Päivä avannolla

Tein silleen tyhmästi, että olin koko päivän samalla avannolla. Pakkasta oli -15. Syksyllä erään postauksen otsikko oli ‘huhuu kalat, missä olette’, tänään otsikko olisi periaatteessa voinut olla huhuu jalat, missä olette.

 
Kun kävelin kalapaikalta takaisin rantaan, jossain vaiheessa alkoi tunto onneksi palaamaan jalkoihin. Avannolla, jolla koko päivän vietin, oli varmaan joku kalojen asuntola alla. Kaloja nimittäin näkyi kaiussa lähes koko ajan. Mutta sehän ei tarkoita sitä, että olisin hirveitä määriä siitä nostellut. Muutamia pannukarkeita kuitenkin. 

Ilmanpaine näytti aamulla 1036, mikä on tosi korkea. Ja nyt se näkyy olevan jo 1043, en muista koskaan nähneeni sitä noin korkeana. Olen huomannut, että mitä korkeampi paine yleensä on ollut, sitä  korkeammalle pohjasta kalat lähtevät viehettä vastaan. Matalalla paineella viehe pitää viedä ihan pohjan tuntumaan, jotta kala sitä suostuu maistamaan. 
 
Tänään taas kaiku oli suuressa osassa kalojen saamisessa. Toisina päivinä viehettä pitää uittaa tosi rauhallisesti, mutta tänään kalat vaativat rajuja otteita :) Suuret tasurit eivät toimineet, en saanut tärppiäkään niihin. Myöskään morriin ei tullut tärppejä. Tänään ainoa toimiva viehe oli mikrotasuri. 
 
Aamulla kaloja ei meinannut löytyä, mutta sitten tällä hottipaikalla sain kaloja ilmestymään näyttöön. Ne aktivoituivat oikeastaan sen jälkeen, kun uitin isoa Valiota avannossa. En saanut Valiolla kaloja, mutta sain sen avulla kalat irtoamaan pohjasta jopa useita metrejä. Monta kalaa sain sillä tyylillä, että houkuttelin kalat ensin pohjasta pari metriä ylöspäin ja sitten vaihdoin äkkiä mikrotasuriin. Kun pudotin mikrotasurin veteen, viivat alkoivat lähestyä sitä. Yleensä aina ohuin viiva oli nopein ja ne kunnon köllikät eli keltaiset viivat, uivat hitaammin kohti. Aina kun sain kalan tärppäämään ja nostettua jäälle, sen kaverukset uivat hirveää kyytiä pohjaan. Sitten taas oli hiljaista niin kauan, kunnes vilautin Valiota. Ihme pilkki. Mutta siihen ei tullut tärppejä, vaikka vaihdoin alle erilaisia morreja, kolmihaarakoukun, värikoukun.. kokeilin jopa tapsin päässä olevaa mikrotasuria siinä, mutta ei niin ei. 
 
Parhaiten tänään toimi Siepparitasari. Jossain vaiheessa avannon alla taas hiljeni ja päätin vaihtaa viehettä. Nostin Siepparin ylös ja irroitin siimasta. Samassa näin älyttömän keltaisen viivan irtoavan pohjasta. No ei muuta kuin Sieppari takaisin avantoon ja kävi sitten “perinteiset” eli viehe ei ollut siimassa kiinni :) Eka kerran elämässäni tämä kävi minulle ja kai se on jokaisen kalastajan moka jossain vaiheessa kalastajan uraa. 
 
Katsoin sitten kaiun näytöstä, kuinka se kahden kilon ahven lähti minun mikrotasuria vastaan. Ei sentään napannut sitä, vaan tasuri viiletti kalan ohi suoraan pohjaan. Kala lähti vielä sen perään uimaan, mutta toivottavasti se ei syönyt sitä. Mutta sinne meni hyvä Sieppari, onneksi vielä muutamia löytyy rasiasta. 
 
