Yhteistyössä Haltica Oy:n kanssa

Vierailimme keväällä Haltican tuotantotiloissa Jyväskylässä katsomassa ja kuulemassa kuinka Alutroll-veneitä valmistetaan. Vierailu oli mielenkiintoinen ja on tosi hieno asia, että kotimaassa tehdään suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvia laatuveneitä.

Olemme itse omistaneet Alutroll 485CC veneen viime kesästä lähtien, emmekä voisi olla tyytyväisempiä. Vene on juuri meidän tarpeisiimme soveltuva ja nappivalinta heittokalastajalle. Ajo-ominaisuudet, turvallisuus, tilaratkaisut, ergonomia ja ennen kaikkea laatu ovat huippuluokkaa.

Meille kotimaisuus oli tärkeä kriteeri venettä hankkiessa. Oli mielenkiintoista nähdä valokuvia veneemme eri valmistusvaiheista ja samalla huomata kuinka ns. läpinäkyvä veneen valmistusprosessi on. Vene ei sisällä mitään yllätyksiä ja siinä käytettävät materiaalit ovat ensiluokkaisia. Jokainen työvaihe ja sen tekijä voidaan todentaa ja jokainen veneeseen käytetty osa tiedetään. Asiakkaan on helppo luottaa Suomessa pohjoismaisiin sääolosuhteisiin tehtyyn veneeseen.

Haltica on valmistanut veneitä kymmenen vuotta. Vuosien varrella uusia venemalleja on tullut lisää ja jo olemassa oleviakin on muokattu omien havaintojen ja asiakaspalautteiden pohjalta. Näin on pikkuhiljaa saatu tehtyä veneitä, joissa kaikki ominaisuudet ovat kohdallaan.

Alutroll-venemallit (Kuvat lainattu: www.alutroll.fi)

Esimerkiksi Alutroll 485CC veneeseen on ehditty vuosien varrella tekemään kymmeniä muutoksia. Aina kun uusi vene on lähtenyt rakentumaan, siihen on saatettu tehdä pieni muokkaus ja näin ollen venemallit ”elävät” koko ajan, jotta lopputuloksena on mahdollisimman käytännöllinen vene. Mielestäni se, jos mikä, on hyvää asiakaspalvelua ja ennen kaikkea asiakaslähtöistä ajattelua. Haltica haluaa Alutroll veneilleen mahdollisimman tyytyväisiä käyttäjiä ja siinä se on kyllä onnistunut.

Vuonna 2008 perustetun Haltica Oy:n yrittäjillä Marko Nahkurilla ja Jari Vauhkosella on itselläänkin kalastustaustaa ja se on varmasti auttanut veneiden suunnittelutyössä.

Käytännöllisyys on tärkeä asia kalastajalle ja silloin vene on parhaimmillaan, kun kaikki asiat sujuvat vesillä helposti ja ongelmitta. Ja Alutroll-veneet eivät ole täydellisiä pelkästään vesillä, vaan esimerkiksi myös elektroniikan asentaminen käy helposti, kun veneet ovat suunniteltu niitä(kin) asioita silmällä pitäen. Haltica on tehnyt kalastajalle kaiken mahdollisimman helpoksi, jotta aikaa jää sille tärkeimmälle, eli kalastukselle.

Faktaa ja kuvia Alutroll 485CC
veneen valmistuksesta

• Tällä hetkellä yhden veneen valmistus kestää noin viikon (veneen valmistukseen osallistuu useampia henkilöitä).
• Veneen hitsaus lopulliseen muotoonsa, veneen varustelu ja polyuretaanin ruiskutus tapahtuvat Haltican tuotantotiloissa Jyväskylässä.
• Veneen materiaalipaksuus on 3-5mm.
• Alumiinilevyt ja sähkökomponentit tulevat alihankintana.

