Suunnittelin huomiselle kesäkalastuskauden aloitusta, mutta säätiedotus lupailee hirmuisen kylmää ilmaa. Täytyy nyt tämä ilta pähkäillä siirränkö aloitusta vielä viikolla. 

Tänään oli ohjelmassa parikin mukavaa juttua, veneen katsominen ja Erätaika-messut. Käytiin katsomassa käytettyä pulpettivenettä, ensi viikolla tehdään päätöksiä voisiko meidän Vene Puattinen olla juuri tämä kyseinen yksilö.. 

Ja sitten käväistiin messuilla, joita olen jo monta viikkoa odottanut. Tietenkin nimi Erätaikakin kertoo jo siitä, että siellä ei välttämättä hirveästi ole katseltavaa kalastajille, mutta kyllä sieltä onneksi jotain löytyi. Tunnistin/tapasin messuilla erään kalastusbloggaajan ja hän valitsi minulle jigivärejä kesää varten, kiitos vain Suurkalastajalle vielä ;) Ostoskassista löytyi päivän päätteeksi jigien ja jigipäiden lisäksi uusi fileerausveitsi. Vielä pitäisi opetella teroituspuikon käyttöä, että saisi veitset teräviksi aina käden käänteessä..

Messuilla oikeastaan eniten kiinnosti paljon hehkutettu jättiakvaario. Siitä jäi kuitenkin loppujen lopuksi aika paha mieli. Kalat näyttivät huonokuntoisilta ja suomupeitteet olivat kärsineen näköisiä. Tosi monilla kaloilla evät olivat jotenkin vaurioituneet. Eniten kuitenkin hätkähdytti kuhien silmien kunto. Voiko nuo olosuhteet tuolla akvaariossa muka olla hyvät ja voiko olla, että kaloilla on niiden oudosta ulkonäöstä huolimatta kiva elää tuossa altaassa? Vaikea uskoa. Mutta ei kai tuollaista sirkusta järjestettäisi, jos kalat siellä kituisivat, eihän? 

Hui, jännittää. Alkaa näyttämään siltä, että perheeseen tulee uusi jäsen. Vene Puattinen. Viikonloppuna ollaan menossa katsomaan yhtä vaihtoehtoa, siitä myöhemmin lisää, mikäli myönteisiä päätöksiä syntyy. 

Ja tärkein asia meinasi unohtua: ajattelin korkata kesäkalastuskauden lauantaina. 99% varmuudella mp, mutta kilon ahven pyörii niin ihanasti vielä mielessä, että seuraavaa kalaa jaksan kyllä odottaa… 

Lähes kaksi viikkoa ilman kalastusta, tämä on kidutusta. Ainahan se on mielessä, nimittäin kalastus, joten jotain aiheeseen liittyvää päätin blogiin raapustaa.

Alla kuvasarja, kuinka poskiluun irroitus onnistuu. Ensin tietenkin käyt pyytämässä sen ison ahvenen. 

Sitten perkaat kalan ja irroitat poskiluun vaikka kalasaksilla.

Sitten keität vettä. Etsi pari kippoa ja pistä toiseen kiehuvaa ja toiseen kylmää vettä. Laita poskiluu/-luut kuumaan veteen noin 10-20 sekunniksi ja siirrä ne sitten kylmään veteen. Sen jälkeen luihin jääneet lihat voi rapsutella haarukkalla/pyyhkiä paperilla tms. pois, kunnes poskiluu on puhdas. Käsittelyn voi toistaa tarvittaessa. Kun poskiluu on puhdas, se kannattaa huuhdella haalean, juoksevan veden alla. Poskiluu muuttuu kuivuessaan läpikuultavasta valkoiseksi, jolloin vuosirenkaat näkyvät paremmin.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) nettisivuilla ahvenen kasvusta kerrotaan näin: 

”Ravinto, kasvu ja vaellukset: Ahvenen kasvunopeus vaihtelee paljon elinalueen ravintotilanteen ja kannan tiheyden mukaan. Rannikkovesissämme viisivuotiaan ahvenen pituus on 12-24 cm. Nopeakasvuisimmat ahvenet tavataan yleensä ulkosaaristossa. Nopea kasvu edellyttää kalaravintoon siirtymistä. Pienissä metsälammissa ahvenet saavuttavat usein vain 15-16 cm pituuden ja 30-50 g painon. Hyvissä olosuhteissa ahven kasvaa yli 40 cm pituiseksi ja kilon painoiseksi kymmenessä vuodessa. Ahven voi tulla yli 3 kg painoiseksi. Ahven käyttää monipuolista ravintoa: eläinplanktonia, pohjaeläimiä ja kaloja. Ahvenet vaeltavat lisääntymis- ja syönnösalueiden välillä. Rannikkovesissä parvien liikkeet ovat tavallisesti muutaman kilometrin pituisia, mutta myös yli sadan kilometrin vaelluksia tunnetaan.”