Mikrotasuria piti tänään värisyttää ja nostaa tosi paljon, että sai tärppejä. Ihan on ranne kipeänä sen takia :) Vettä oli alla reilut kuusi metriä ja jouduin nostamaan tasurin jopa neljä metriä pohjasta. Yksikään kala ei tärpännyt tänään pohjasta, vaan kaikki ottivat välivedestä. Kun pysäytti tasurin liikkeen, kala hylkäsi vieheen ja lähti nopeasti pohjaan. Sen saattoi saada houkuteltua takaisin kelaamalla siimaa pari kolme metriä nopeasti ylöspäin. 
 
Kalat olivat kyllä tosi nirsolla päällä. Tai sitten niillä ei ollut nälkä. Mutta paremminhan tämän päivän reissu meni kuin monet muut reissut, puoli muovikassillista appuroita. Kuvasin tänään videonkin pilkkimisestäni, mutta yllätys, akku oli loppunut ennen aikojaan. Jäivät sitten isoimmat kalat pois videolta. Kunhan ehdin videon editoimaan, niin laitan sen Facebookiin Fish me luck-sivuille.

Uamu.


Ämpee-reissu, mutta tulipahan tehtyä

Käytiin tänään meille ihan uudella järvellä, Roikanvedellä. Keli oli vielä aamulla ihan hyvä, mutta sitten alkoi satamaan jotain märkää. Kala ei syönyt aamulla, päivällä eikä iltapäivälläkään. Tai ne sormenmittaiset olisivat syöneet, mutta niitä ei lasketa. Deletoin ne minun kaiustakin pienentämällä herkkyyttä. Onneksi ne eivät tartu itsensä kokoisiin tasureihin.

 
Morrilla oli pakko jossain vaiheessa aamupäivällä tarkistaa, että mitä lajia silppu on. No appuroitahan ne. Kuvan kalaa ei vahingoitettu kuvauksen aikana =)


Jäällä tuli käveltyä muutama kilometri. Lumet ovat onneksi painuneet aika hyvin, niin ei enää ole polviin asti loskaa. Niskat ovat aika jumissa kairaamisesta ja kaiun tuijottamisesta, onneksi mukana oli myös kaira+porakone-yhdistelmä, niin käytin sitä iltapäivällä. Onneksi on noita apuvälineitä, niin tämmöiset vaivaiset voivat niihin tarvittaessa turvautua ;)
 
Blogissa oli arvonta käynnissä parisen viikkoa ja tänään lupasin voittajan arpoa. Käytin arvonnassa apuna netin arvontakonetta. Kommentteja oli yhteensä 43, joten arvoin arvontakoneessa randomin numeron väliltä 1-43 ja kone antoi numeron 9. 

Voittaja on siis 


Laitan voittajalle sähköpostia tänään ja postitan palkinnon ensi viikolla, onnea!

Perjantai 13.

Kuten otsikosta voi päätellä, tänään ei ollut onnea kalojen kanssa. Teinkin sitten kuvapostauksen. Aamulla heräsin jo neljältä, vahingossa. Puoli kahdeksalta oltiin jäällä. Kaiku oli typötyhjä koko päivän, “haravoitiin” laajalta alueelta 2-12 metristä, mutta missään ei ollut ketään. Outoa. Tai oikeastaan normaalia, semmoistahan se yleensä on.

Aamu alkoi aamupalalla ja lehden lukemisella, jo tämä lehdestä löytynyt kuva antoi esimakua päivästä..

Sitten eväiden teko ja matkaan.. (miksi minun eväsleivät näyttävät noin epäilyttäville? =))

Jäällä oltiin hyvissä ajoin eli ennen auringonnousua

Sitten aurinko alkoi nousemaan

Tukikohta

Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja aamun -11 astetta muuttui nollakeliksi


Puitteet eväiden syömiselle olivat täydelliset


Päivän ainokainen

Löysin tämän jäältä! Jaiks. 

Yhden kalan päivä

Tänään saatiin mukavasti pakastimeen täytettä haukipihvejä varten. Jotkut ovat sitä mieltä, että kalaa tulisi ottaa vain sen verran, kun sitä tuoreena itse syö. Meille hankittiin lihamylly syksyllä haukipihvejä varten, mutta sen jälkeen ei ole paljon haukia tullut. Ei siis ole pihvejäkään ruokapöydässä näkynyt. 

