laskettiin vene Pirttilahdesta, jotta päästiin kokeilemaan minulle tuttuja paikkoja.

Nyt tuli noutaja =)

Veneessä oli kaikki pelit ja vehkeet viimeisen päälle, joten kalojen etsiminen oli helppoa. Isoon 12-tuumaiseen näyttöön sai kartan lisäksi luotaustietoja näkyviin. Viistokaikuluotain ja alaspäin luotaus täydensivät toisiaan ja pulpetin oikeassa reunassa olevasta chirp-luotaimesta pystyi vielä varmistamaan, oliko pohjan näkymä kuha, ahven vai kivi :) Eipä jääneet kalat piiloon noilla laitteilla.

Teemu työpöytänsä ääressä

Ankkurithan ovat aika painavia ja vanhanaikaisia kapistuksia, joten nykyään ankkurin virkaa monessakin veneessä toimittaa keulasähkömoottori. Teemun veneessä oli MotorGuiden keulamoottori, jota pystyi ohjaamaan sekä kaukosäätimestä että Lowrancen laitteiden näytöistä. On se kyllä kätevää.

Keulasähkömoottori helpottaa kalaparven päällä pysymistä huomattavasti

Ajettiin kalapaikkojen yli ja jos luotain piirsi kuhia tai isomman ahvenparven pohjaan, ei muuta kuin pari näpäytystä kosketusnäyttöön ja keulasähkömoottori osasi viedä meidät takaisin kalojen päälle. Keulamoottorissa on niin sanottu taivasankkuri, jolloin moottori pitää veneen juuri halutulla paikalla gps:n avulla. Viisas vekotin ja se osaa myös kääntää veneen keulan tuuleen päin, jotta vene pysyy vakaampana paikoillaan isommassakin aallokossa.

Kierreltiin eilen Pirttilahdessa minun kalapaikkoja ja huomasin, että paikat täytyy näköjään ajaa tarkemmin läpi. Monesti itse kalaa etsiessä ajan pari kertaa alueen yli ja jos kaloja ei näy, vaihdan paikkaa. Eilen ajettiin paikkojen yli laajemmin ja useammin ja eräskin paikka piirsi kalaa sellaiseen kohtaan, jossa en ollut koskaan edes käynyt. Täytyisi vaan malttaa ensin etsiä kunnon kalanäytöt, mutta kun kalastus on niin kivaa, että sen haluaa aloittaa aina heti :)

‘Like a boss’ -kalastustuoli :)

Kalat eivät olleet eilen millään hullulla purulla, mutta kyllä Teemu ammattilaisena niitä silti napsi sieltä täältä. Onneksi minunkin siiman päähän jotain eksyi, mutta valitettavasti kilon ahven ja kolmosen kuha jäivät vielä haaveeksi =D Eilisen jälkeen täytyy tehdä pari muutosta omiin jigausvarusteisiin. Ensinnäkin uusi kela lähti tilaukseen, kokeilin Teemun settiä ja olihan se ihan älyttömän tunnokas omaani verrattuna. Kela oli vielä hyvinkin kohtuuhintainen, joten Okuman Inspira on pian tulossa Okuman Trion tilalle :)

Tämä Okuman Trio pääsee varakelaksi, mutta Daiwan Aird vapa saa jatkaa hommiaan minun kanssa

Kuha jottain =)

Jännä juttu, että kalastettiin eilen Teemun kanssa samoja alueita ja välillä jopa samoilla jigeillä, mutta silti Teemulla tärppäili useammin. Hän epäili syyksi minun siimani päässä olevaa peruketta, joka todennäköisesti vaikutti heikentävästi jigin uintiin. Olen pitänyt peruketta siimassa ihan siitä syystä, että samalla vavalla tulee sekä jigailtua että uiteltua tasureita.

Teemu yritti vihjailla, että vaihdettaisiin minullekin 0.60mm fluorocarbonpätkä kuitusiiman jatkeeksi ja siihen viehelukko, johon kiinnittää jigit. Ilta oli jo pitkällä, kun vihdoin maltoin fluoroon vaihtaa. Nyt harmittaa, sillä ensimmäisellä heitolla perukkeen poiston jälkeen sain kuhan :) Kyllä Teemu tietää. Harmi, kun syönti oli siinä vaiheessa jo hiipumaan päin. Olisi vaan pitänyt viskata mäkeen se peruke jo aiemmin =D

Teemu sai illan aikana mukavan kokoisen hauen ja hyvin kesti fluoro hauen hampaissa, ei mitään ongelmaa.

