Vihdoinkin perheelle ruokaa, niin ei tarvitse nälkää nähdä

Ei kuitenkaan ehkä ihan pääruokaa, mutta jotkut pienet alkupalat :) Tuli nyt viimein ensimmäinen kuha Puattisella kalastellessa, ei mikään iso, mutta mitallinen kuitenkin. 

Aamulla heräsin jo neljältä, kun olin niin täpinöissäni tämän päivän kalastusreissusta. Säätiedotuskin lupaili hyvää. Oli outoa laittaa vain yhdet ohuet housut jalkaan, kun muutama päivä sitten pidin järvellä vielä toppahousuja ja merinovillaista kalsaripukua :) Nyt pärjäsi jo vähemmälläkin. Veden lämpötilakin oli taas noussut, se on tällä hetkellä noin yhdeksän astetta. 
 
Oltiin ennen kahdeksaa satamassa. Olin katsonut kartasta valmiiksi paikan, jonne aioin ajaa. Muutaman kilometrin päästä oltiin määränpäässä ja kaikuhan piirsi heti kalaa alle. Vettä oli n. 8m. 

Perinteiseen tapaan kalastus alkoi ahvenen nahkaisella Kalarosvolla. Kaloja nousi pohjasta tasuria katsomaan ja näpsin kaiun näytöstä kännykällä kuvia. Jo se, että näki niitä kaloja ruudussa, tuntui ihanalta. 



Yhtäkkiä ruutuun piirtyi hirveä kasa keltaisia viivoja ja yksi niistä tärppäsikin. Se oli about 300g ahven. Jippii, ensimmäinen ”Puattis-ahven”, tähän mennessä kun on tullut vain haukia. Pari valokuvaa ja Kalarosvo takaisin viivaparveen. 


Muutama sekunti ja uusi tärppi. Ei hitsiläinen jos kalastaminen olisi aina näin helppoa. Kelasin kalan ylös ja kuhahan se siellä. Taas pari valokuvaa ja innokkaana Kalarosvo kohti pohjaa. Hiljaista. Siihen loppui se ilotulitus, kestihän sitä peräti minuutin. Kokeilin monia muitakin tasureita, niillä ei tullut mitään, ei edes tärppejä. 



Vaihdettiin pikkuisen paikkaa ja sain Kalarosvoon kovan tärpin. Yksittäinen viiva lähti nousemaan pohjasta hitaasti kohti, varmaankin kuha, ja kävi puraisemassa. Valitettavasti ei tarttunut.. Pilkkiminen vaikeutui aamupäivällä, kun tuuli koveni. Siima oli kaukana veneestä ja tasuri ei välillä näkynyt kaiussa ollenkaan. 



Välillä heittelin myös jigejä, mutta niihin en saanut yhtään tärppiä. Päivän aikana sain lisäksi vielä pari muuta ahventa, Kalarosvolla tietenkin, mutta siihen jäi saaliit. Kotimatkalla tuuli oli jo todella kova, hyvä että pysyin kuskin penkillä, kun sivuaallokko pomputti Puattis-raukkaa. Rantaan kuitenkin päästiin, vähän märkinä, kun aallot kastelivat, mutta päästiin kuitenkin. 
 
Tänään illalla poksahtaa kuohujuomat, kuten viime viikonloppuna uhkasin ;) Ja kuohujuomasta huolimatta aion aamulla olla satamassa hyvissä ajoin :)
Fish me luck
20

4 thoughts on “Vihdoinkin perheelle ruokaa, niin ei tarvitse nälkää nähdä”

  1. Koulussa olivat. Eivät ne aamulla jaksaisi niin aikaisin kalaan herätä, pitää sitten joku iltareissu heittää, kun sopiva sauma tulee ja kun keksin, millä lahjoa ne mukaan..

    Vastaa
  2. Meillä ainakin ovat mielellään mukana veneellä ja kalassa. Jos eivät koskaan pääse mukaan niin eihän ne opikaan nauttimaan kyseisistä harrastuksista….

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Anonyymi Peruuta vastaus