 

Poskiluussa näkyy vuosirenkaita. Kesäkasvu näkyy sameampana ja syyskasvu läpikuultavana (Lähde RKTL).

 

Tässä kuvia muutamien erilaisten vesistöjen ahventen poskiluista sekä arvioitu ikä. Kuva kannattaa ottaa valoa vasten, jolloin vuosirenkaat erottuvat paremmin. Jossain aiemmassa postauksessa kerroin Kallaveden 660 grammaisen ahvenen olleen kymmenen vuotias, mutta nyt kun itse katsoin kyseisen ahvenen poskiluuta, en nähnyt siinä kuin seitsemän vuotta.. eli ei kannata luottaa puolisokeaan pilkkikaveriin ;) Joka tapauksessa nopeakasvuisia ahvenia on koukkuihin tarttunut, mikäli tulkitsemme iät oikein. Hyvissä olosuhteissa ahven voi kasvaa kilon painoiseksi 10 vuodessa, mutta näillä meidän saalisahvenilla kasvu näyttäisi olevan vieläkin nopeampaa, lukuunottamatta Kallaveden ahvenia. Siellä ahven taitaa kasvaa hitaasti…

Tässä minun ennätysahvenen poskiluu (1087g). Ylemmissä kuvissa juurikin tämä sama ahven. 

Sama poskiluu eri valossa, voisiko ikää olla vajaa seitsemän vuotta? Jostain luin, että tummat viivat ovat talvia, en vaan nyt ollenkaan muista, että mistä :)

Samasta järvestä saatu 1210g, tällä ikää enemmän. Näyttäisi siltä, että parikin vuotta ovat olleet aika hitaan kasvun vuosia. Minun laskuopilla sain tämän kalan iäksi yhdeksän tai kymmenen vuotta.

Kallaveden 660g ahven, eikös se näyttäisi olevan 7-8 vuotta? 

Sitten vielä yksi lampiahven loppuun. Tämä oli 920g. Kala on viime talvena saatu, ei silläkään hirvesti ikää näyttäisi olevan, vaikka kyseessä on pieni ja matala lampi, syvin kohta lammessa viitisen metriä. Ehkä 6-7vuotta? 

 

Tässä pieni yhteenveto pilkkikauden 2014-2015 parhaista kaloista. Kausihan starttasi jo joulukuun lopussa ja jatkui 6.4. saakka. Kai sitä vieläkin jostain jäätä löytyisi, mutta ei uskalla enää lähteä kokeilemaan. Pilkkireissuja kertyi yli 50 kappaletta eli kyllähän tuolla jäällä tuli jonkun verran aikaa vietettyä. Mutta enemmänkin ois maistunut ;)

Tammikuun 31. päivä pilkkiin tarttui 1,74kg kuha Sotkanselältä. Vieheenä oli Sillin ysi. 

Perjantaina 13.3. Sotkanselällä Panuccin kevennettyyn tasuriin iski elämäni isoin pilkkikala, harmi vain, kun se oli hauki. Kuha olisi ollut kivempi :) Mutta mukava kala se oli tämäkin, painoa tarkalleen 3,78kg.

Pilkkikauden kruunasi kolme pilkkikautta aktiivisesti jahdattu ahven, eli kilon pötkylä tarttui vihdoin ja viimein minunkin tasuriin 6.4. Painoa kalalla oli 1087g. Ottipelinä oli Kalarosvon ahvenen nahkainen kevennetty. Pieni videopätkä päivästä.

Possu. Minun.

Iso jigipyrstöinen Kalarosvo antoi kilon ahvenen

Pari ahventa pääsi lähelle kilon haamurajaa jo aiemmin talvella, nämä molemmat olivat yli 900g. 