Tämä pötkylä pääsi jatkamaan matkaansa

Käytiin myös Rönön suunnilla Teemun kalapaikoilla ja siellä oli yksi ihan älytön ahvenpaikka. Syvien alueiden keskelle nousi “pöytä”, joka oli ihan täynnä kalaa. Siinä vaiheessa harmitti vähän, kun tasurirasia oli autotallin lattialla, nyyh :)

Sekä pöydällä että pöydän reunoilla oli kalaa

Ahvenet saalistivat välivedessä uivaa pikkukalaa

Kalakukkokaupungissa kukkoahvenetkin ovat vähän isompia =)

Kello oli vaille yksitoista, kun lähdettiin kaupungin edustalta takaisin kohti Pirttilahtea. Mukavan pehmeästi kulki Bella sata heppaisella Mercurylla ja eihän tuo ollut matka eikä mikään Pirttilahteen hurauttaa. Ehkäpä käyn Puattisella joku päivä katsomassa vieläkö Ahdilla on pöytä katettuna ;)

Aijai <3

Kiitos Teemulle ihan huippupäivästä, tällä kertaa veit kalakilpailun voiton. Kunhan laitan nuo omat jigausvehkeet kuntoon, niin revanssi ois kiva ;)

Teemu tosiaan tarjoaa kalastusoppaan palveluita Kuopiossa ja lähialueilla, ja kalastusmuodoksi voi jigauksen lisäksi valita myös uistelun tai perhokalastuksen. Jos opasmatka kiinnostaa, niin ei muuta kuin Teemuun yhteys. Teemun kotisivuihin voi tutustua täällä http://lohimaafishing.com
Myös Teemu kirjoittaa kalastusblogia, sen löydät tästä linkistä.

Yhteistyössä Lucky John Finland Oy:n kanssa

Viime postauksessa esittelin testiin saamaani Norfin Kvinna talvipukua. Odotin malttamattomana seuraavaa pilkkireissua, jolloin pääsisin testaamaan pukua ihan oikeissa olosuhteissa jäällä. Pukuhan lupaa pitää pilkkijän lämpimänä jopa -25 asteisessa pakkasessa, mutta “valitettavasti” (onneksi) ihan niin kylmät testiolosuhteet eivät nyt olleet.

Valitsin talvipuvusta itselleni tarpeeksi reilun koon, jotta puvun alle mahtuu kalastusvaatteiden alla käyttämäni kuivapuku. Norfin Kvinna puvusta kannattaa ottaa mieluummin vähän liian reilu koko, sillä myös vaatteiden alle jäävä ilmakerros auttaa pysymään lämpimänä. Lisäksi talvipuvun alle kannattaa valita hyvät ja hengittävät vaatekerrokset. Nyt keväällä kelit alkavat olla jo melko lauhoja ja pilkkipuvun alle ei tarvitse enää montaa kerrosta vaatteita, mutta aina tulee uusia talvia, jolloin pakkasmittari voi näyttää jäätäviä lukemia :)

Puvun materiaali on pehmeää ja erittäin mukavan tuntuista. Puku päällä ei tule ollenkaan “tönkkösuolattu muikku”-olo, vaikka puku onkin paksu. Se päällä liikkuminen, kairaaminen ja kalastaminen onnistuvat helposti.

Pilkkireissulla oli nollakeli ja pelkäsin läkähtyväni puvun kanssa. Yllätyin kuitenkin todella positiivisesti, sillä puku hengittää hyvin. Aivan kuten se lupasikin. Jätin housuista ylimääräiset lämmikkeet pois, testataan niitä sitten vähän arktisemmissa olosuhteissa =)

Lähdimme pilkille auringon jo noustua, joten lämpötila oli kivunnut yli nollaan. Kävelin alkusiirtymän rannasta pilkkipaikoille (yksi kilometri) ilman takkia varmuuden vuoksi, sillä en halunnut hiota heti aamusta. Myöhemmin päivällä uusia siirtymiä kävellessä huomasin, että takki päällä voi kävellä lähes hikoilematta, takin hengittävyys on niin hyvä.

