Terveisiä Puruvedeltä

sunnuntaina 29.1.2017 | by Jaana Jekkonen | 8 kommenttia

Ihan mahtavat neljä päivää takana. Meillä oli Facebookin tasurihurjat-ryhmän kanssa Puruvesi-treffit ja innokkaimmat olivat kokonaisen viikon paikalla. Me lähdettiin torstai-aamuna ajamaan puoli kuudelta ja kello 9.17 laskin tasurin avantoon :)

Olen kuullut Puruvedestä hurjia juttuja ja sieltä on noussut älyttömiä saaliita. Kahden kilon ahvenet ovat ihan mahdollisia saavuttaa, jos palaset loksahtavat kohdalleen. En asettanut itselleni oikein mitään tavoitteita, sillä Puruvesi on niin iso vesistö, että sieltä tosissaan joutuu etsimään kalaa. Ajattelin, että kunhan nyt yhden ahvenen saisi ja se tavoite onneksi täyttyi.

Reissun kohokohta oli ehdottomasti tavata Kalarosvon valmistaja Tommi Joensuu. Kyllä me kuunneltiin korvat höröllä sen tasurijuttuja ja viisas on mies, ei voi muuta sanoa. Ja ei passaa unohtaa Kalapelen valmistajaa Leinon Pekkaa, sanoinkin heille, että tämä oli meille fanitapaaminen, kun päästiin tapaamaan omia idoleita :) Siinä on kaksi mestaria, jotka eivät turhia höntyile.

Pekka antoi minulle muutaman Kalapelen Nulikan, se on muuten ollut tosi kova kilon ahvenen tasuri tänä talvena. Pekka on saanut tosi paljon palautetta ja kyllä isot ahvenet ovat ihan rakastuneita Nulikkaan.

Kalapelen Nulikka kevennettyjä, upeita!

Porukka oli kalastanut jo kolme päivää, kun me mentiin paikalle. Alkuviikko ei ollut isoja saaliita antanut, mutta torstaina ammattimiehet räjäyttivät pankin. Kilon kaloja ei löytynyt, mutta puolikkaita senkin edestä. Neljän päivän aikana me tajuttiin Juhan kanssa, että kyllä me painitaan vielä ihan eri sarjoissa kuin tekijämiehet. He menevät jäälle, etsivät kalat ja nostelevat ne pois. Ei se sen vaikeampaa näköjään ole.

Aamuinen maisema mökin ovelta

Oma reissu meni kalojen puolesta surkeasti. Ensinnäkin kalastussyvyydet ovat jotain ihan muuta, kuin kotivesillä. Tänään yhdessä vaiheessa pilkin viidessätoista metrissä ja mielessäni ajattelin, että olen liian matalassa. Aika nurinkurista :) Kaksikymmentä metriä oli antoisin syvyys.

Perjantaina oli kunnon sumu

Neljä päivää avarti aika paljon asioita. Päivät opiskeltiin järvellä kalastusta ja illat kuunneltiin tasurimiesten neuvoja. Tommi antoi meille Puruvedellä hyvin toimivat flash-tasurit, jotta meillä olisi varmat ottipelit ja näytti kartasta ottipaikat. Meidän ei olisi tarvinnut, kuin onkia kalat pois, mutta jostain syystä kala vaan ei ikinä ollut meidän avantojen alla, vaikka kyllä sieltä kiloisia joka päivä joillekin nousi.

Flash-kylkisestä Kalarosvon kevennetystä löytyy kaikki maailman värit

Kyllä tuolla saisi kaksi viikkoa menemään nopeasti ja varmaan vasta viimeisenä päivänä olisi niin sanotusti kartalla. Neljä päivää oli tosi lyhyt aika etsiä kalaa tuon kokoisesta järvestä ensikertalaisena. Aika paljon tuli tuijotettua syvyyskäyriä ja mietittyä, että missä kala voisi olla.

Moneskohan vapa vastaiskussa poikki =)

Viime viikolla olin Sepon kanssa kelkalla kalassa ja kerroin meidän tulevasta reissusta. Sanoin, että meillä on kelkka vuokralla Ruokkeelta ja Seppo sanoi, että sen reissun jälkeen te hankitte oman kelkan. Naureskelin ja sanoin, että ehei, ei tule meille kelkkaa.