Pieni jigipyrstöinen Kalarosvo

Tänä talvena pilkkiahventen keskipaino on ollut ihan mukavissa lukemissa, sillä en ole niitä sormenmittaisia miljoonaveljiä kovinkaan montaa pilkkinyt. Tykkään isoista :)

Levypyrstöinen Kalarosvon kevennetty ja noin 800g ahven

Näiden kalojen lisäksi tuli ihan hyviä ruokakaloja aina välillä. Eräänä viikonloppuna perättäisinä päivinä, samalta avannolta ja samaan kellon aikaan nousivat nämä kiloiset kuhat. 

Vähän pienempiä ahvenia (about puoli kiloisia)

Ja voe tokkiinsa, ei sitä kalloo aina tule. Varmaan puolet reissuista oli ämpeet eli tultiin tyhjän kalapussin kanssa kotiin. No mutta tämmöistä tämä kalastus on. Eli IHANAA! 

Pilkkivarusteet lähtevät nyt kesäksi jemmaan ja alan valmistautumaan avovesikauteen. Venettäkin käytiin tänään katselemassa ja Kallavesj-messuilta mukaan tarttui yksi Karpen kuhavaappu kesää varten. Hipelöin myös Garminin kaikuluotainta, voi olla, että päivitän kaikuni vähän uudempaan ja nyt sitten pähkäilen merkkiä ja mallia…

Ja nyt tulee kummallinen toive pilkkihullulta: sulakaa jäät! =)

Voisiko hienompaa lopetusta pilkkikaudelle toivoa? Ehkä se Ahti sittenkin tykkää minusta pikkuisen… Aamulla haikein mielin suunnattiin jäälle, todennäköisesti kauden viimeinen reissu. Oltiin jäällä kuudelta. Päivästä oli tulossa kaunis. 

Kuvittelin kalan olevan hauki, oli taas niin hauen elkeet ja nopea lähes kuuden metrin nousu pohjasta. Sitten pamahti, äkkiä vaan kala siimasta ylös. Ehdin jo kalaa nostaessa vähän pettyä kiloluokan haukeen. Näitä on pakkasessa tarpeeksi. Kala jäälle ja voi jumalau.. se olikin ahven! Aloin nauramaan, että kas, varmaan 990 grammainen, hyvää huomenta! Ensin muutama kuva, kun Kalarosvo oli suussa. 

Yritin silmämääräisesti arvioida painoa,10cm, 20cm, 30cm.. Voi vitsit, nyt menee jo lähelle kiloa. Possumaiset piirteet kylläkin, voisiko tämä pallero rikkoa maagisen kilon rajan? Ole nyt vaaka kerrankin minun puolellani.. Ja se oli, 1087 grammaa! Jeeeeeeee! Pari reissua on tullut tehtyä tämän hetken vuoksi. Nyt se ahven napotti siinä nenän edessä. Tuntui aivan mahtavalta, kevään viimeinen pilkkireissu ei yksinkertaisesti voisi päättyä paremmin. Sitkeys palkittiin. Ei enää kylmät, märät, tuuliset ja kalattomat pilkkireissut kirvelleet yhtään. Tämä pyyhki ne vähän huonommat reissut mielestä, elämäni paras pilkkikeikka! 

Ihmeellinen tuo järvi kyllä, mentiin sinne tänä talvena ensimmäistä kertaa kaksi viikkoa sitten. 14 vuorokauden aikana saldona kolme yli kilon ahventa. Lisäksi pari ysisatasta, pari kasisatasta, kuusisatanen, viisisatanen.. Olen saanut tuolta tänä talvena vain yhden sormen mittaisen ahvenen, muut ovat olleet körmyjä. Tokikaan en ole morrilla pilkkinyt, kyllähän siellä sitä silppuakin ui… 

Pilkkikaveri tuli hetken päästä pienen matkan päähän minun hottiavannosta. Eikös Kalarosvo alkanut niittää satoa silläkin reiällä. Jäälle nousi 1020g ahven. Päivä alkoi vaikuttamaan ikimuistoiselta, kaksi kilon ahventa puolen tunnin sisään. 

Olipas rankka päivä. Yöunet jäivät viime yönä vähiin, joten jäälle taaperrettiin puoliunessa. Kello taisi olla jo yli puoli seitsemän, pikkuisen oltiin aikataulustakin jäljessä.