Aamun ensimmäinen avanto odotti onkijaansa. Valitisin vieheeksi uuden tasurin, jota en ollut ehtinyt testata vielä. Viehe näytti tehokkuutensa heti ja pilkkipäivä alkoi mukavasti hyvän kokoisen siian noustessa jäälle. Mitähän päivä vielä tuo tullessaan…

Siikahan se siellä :)

Avannolla istuessa viima saattaa käydä alaselkään, mutta tässä takissa helmojen sivuilla on avattavat vetoketjut, jolloin takin helman saa laskettua alemmas. Pilkkjät arvostavat varmasti tätä ominaisuutta :)

Keli oli mitä mainioin ja kevätpäivä kului leppoisasti. Kalat eivät enää häirinneet ja sain keskittyä nauttimaan säästä ja liikkumisesta. Asu täytti kaikki odotukset ja enemmänkin. Merkki oli minulle ennestään tuntematon, mutta nyt olen tyytyväinen, että tutustuin siihen. Olen vihdoin löytänyt pilkkikäyttöön erinomaisesti soveltuvan pilkkipuvun :)

Lämmittelytaskut ovat kätevät :)

Kynsikkäät pysyvät hyvin hihojen lumilukkojen alla

Avautuvien lahkeiden alle on helppo laittaa korkeampi vartisetkin saappaat

Myös lahkeiden lumilukot ovat avattavat

Puvussa on kaikki asiat kohdallaan: ulkonäkö, lämmittävyys, hengittävyys, käytännöllisyys ja laadukkuus. Voin suositella lämpimästi Norfinin talvipukuja kaikille kalastajille =)

Puvun voi ostaa useista suomalaisista kalastusvälineliikkeistä, tavaratalojen kalastusosastoilta tai verkkokaupoista. Lisätietoja Norfin-puvuista löytyy osoitteesta www.norfin.info

Kireitä siimoja viikonlopulle, muistakaahan pukeutua jäälle lämpimästi ;)

Yhteistyössä Lucky John Finland Oy:n kanssa

Sain mahdollisuuden testata Suomen markkinoille tulevaa uutta vaatemerkkiä nimeltään Norfin. Se on yksi suosituimmista kalastusvaatemerkeistä Baltiassa, joten on tervetullutta saada tänne meillekin uutta tarjontaa kalastusvaaterintamalle. Merkiltä löytyy mukavasti vaihtoehtoja sekä naisille että miehille.

Naispilkkijänä olen kokenut ongelmaksi hyvien ja laadukkaiden pilkkivaatteiden löytämisen, sillä niitä on melko vähän tarjolla. Monesti vaatteet ovat suunnattu enemmänkin ulkoilijoille ja retkeilijöille, joten kalastavat naiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Pilkkipuvun olisi ennen kaikkea oltava lämmin, sillä esimerkiksi itse käyn pilkillä jopa 30 asteen pakkasessa. Lämpöpukuja kyllä löytyy jonkin verran markkinoilta, mutta usein niiden miinuspuolena on hengittämättömyys. Puku pitää lämpimänä, mutta jos tulee kuuma, puvun alla olevat vaatteet hiostuvat ja sen jälkeen tuleekin kylmä. Kaupoista löytyvät lämpöpuvut ovat myös harmittavan usein suunnattu miehille.

Kun sain Norfin Kvinna puvun ensimmäistä kertaa käteeni, ihastuin puvun pintamateriaaliin. Se on todella pehmeää, joten se ei mene “koppuraksi” pakkasessa. Materiaali on korkealaatuista, hengittävää ja vedenpitävää, joten kalastus onnistuu säässä kuin säässä. Takin ja housujen täytteenä on Hollofil, joka on DuPontin valmistama lämmin kuitumateriaali. Puku lupaa pitää lämpimänä -25 asteen pakkasessa ja uskon sen hyvin, sillä asussa on nerokkaita ratkaisuja, esimerkiksi irroitettavat lämmikkeet housuissa polvien ja takapuolen kohdalla.