 
Jotkut eivät haukia edes halua saada, mutta me kyllä otetaan, jos vain saadaan. Tuntuu, että ollaan tehty kymmeniä tyhjiä reissuja. Ai niin, mehän ollaan tehty. Ilmankos tuntuu siltä.. Nyt vasta tämän vuoden puolella on alkanut “lyyti kirjoittamaan” ja vihdoinkin ollaan päästy kalan makuun. 
 
Halvempaahan se olisi kaupasta kalat hakea, on sen verran tullut ajettua ympäriinsä ja satsattua varusteisiin. Tänään mulla oli hiljainen päivä, viereisellä avannolla taas napsui melkein koko ajan. Kun aurinko alkoi laskemaan, niin löysin kalaparven perässä uivan hauen. Onneksi edes jotain, hauella oli painoa 1,5kg. Sain houkuteltua sen PP-luresin ahvenennahkaiseen kevennettyyn. Ahvenväri toimii näköjään ihan hyvin Sotkalla, eilenkin tuli siihen tällejä. Tai onko se nyt hirveän hyvin, jos yksi hauki tulee koko päivän aikana.. mutta paremmin se toimi mulla tänään, kuin mikään muu viehe.
Viereiseltä avannolta nousi tänään reilu kakkosen kuha. Ehkä Ahdilla on kiintiö, 1 kuha/talous.. Vihdoinkin siis “ilmaista ruokaa”, sillä ajettiin kymmeniä kilometrejä näiden kalojen vuoksi ;)
 
Yhdellä hauella oli erikoisen hieno nahka.
Yksi päivä lomaa jäljellä, viikonloput voisivat kestää muutaman päivän pidempään. Huomiseksi on luvattu myrskyä, täytyy käydä sitä uhmaamassa ja onpahan kerrankin mullakin siimat kireällä, kun tuuli niitä repii :)

2 x karkuutus

Kyllä pitää vielä palata siihen viime lauantain kuhaan, että miten hyvä tuuri minulla loppujen lopuksi oli sen kalan kanssa. Tänään nimittäin oli vähän huonompi tuuri kalojen suhteen, pari aika kirvelevää karkuutusta.. 

 
Viime lauantaina kun sain sen ihanan kuhan Sotkalta, niin pilkin viiden tuuman reiästä suurella tasurilla, lisäksi kuha oli mahakoukusta kiinni. Se oli aika senttipeliä, että sain sen ohjattua suoraan avantoon eivätkä tasurin koukut jääneet jään alareunaan kiinni. Pienestä kiinni, mutta onni oli minun puolellani. 
 
Tänään suunnattiin taas Sotkanselälle, sillä taisin vähän rakastua siihen paikkaan viime viikonloppuna. Menimme jäälle vähän eri kohdasta, mutta rämpimistä ja hikoamista jäälle menoon taas luonnollisesti liittyi. Kuhia ei tänään löytynyt, mutta muutama ihan otettava ahven ja yksi hauki.
 
Ensimmäinen ahven (550g) tuli vähän tuurilla ja ilman kaikua en olisi kalaa edes saanut. Olin nimittäin juuri vaihtamassa viehettä, eikä minulla ollut vedessä mitään. Syrjäsilmällä näin kaiusta paksun viivan välivedessä ja äkkiä lähimpänä oleva viehe veteen. Se oli sininen volfram-morri. Ostin eilen Motonetistä turbotoukkia ja olin laittanut yhden sellaisen morriin. Toukat ovat paljon suurempia kuin normaalit punaiset kärpäsentoukat.
Kerkesin saada morrin veteen ennen kuin kala ehti painua takaisin pohjaan. Vettä oli neljä metriä ja kala kolmessa metrissä laskeutumassa pohjaan. Laskin morrin kalan yläpuolelle ja onneksi kala näki sen ja lähti heti uimaan morria kohti. Tunsin tärpin ja sain nostettua kalan jäälle. Kala olisi uinut ohi, jos en olisi sitä kaiusta nähnyt.
 
Tänään siis koin pari pahaa karkuutustakin, toisella kerralla tasurin koukku jäi jään alareunaan kiinni enkä saanut sitä irroitettua, vähän aikaa kerkesin avannossa kalan nähdä ja valitettavasti sillä näytti olevan raitapaita. Mutta sepä pääsi karkaamaan, kun yritin tasuria irroittaa jäästä. Olin hetkeä aiemmin saanut avannosta puoli kiloisen ahvenen ja myöhemmin sain siitä vielä toisen melkein samankokoisen. 
 