Nyt sitten kävi niin, että kelkkakuume iski. Huristelin reilut 80km pitkin Puruvettä ja eipä se kalattomuus haitannut, kun sain kaasutella kelkalla. Se oli niin mukavaa! Myykää minulle kelkka, haen huomenna =D

Puitteet kohdillaan! Ilkalle suurkiitos kypärälainasta :)

Kyllä kelkan avulla voi kalastaa paljon tehokkaammin ja tyhjän paikan vaihto käy hetkessä. Meillä olisi kotivesillä tosi mielenkiintoisia paikkoja kokeiltavana, mutta kun niille ei pääse koskaan. Kyllä avautuu ihan uusi maailma Kallavedelläkin, jos pääsee minne päin vaan kalaan. En malta odottaa!

Ukko rekeen ja menoks!

Puruvesi antoi meille vain muutaman ahvenen päivässä. Torstai-iltana saatiin onneksi Tommin mökkiläisiltä sen verran kalaa, että päästiin paistamaan ja maistamaan Puruveden ahventa. Heillä oli varmaan 20kg filekalaa ja Pekka pähkäili, että kyllä näistä kaloista osa joutaa, kun huomenna se on taas sama ruljanssi edessä ☺Ja niinhän se oli :)

Nam

Meidän mökissä oli minun ja Juhan lisäksi Riikka ja Jaakko. Ostin Jaakolta pari tasuria ja kyllä ovat hyvännäköisiä!

JTSL-kevennetyt

Tapasin myös PP-Lures tasureiden valmistajan eli Perttulan Petrin. Petri antoi testiin pari tasuria ja kyllä minua melkein hävettää, kun niin surkeasti löysin kalaa Puruvedestä, vaikka ottipelit oli ainakin kunnossa. Ehkä minä huristelin moottorikelkalla onneni ohi, onkohan se kelkan hankinta sittenkään niin hyvä idea…

Etukoukusta jigipyrstöön pituutta 15cm =)

Kuva ei anna oikeutta tälle tasurille, luonnossa ihan älyttömän hieno ja nuo yksityiskohdat, huh huh!

Puruvedellä oli tosi hienoja railoja. Ne olivat pitkiä ja korkeita ja kyllä ne asettivat haasteita liikkumiseen, kun niitä oli niin paljon eikä yli päässyt kuin kävellen.

Hienoin toimisto ikinä!

En ole koskaan nähnyt missään niin paljon pientä ahventa, mitä Puruvedellä. Sain niin paljon nousuja tasurille, että ei tosikaan. Harmi, kun yhtä paljon tuli myös laskuja. Vesi on ihan tajuttoman kirkasta ja kala näkee tasurin jo lähes avannon alta, vaikka vettä olisi parikymmentä metriä. Pienet ahvenet saattoivat nousta kymmenen metriä tasurille ja luotain piirsi aina välillä ilotulitusta. Ne kalat kun olisivat olleet jättiläisiä, ai että :)

Ihan ensimmäinen ahven Puruvedestä, harva taitaa tietää, että siellä on myös näin pieniä kaloja =D

Katsottiin tasureiden uintia avannosta ja tasurin näki vielä ihan hyvin, vaikka se oli viisi metriä avannon alla. Ihan uskomatonta miten tasurin väri muuttuu vedessä ihan erilaiseksi. Miten voi olla mahdollista, että tumma selkä muuttuu vedessä helmiäisen vaaleaksi, outoa. Vieläkin hämmästelen yhtä Kalarosvon selkää..

Hei ahven, sulla on ruokaa suupielessä!

Lauantaina käytiin porukalla yhdessä syömässä ja tässä vielä ryhmäkuva Tasurihurjista. Lauantaina oli leikkimielinen pilkkikilpailu, jossa suurimman ahvenen saaja sai pokaalin ja rasiallisen hienoja tasureita. Mikahan sen pystin kotiin vei, kuten se uhosikin jo ennen treffejä :)

Tasurihurjat koossa, yksi näistä löysi tänään kiloisenkin, onnittelut! :)

Hieno palkinto, onnea Mikalle :)

Reissu oli ihan täydellinen vaikkei kalaa oikein löytynytkään. Tapasin ihania ihmisiä ja opin paljon uusia asioita. Kelkkakuume on kova ja kyllä se on nyt tosissaan alettava kelkkaa etsimään.

