Kylläpä kuukausi hurahti nopeasti. Täällä Savossa pilkkikausi loppui kuin seinään, kun jäät heikentyivät ihan yllättäen. Kyllähän sen jo arvasi, että jäät lähtevät keväällä nopeasti, kun koko talvena ei tullut superkestävää jäätä ja teräsjäätä oli niin vähän. Lämpöiset huhtikuun kelit pistivät jäiden lähtöön vielä lisää vauhtia ja aika nopeasti päästiin rospuuttokaudesta ohi. 

Meidän pilkkikausi päättyi siihen, kun Juhan jalka humpsahti kahdesta uveavannosta läpi. Vaikka jäätä oli silmämääräisesti vielä hyvin, sen laatu vaihteli paikasta riippuen paljon. Ei ollut enää järkeä lähteä riskeeraamaan itseään ja pilkkitavaroitaan jäälle. Vaikka meillä oli joka reissulla kelluntahaalarit, kuivapuvut ja naskalit päällä, ei sitä siltikään halua tippua heikkoihin jäihin. Pakattiin siis pilkkikamat varastoon ja alettiin odottamaan avovesikauden avausta.

Haettiin huhtikuun lopussa meidän vene talvisäilytyksestä. Saatiin säilyttää venettä VML Sponsorin tiloissa ja kiitos Pasille, että järjestely onnistui! Helpotti tosi paljon veneen talviteloille laittamista, kun ei tarvinnut paketoida venettä pihalle ”luonnon armoille”, vaan vene sai talvehtia lämpöisissä sisätiloissa ☺️

Pian on pilkkikausi paketissa. Ihmeen pitkään kausi lopulta kuitenkin kesti, vaikka alkutalvi näytti niin huonolta. Kallavedelle, ainakaan eteläiselle puolelle, ei tainnut koko talvena tulla superhyviä jäitä. Tammi- ja helmikuussa satanut lumi esti jään vahvistumisen, vaikka välillä oli koviakin pakkasia. Onneksi pilkille kuitenkin päästiin ja loppujen lopuksi Savon 2018-2019 pilkkikausi taisi olla pituudeltaan ihan keskiverto.

Tänä talvena on pysytty ahvenruuissa. Taitaa olla paras pilkkitalvi ikinä ahventen suhteen, vaikka kilon ylityksiä ei ole tullutkaan. Ehkä. Minähän sain muutama viikko sitten 970g ahvenen ja se oli punnittu minun omalla rihveli-vaa’alla. Nyt sitten kun verrattiin minun vaa’an tarkkuutta Juhan vaakaan, joka on tosi tarkka ja kotona ”taarattu”, niin eroa oli 30g. Eli Juhan tarkka vaaka näytti 30g enemmän. Ehkä se minun ahven olisikin ollut kilon.. Mutta eipä sillä periaatteessa ole väliä ?

Meillä lapset eivät tykkää ahvenista, outoa. On sitten jouduttu Juhan kanssa syömään kahdestaan ihan urakalla kalaa. Yleensä me vapautetaan alle 250g ahvenet ja otetaan vaan sitä isommat filekalat, koska niitä isompia ei tule niin paljon. On tehty vaikka mitä herkkuruokia ahvenesta ja yllättävää, että esimerkiksi kaprikset sopivat hyvin ahvenen kanssa. Eilen tehtiin kalapaistosta ja voin kyllä suositella kokeilemaan, yksi parhaista ahvenresepteistä, mitä olen kokeillut. Tai Juhahan se kokkasi ? https://www.valio.fi/reseptit/kalapaistos-pannulla/

Iik, se on jo huhtikuu! Nyt käy pilkkipäivät vähiin :( Täällä Kuopion seudulla jäätä vielä riittää, mutta koska teräsjään osuus on ehkä vain puolet, aurinkoisten ja lämpöisten päivien vuoksi jäät pehmenevät nopeasti. 

Ollaan käyty ahkerasti pilkillä, mutta mitään hurjia saaliita ei olla saatu. Ehkä juuri niiden aurinkoisten ja kirkkaiden päivien vuoksi ahvenen syönti ajoittuu enemmän auringonnousuun ja -laskuun, joten pelipaikoilla on oltava oikeaan aikaan. Koko päivän tykitystä ei ainakaan meidän kohdalle ole sattunut. Melkein tuntuu siltä, että ruokakalat saattaa saada jo kahden tunnin pikapistolla. Sen jälkeen voikin keskittyä muuhun, vaikka makkaranpaistoon tai potkurilla ajeluun, mikäli tuuli ei ole vienyt potkuria selän takaa.. 