Jigi, jonka päällä veneen runko tehdään

Turkin alla kellunta-aineena käytetään vettymätöntä polyuretaania

Ja valmis vene näyttää tältä:

Alutroll 485CC ja Alutroll 450E (veneillä sama runko) ominaisuudet:

• Pituusluokkansa suurimmat avoimet sisätilat.
• Pitkä kölilinja ja leveä pohja lisäävät veneen tukevuutta paikallaan ja hiljaisessa vauhdissa.
• Muuttuva V-kulma: 15 asteen kulma perässä tukevoittaa venettä paikallaan ja helpottaa liukuun nousua yhdessä leveän pohjan kanssa. Keulaa kohti voimakkaasti jyrkkenevän kulman ansiosta ajo-ominaisuudet aallokko-olosuhteissa ovat erinomaiset.
• Läpiviennit vakiona myös keulamoottorin sähköille.
• Turkkilattian alla uppoamaton kellunta-aine, joka vaimentaa huomattavasti runkoääniä varsinaisten kaikukoteloiden puuttuessa veneen sisältä.
• Avoin pilssitila kölissä koko veneen pituudelta.
• Kilpailukykyinen hinta verrattaessa saman moottoritehon tai sisätilojen koon omaaviin muihin veneisiin.

Alutroll 485CC

• Moottori asennettu erilliseen bracketiin, joten veneen sisätilat on saatu veneen pituuteen nähden suuriksi.
• Liukuun nousu on helppoa bracketista aiheutuvan ns. vipuvarren ansiosta.
• Moottori voidaan asentaa normaalia korkeammalle, jolloin polttoaineen kulutus pienenee.
• Ei kilpailijoita, jotka tarjoaisivat vastaavat ominaisuudet; avoin turkki veneen ympäri, heittotaso, varusteiden muunneltavuus ja lisävarusteiden, kuten elektroniikan, helppo asennus.
• Kalastusergonomia huipussaan!

(Lähde ja lisätietoja venemalleista: www.alutroll.fi)

Näitä asioita kannattaa pohtia, jos uuden veneen hankinta on ajankohtaista:

• Oma käyttötarkoitus veneelle?
• Kuinka monta henkeä veneeseen täytyy mahtua?
• Jos hankit veneen kalastukseen, kalastatko yksin vai porukassa?
• Minkälaisissa paikoissa käytät venettä, alumiinivene ei säikähdä kovempiakaan olosuhteita.
• Veneen koko; järvelle vai merelle?
• Mitkä ovat veneen tärkeimpiä ominaisuuksia?
• Mieti veneen käytännöllisyyttä kalastustapaasi ajatellen, veneen tilaratkaisuihin pystyy vaikuttamaan valmistusvaiheessa, hyödynnä sitä.
• Tarvitsetko pulpetin ja jos tarvitset, niin kuinka korkean, haluatko ajaa seisten?
• Moottorin teho?
• Hytti?

Alutrollilta on tulossa ensi vuonna markkinoille uusi kalastusvenemalli. Minkälainen vene olisi mielestäsi huippukalastusvene, jos vene tehtäisiiin juuri Sinulle ja Sinun suunnitelmiesi pohjalta?

Kommentoikaa vapaasti joko Facebookin puolella tai blogissa. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä ominaisuuksia kukakin omassa täydellisessä kalastusveneessään arvostaa, kaikilla kun on kuitenkin veneelle omanlaisensa käyttötarkoitukset ja vaatimukset ☺

Kalastus on ihanaa! En voi uskoa miten hyvin nämä muutamat viime viikot ovat kalastusrintamalla menneet. Kyllä tuuri on ollut kohdallaan ja Ahti hyvällä tuulella. 

Viime viikolla pyysin pari kaveria Kallavedelle mukaan ja lähdettiin etsimään ahvenia ja kuhia. Tuuli oli tosi kova ja puuskissa 11 metriä sekunnissa. Lähdimme kalaan neljältä ja tuulen piti tyyntyä iltaa kohden. Kalastettiin alkuun suojaisempia paikkoja, mutta tuulen hieman tyynnyttyä siirryimme Hirviselälle.

Mukana veneessä olivat Jyri ja Jarno, joista Jyri ei ollut koskaan saanut jigaamalla kaloja. Tavoitteena oli siis löytää edes jotain, että saataisiin siimat kireiksi.