Tässä kuvassa kolme ahventa lähti yhtä aikaa pohjasta tasuria kohti ja näytössä näkyy tärppi. Ahven tuli jäälle asti ja painoa oli vajaa 300g.
 
Avanto oli “hottipaikka”, sillä isoja kaloja oli alla koko ajan. Tarjosin vaikka minkälaisia tasureita, mutta ei kelvannut. Nousivat pohjasta jopa useita metrejä katsomaan, mutta siihempä se jäikin. Samalta avannolta karkuutin vielä yhden jättiläisen, sain kalan nostettua aivan avannon alle, mutta sitten se irtosi. Sitä en ehtinyt näkemään, joten laji jäi arvoitukseksi.


Top kolme ahvenet olivat tänään 550g, 510g ja 440g. Yksi niistä tuli sinisellä morrilla, yksi PP-lures ahvenennahkaisella kevennetyllä tasurilla ja yksi Sieppari tasari -mikrotasurilla. Paljon siis piti vieheitä päivän aikana vaihdella.

 

Jäällä vierähti kahdeksan tuntia ja kyllähän 20-30cm lumessa rämpiminen ahkion kanssa jo vähän voimille otti. Lisäksi ne kymmenet reiät.. mutta aamuun mennessä olen palautunut, sillä uusi reissu on luvassa heti huomenna :) 

 
Aamulla keli oli hirveä, lunta satoi ja tuuli täysillä. Onneksi ei ollut kova pakkanen. Päivällä lumipyry loppui, mutta tuuli ja viima jäivät. Kaunista oli joka tapauksessa. 
 
Jäällä eka jäällä vika


Fish me luck – ensimmäinen blogiarvonta

Perustin blogin kahdeksan kuukautta sitten, joten ajattelin, että nyt olisi hyvä aika pistää blogin lukijoille pieni arvonta pystyyn.


Palkinnon on lahjoittanut yhteistyökumppani Kalastus.com 

Arvonnan palkintona on Ricu cut&clean kalan suomustukseen ja perkaukseen tarkoitettu väline. 

Kuva www.ricu.fi sivulta
Kuva www.ricu.fi sivulta


“Yksi on kolme


Ricu on yksinkertainen, käytännöllinen ratkaisu kalamiehen kalankäsittelypulmiin!
Kalan suomustamiseen ja perkaamiseen on olemassa lukematon määrä erilaisia työkaluja, mutta Ricua käyttämällä et tarvitse enää kuin yhden välineen aikaisempien tilalle. Tämä säästää tilaa kalapakissasi! Ricu on suunniteltu turvalliseen ja helppoon kalankäsittelyyn. Kahvan muotoilu suojaa sormia ja antaa tukevan otteen työkalusta.
Ricu Cut and Clean on myös kelluva!

Jokainen kalamies on kalastusuransa aikana tiputtanut puukon, saksen tai muun työkalun veteen. Ricun kanssa tätä ongelmaa ei ole, sillä tuotteemme on kelluva, eikä uppoa saavuttamattomiin veteen pudotessaan. Punainen väri myös helpottaa oman Ricusi löytämistä rantaruohikosta tai kaislojen seasta.”
Teksti ja lisätietoja täältä.
Kerro kommenttikentässä mitä kautta löysit tämän arvonnan: luitko suoraan täältä blogista, kuulitko kenties kaverilta, löysitkö joltain keskustelufoorumilta vai hyppäsikö arvontapostaus silmiesi eteen facebookissa? Muista jättää kommentin loppuun nimimerkkisi ja sähköpostiosoitteesi, laita @-merkin tilalle (at).

Arvon palkinnon kaikkien sähköpostiosoitteensa jättäneiden kesken ystävänpäivänä 14.2. ja otan voittajaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Julkaisen voittajan nimimerkin blogissa suoritettuani arvonnan ja postitan palkinnon voittajalle. 

Onnea arvontaan, palkinto on varmasti hyödyllinen jokaiselle kalastajalle!