Vedenpitävyys 6000 mm, hengittävyys 6000 g/m²/24h

Puku tulee sävy sävyyn olevassa laukussa :)

Puku on “3 in 1” eli kolme osaa yhdessä. Takkiin kuuluu irroitettava sisätakki, joten päällystakkia voi käyttää ympäri vuoden. Haalarimalliset housut ovat lähes ehdottomat pilkillä istuvalle, sillä korkea selkäosa suojaa hyvin viimalta sekä pitää lämpimänä.

Takissa on teipatut saumat sekä monia käytännöllisiä yksityiskohtia

Takin etuosassa on neljä taskua, alimmaisissa taskuissa on vetoketjut ja ylempänä olevat taskut ovat “lämmittelytaskut”, joihin saa kädet nopeasti lämpiämään.

Pakkasella lämmittelytaskut ovat ahkerassa käytössä

Irroitettavaa huppua pystyy säätämään ja korkea kaulus suojaa hyvin kasvoja.

Vetoketju on hyvin suojassa kaksinkertaisen suojalistan alla.

Vetoketjut ovat laadukkaita ja toimivat sujuvasti

Takkiin kuuluu irroitettava sisätakki, joka on nopea kiinnittää ja irroittaa. Irroitettavan sisätakin ansiosta päällystakkia voi aivan hyvin käyttää ympäri vuoden.

Sisätakin irroitus ja kiinnitys käyvät hetkessä

Takista löytyy myös povitasku

Sisätakki kiinnitetään vetoketjuin ja nepparein

Sisätakki

Takissa on kiristysmahdollisuus vyötäröllä ja helmassa

Takin erikoisuus on helmassa molemmilla sivuilla olevat avattavat vetoketjut, joiden hyödyllisyyden tajuaa vasta istuessaan avannolla. Kun vetoketjut aukaisee, takin helma menee alemmaksi ja kovalla viimalla alaselkä on paremmin tuulelta suojassa.

Haalarihousujen vyötäröllä on kuminauha, joten housut istuvat hyvin. Säädettävät olkaimet ovat leveät, eivätkä paina olkapäitä. Housut ovat korkeat sekä rinta- että selkäpuolelta.

Housujen kangas on vahvistettu polvien ja takapuolen kohdalta

Housujen yläosassa on rintatasku, jossa kännykkä kulkee helposti mukana. Puhelin myös pysyy lämpöisenä kovien pakkasten aikaan.

Myös housujen vetoketju on suojalistojen takana

Housuissa on polvien ja takapuolen kohdalla vetoketjun takana irroitettavat lämmikkeet. Tämä on jo nerokasta! :)

Jotta puku säilyttää ominaisuutensa mahdollisimman pitkään, on tärkeää noudattaa pesuohjeita ja käyttää oikeita pesuaineita. Ulkoilukaupoissa myydään hengittävien kankaiden pesuaineita, mutta puvun voi pestä myös pelkällä lämpimällä vedellä. Tavalliset pesu- ja huuhteluaineet voivat vaurioittaa kangasta, joten niillä ei kannata pilata hyvää pukua.

Puvun voi ostaa useista suomalaisista kalastusvälineliikkeistä, tavaratalojen kalastusosastoilta tai verkkokaupoista. Lisätietoja Norfin-puvuista löytyy osoitteesta www.norfin.info

*Olen testannut pukua myös pilkkireissuilla, pääset lukemaan puvun käyttökokemuksista tästä linkistä.

Yhteistyössä Opa Muurikka Oy:n kanssa

En olisi ikinä uskonut, että sähkösavustimella kalojen savustaminen onnistuu ihan jokaiselta. Ei muuta kuin kalat savustimeen ja katse kelloon. Kalojen koosta riippuen savustusajat pyörivät 15-60 minuutin välillä. Sähkösavustimella savustaminen on ehkä huolettominta ruoanlaittoa mitä tiedän.

Muutama viikko sitten kirjoitin esittelytekstin Muurikan sähkösavustimesta, jonka sain testiin. Postaus löytyy täältä. Olen käynyt ahkerasti pilkillä, jotta saisin kaloja, joita savustaa. Ahti ei ole kuitenkaan ollut antelias ja kaloja on tullut todella harvakseltaan. Haaveena on ensisijaisesti ollut savuahven, mutta valitettavasti raitapaidat ovat piileskelleet alkutalven. Silloin tällöin siiman päähän on kuitenkin tarttunut yksittäisiä filekoon ahvenia, jotka ovat päässeet pakkaseen odottamaan savustusta.