Viime viikonloppuna olin Kallavesj-messuilla, joten pilkkimiset piti unohtaa pariksi päiväksi, mutta sitä edeltävänä viikonloppuna oltiin jäällä. Se oli lauantaipäivä ja oltiin liikkeellä todella hyvissä ajoin. Kello herätti meidät jo kolmelta, koska haluttiin olla kalapaikalla syöntiaikaan.

Kuten jo viime blogipostauksessa kerroin, saimme viikonloppuna vieraaksi muutaman tasurihurjan Etelä-Suomesta. Vietimme kolme päivää jäällä ja osalle heistä Savon vesillä pilkkiminen oli ihan uusi juttu. Meillä oli tosi mukavaa ja onneksi löydettiin jonkun verran kalojakin. 

Ensimmäiset vieraat saapuivat jo torstai-iltana, joten päästiin kalaan heti perjantaina, jolloin suuntasimme suht kirkkaalle muikkujärvelle. Siellä kalastussyvyys on yli 10 metriä. 

Koko viikonlopuksi oli luvattu aika huonoa keliä, joka siis tarkoitti hyvää kalakeliä. Pahinta olisi ollut, jos koko pilkkiloman ajan olisi ollut korkeapaine ja auringonpaiste, silloin olisi varmasti saatu pilkkiä tyhjää. 

Nyt on tuuri ollut kohdillaan viime aikoina ja olen löytänyt hyviä ahvenia monella reissulla. Kärsin helmikuun loppupuolella pari viikkoa kalattomuudesta ja ahventen saanti oli tosi vaikeaa. Sitten sain karistettua apinan selästä ja sen jälkeen pilkkiminen on ollut helpompaa. Viimeisin reissu oli oikeastaan aika uskomaton ja nyt alkaa tuntumaan siltä, että ehkä tämän pilkkikauden ahvenkiintiö on minulla täynnä. Ei tällainen tuuri voi loputtomiin jatkua. 

Kevät alkaa pilkkimisen suhteen olla jo pitkällä ja kautta ei ole montaa viikkoa enää jäljellä. Jäätä kyllä riittää ja parhaimmilla järvillä jään paksuus on ollut yli 50cm, mutta ei tietenkään kokonaan teräsjäätä. Lämmin kevätaurinko pääsee tekemään tuhojaan nopeasti, kun pakkaset tästä hellittävät. Nyt täytyy nauttia näistä ihanista hetkistä, seuraavaan pilkkikauteen on pitkä aika.

Aurinko nousee jo puoli seitsemältä, mikä tarkoittaa sitä, että jäällä on pakko olla kuuden jälkeen. Pilkkipäivät voivat kestää periaatteessa kellon ympäri, koska auringonlasku on vasta kuudelta. En muista olenko koskaan itse saanut illalla ahvenia, ainakaan isompia, mutta kai sekin on mahdollista. 

Haastavat kaksi viikkoa takana. Olen käynyt ahkerasti pilkillä ja tavoitellut ahvenia, mutta raitapaidat ovat kiertäneet minun avannot kaukaa. Pientä turhautumista on ollut havaittavissa, kun viereisiltä avannoilta on noussut mörköahvenia ja omalla avannolla kaikuluotain on piirtänyt tyhjää. Tai olenhan minä saanut siikoja ja alkoi jo pelottamaan, että kohta saan lempinimen siika-Jekkonen. Onneksi tilanne muuttui.

On olemassa sanonta ’apina pois selästä’. Ei minulla koskaan aiemmin ole sellainen otus selässä kiipeillyt, mutta nyt parin viikon ahvenettomuuden jälkeen aloin tuntemaan painolastia hartioilla. Joskus se on ihmeellistä, että vaikka pilkitään samanlaisilla tasureilla samoilla kalapaikoilla, niin ahven saattaa ihan uhallaan jättää sinun tasurit huomioimatta. Ei tietenkään saalis ole pääasia kalastuksessa, mutta onhan se aina välillä kiva lisä. 

On pörrätty kelkan kanssa siellä täällä, kun olosuhteet jäällä muuttuivat sellaisiksi, että enää ei jää kelkalla jumiin. Asia kuitenkin kääntyi päälaelleen ja jäällä olikin jo liian hyvä liikkua. Lumi suli pois ja kelkka suti paikallaan eli jäätiin sittenkin jumiin. Lisäksi liukumuovit meinasivat sulaa.