Alkuun kierrettiin pari tuntia tyhjiä paikkoja ja alkoi pelottamaan, että eikö me tosiaan saada kaloja tänään. Onneksi tuuliolosuhteet muuttuivat sen verran, että päästiin siirtymään Hirviselän tutuille pateille, joissa kaiken järjen mukaan pitäisi olla kaloja. 

Melko pian löytyikin aktiivisia ahvenia, ja raitapaitoja alkoi nousta veneeseen. Kalojen koko vaihteli, mutta seassa oli myös hyvää fileahvenkokoa. Jyri sai elämänsä ensimmäisen jigikalan, joten apina oli pois selästä. 

Jyri ja Jarno onnellisina =D

Ilta jatkui ahvenia nostellen ja aina kun parvi katosi tai passivoitui, pienellä 10-20 metrin siirtymällä löydettiin taas syövää kalaa. Rakastan keulasähkömoottoria ja kyllä MG sai paljon kehuja illan aikana ? Siinä tuulessa kalastaminen olisi ollut täysin mahdotonta tavan ankkurilla. 

Myöhemmin illalla vaihdoimme paikkaa ja löysimme myös kuhia. Kuhat olivat pieniä, mutta oli kiva juttu, että Jyri sai myös ensimmäiset jigikuhansa. 

Jyri kokeili myös vertikaalijigausta ja hyvinhän sekin luonnistui =)

Sain keväällä sähköpostia Leharilta Virosta ja hän kysyi voisimmeko mennä joskus yhdessä kalaan. Sanoin, että mikä ettei, mutta koska asumme Kuopiossa, sinun pitää matkustaa tänne. 

Sovimme ajankohdan ja perjantaina Lehar saapui viikonlopuksi Suomeen. Hän oli kalastanut Suomessa vain kerran aiemmin ja sekin oli talvella, joten Savon jigijärvet olivat hänelle ihan uusia ja tuntemattomia. Virossa hän kalastaa erilaisissa paikoissa.

Koska viikko sitten saimme Juhan kanssa hyvin kalaa Riistavedeltä, päätimme viedä Leharin lauantaina samaan paikkaan. Olisi mukava näyttää minkälaista antia Savon järvet voivat parhaimmillaan tarjota jigikalastajalle ja siinä suhteessa Riistaveden suunta tuntui varmimmalta. 

Perjantai-iltana juttelimme jigivalinnoista ja väreistä ja annoimme Juhan kanssa omia suosituksiamme Leharille. Hän valitsi rasioistaan sopivan setin lauantain reissulle. 

Perjantai-iltana hiottiin seuraavan päivän taktiikkaa

Pistettiin herätyskellot neljäksi soimaan ja aamulla lähdimme intoa puhkuen kohti Riistavettä. Säiden suhteen sattui uskomattoman hyvä tuuri, sillä vierailun ajankohta päätettiin jo kaksi kuukautta sitten. Ajankohta oli hyvä myös kalojen suhteen, sillä ne olivat tosi nälkäisiä ?

Kun saavuttiin kalapaikoille, ei tarvinnut heittää montaakaan heittoa, että ensimmäiset kalat saatiin veneeseen. Kello ei ollut vielä paljon, mutta oli täysin valoisaa, joten kalat olivat aktiivisia heti aamusta. 

Ensimmäinen kalapaikka oli erään saaren päässä

Lehar ja uusi tuttavuus: suomalainen kuha :)

Päätavoite minulla on yleensä löytää ahvenia, mutta nyt viime viikkojen aikana on huomattu, että ahvenet ovat suht haastavia etsittäviä, sillä kuhaa on niin paljon. Siksi minulle oli lauantaina tärkeintä löytää kalaa ylipäätään, jos joku on matkustanut Virosta asti Suomeen kalastamaan. Kalastimme siis sitä, mitä oli tarjolla ja mitä löytyi helposti. 

Ja kuhaahan löytyi helposti. Meillä kului lauantaina uskomattoman vähän bensaa, sillä kaloja ei tarvinnut etsiä. En ole koskaan nähnyt kalaa joka paikassa. Kuhia ihan oikeasti oli kaikkialla. Kiersimme selkäpatteja ja hieman joutui aina ajamaan pattia ristiin rastiin, jotta löysi kuhaspotin, mutta sitten kun se löytyi, siinä oli paljon kuhia.