Iso ahven on vaikea fileoitava ja siitä tulee harmittavan paljon hävikkiä. Olen haaveillut savuahvenista, sillä silloin ahvenen voi käyttää kokonaisuudessaan. Ahvenen voi myös pakastaa savustusta varten, joten yksikin hyvä ahven kannattaa ottaa mukaan. Ahven on helppo käsitellä kotona savustuskuntoon. Suolistus ja kidusten poisto sekä huuhtelu ja kuivaus, niin ahven on valmis pakastimeen. Sitten kun pakkaseen on kertynyt useampi kala, pääsee savustuspuuhiin.

Löysin eilen Kallavedestä muutaman savustettavan ahvenen (postaus täällä), joten oli aika testata Muurikan sähkösavustinta ensimmäisen kerran. Savustimen mukana tulee selkeä käyttöohje, joten savustaminen onnistuu keneltä lukutaitoiselta vain :) Kokonaisen kalan savustaminen ei myöskään vaadi suolistuksen lisäksi esivalmisteluja, joten tuore kala muuttuu hetkessä herkulliseksi savukalaksi.

Kalat asetellaan savustusritilän päälle yhteen kerrokseen

Sähkösavustinta tulee käyttää ulkona palamattomalla alustalla. Meillä sopiva paikka löytyi talon seinustalta.

Savustimen purupellille laitetaan noin kaksi desilitraa savustuspuruja, jotka kostutetaan esim. sumutinpullon avulla.

Purupellille sirotellaan kostutetut savustuspurut

Sen jälkeen purupelti omalle paikalleen.

Purupelti työnnetään vastuksen yläpuolella olevien kannattimien varaan

Ritilän päällä olevat kalat sisään ja luukku kiinni.

Kun luukku on suljettu, pistokkeen voi laittaa seinään (johdon kanssa täytyy olla tarkkana, ettei se pääse kosketuksiin kuuman savustimen kanssa). Savustusaika pienimmillä kaloilla on 15 minuuttia ja isoimmilla jopa tunnin. Täydellisen ajan ja sopivan kypsyysasteen oppii määrittämään kokemuksen myötä :)

Savustimesta tuli savua ulkopuolelle yllättävän vähän, vaikka lopputuloksessa savu maistui todella hyvin.

Tässä kyseisessä savustimessa on kaksi ritilää, joten laitettiin toiselle ritilälle pienempiä ja toiselle isompia kaloja. Pienten kalojen savustusaika oli noin 10 minuuttia lyhyempi, kuin isompien. Toisen ritilän ottaminen pois kesken savustuksen ei tuottanut mitään ongelmia.

Luukkua avatessa sisältä tulee isompi määrä savua, joten luukku kannattaa avata varovasti.

Mukana tulevan ulosvetokahvan avulla ritilän sai nostettua sormia polttamatta helposti ja nopeasti ulos ja kahva myös asettui ritilään tukevasti, joten kalat pysyivät kyydissä :) Savustimessa voi siis savustaa esim. isomman fileen ja pienempiä yksittäisiä kaloja yhtä aikaa, erittäin kätevää.

Ulosvetokahvan avulla savustusritilä on helppo ottaa savustimesta pois

Höyryävän tuoretta, saisipa tuoksun kuvaan mukaan!

Savustuksen jälkeen savustimen puhdistus on helppoa, sillä ritilät ja rasvapellin voi pestä astianpesukoneessa. Valmis savukala maistui uskomattoman ihanalle, jo pelkästä tuoksusta herahti vesi kielelle.

Savukalat maistuvat kaikille, mutta loppuvat aina liian pian :(

Tämä oli ensimmäinen savutuskerta kyseisellä laitteella ja kunhan ajan ja suolauksen kanssa oppii vielä joitakin kikkoja, Jaanan keittiössä alkaa tuoksumaan savukala joka viikko :) Voin suositella Muurikan sähkösavustinta vilpittömin mielin jokaiselle!

Muurikka Sähkösavustimeen pääset tutustumaan tarkemmin tästä linkistä.