Kiitos kaikille mukana olleille, ikimuistoiset treffit =)

 

Jaa:
Facebook
Whatsapp
Joko luit nämä?
8 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen
Kommentit
  1. Jäpä_K kommentoi:

    Moiks. Hienoa juttua taas :)
    Vai iski se kuume sittenkin kelkkaan..:) !? Mitäs kun sillä oppii ajelee ja sitten joku kerta joutuukin ilman kelkkaa ahkion vetoon,ni huomaa,että mites se henki ei enää kuljekkaan samalla tavalla ja jalka ei nousekkaan yhtä kevyesti :)? Täytyy kyl tunnustaa itsekkin.että kävin paria kelkaa koeajaa täs edellis viikolla. En mä itteni takia,ihan muuten vaan.. :) Kattoo ny,miten tekee ?Mukava on kyl lompsiakkin ja nauttia pärinättömyydestä.
    Eilen muuten siellä vaikealla järvellä tul käytyä..samat paikat koluttiin ja oli jopa kaiku mukana,ni ei..ei sit varmasti mtn.. :/ Kalaa kyllä näky,mutta kun ei kelpaa, ni ei. Kääntäs nyt tuon tuulen sinne mun mieleiseen suuntaan,ni rupee röytää :). Ja kappas,se isäntä on suostunut kuvaan..siitä se mallin ura alkaa..:):) Eipä tässä muuta,kuin kireitä taas..!!

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Moiks, vai kelkka mielessä sielläkin suunnalla :) Kyllähän se kunto varmaan rapistuu, jos kelkalla pörryyttää aina, mutta kyllä sitä tulee kalareissuja tehtyä ilman kelkkaakin :)

  2. Puruvesi on vaikea paikka. Toki siellä voi onnistua vaikka ekakertalainen mutta itse kävin siellä vuosi sitten eikä kahteen päivään tullut kuin yksi tärppi tasuriin. Kalaa paikalla oli kun tapsimiehet veti yli 700g körmyjä mutta en voinut koskea toukkavehkeisiin. Vähän sama jokaisen veden kanssa että pitää tulla sinuiksi järven kanssa mutta puruvedelle pitäisi ajella toistasataa kilometriä ja se on vähän liian pitkä matka joka viikonloppuisille pilkkireissuille. Hienoja kokemuksia kuitenkin olette saaneet ja nehän ne on tärkeimpiä.

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Joo on se vaikea järvi ja vaatii varmasti vuosien säännöllistä käyntiä, että pikkuisen pääsee jyvälle ahventen oleskelupaikoista :)

      Hieno kokemus se reissu kyllä oli ja sen siellä ymmärsi, että paljon on vielä itsellä opittavaa :)

  3. Mikko kommentoi:

    Tere, toissa talvena Puruvesi oli suosiollinen mulle ja kaverilleni pilkillä käydessä. Viime talvi olikin sitten ihan päinvastainen kokemus, hakemalla sai hakea kaloja. Tänä talvena taitaa jäädä käymättä, kun ei täältä yli 500 km matkan päästä viitsi ihan joka viikonloppu lähteä ajeleen kotipuoleen.

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Moi, joo kyllä siellä varmaan pitäisi käydä usein ja säännöllisesti, että alkaisi ahvenpotit kasvamaan :)

  4. Makke kommentoi:

    Olipas mukavaa luettavaa! Puruvedellä on tullut itsekin tuijoteltua reikää huonolla menestyksellä. :D Ihan mielenkiinnosta kysyisin että mitä perukemateriaali/peruketta käytät kun oli niin erikoisen näköistä tuo matsku noissa kuvissa?

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Kiitos, mukava reissu oli!

      Teen itse perukkeet Fortress Predatorista, sitä saa muistaakseni kolmessa eri paksuudessa ja tykkään kyllä materiaalista, sillä se ei ole jäykkää, kuten teräsperukkeet, eikä esim. jää niin paljon “muistia”, jos taittuu. Voin kyllä suositella sitä, koskaan ei ole pettänyt ja hyvin kestää hauen hampaitakin, ei tarvitse olla heti vaihtamassa vaikka hauen suussa kävisikin..

Kommentointi on suljettu.