Kuhia oli pateilla

Kalaa oli myös pattien penkoissa, lisäksi ravintokalaa oli paljon liikkeellä

Erikoinen päivä, sillä todella monen väriset ja kokoiset jigit toimivat

Saimme kuhaa varmaan kymmenestä eri paikasta, kaikki kuhat tulivat 5-7 metrin syvyydestä. Aamulla aloin huvikseen merkkaamaan kaikki kuhat laskuriin, jotta Leharkin saisi jotain tilastoa omasta Suomen reissustaan. Lehar mittasi kaikki kuhansa ja teki paljon havaintoja jigien, kalapaikkojen, tuulen ym. suhteen. 

Aamulla emme vielä osanneet odottaa, että päivän aikana kuhia tulisi niin paljon

Lehar löysi myös pari haukea kuhien seasta

Puolen päivän jälkeen päätimme pitää tauon ja suunnata lähisaareen makkaran paistoon. Vilkaisin laskuria ja se näytti kuuttakymmentä. Huh huh, hieno päivä ja olin todella iloinen, että kalojen nälkä osui juuri lauantaille ☺

Tauko kesken päivän antoi mukavasti lisäpuhtia kalastukseen

Oijoijoi mitkä kelit

Tauon jälkeen jatkoimme kalastusta energisinä. Ajoin ihan uudelle kalapaikalle ja kuinka ollakaan, sekin oli täynnä kuhia ☺ Koska olimme saaneet kuhia niin paljon, halusin etsiä lisäksi myös ahvenia. Olimme juuri siirtymässä kuhapaikalta pois, kun näin luotaimessa jotain parempaa. Ajoin tuulen yläpuolelle, laitoin taivasankkurin päälle ja osoitin Leharille paikan, missä kalat olivat.

Heitimme molemmat samaan suuntaan ja saimme kumpikin tärpit. Ja molemmilla oli siiman päässä jotain isoa! Minä kelasin UL-vehkeillä kalaa veneeseen ja tunsin heti, että siiman päässä oli hauki. Kala spurttaili juuri niinkuin hauki ja sitä ei voinut olla tunnistamatta.

Luulin myös Leharilla olevan hauen kiinni ja pyysimme Juhaa haavin kanssa apuun. Pian Lehar sai kalan pintaan ja se olikin iso kuha! Unohdin oman haukeni ja aloin panikoida Leharin puolesta, sillä todellakin halusin hänen saavan sen kuhan veneeseen!

Juha pyöri haavin kanssa meidän välissä ja lopulta saatiin molemmat kalat haaviin, jossa ne sitten pötköttelivät vierekkäin. Niin mahtava tilanne, kun saatiin tuplatärppi ja molemmat kalat yhtä aikaa ylös. 

Isoon haaviin mahtuu isoja kaloja :)

Minun hauki oli 91cm/4,3kg ja Leharin kuha 67cm/2,6kg. Molemmat kalat pääsivät luonnollisesti jatkamaan matkaansa mittauksen ja kuvien jälkeen.

Tuplatärppi

Uskomattoman upea kala!

Lehar aloitti “suomalaisen jigikalastusuransa” hienosti =)

Päivän aikana en nähnyt luotaimessa yhtään ahvenparvea, mutta saimme kyllä ahvenia jonkun verran. Ahvenet tulivat sekaparvista, joissa oli sekä kuhaa, haukea että ahventa. Päivän isoin ahven sattui Leharin siiman päähän ja ahvenella oli mittaa 530g/38cm. 

38cm ahven löytyi kuhaparven seasta

Illalla laskuri näytti kuhien määräksi 135kpl, mikä on ihan järkyttävä luku. Emme todellakaan lähteneet tekemään järvelle mitään noin hurjaa tulosta tai hampaat irvessä etsimään kalaa, vaan nauttimaan luonnosta, hyvästä seurasta ja uusista tuttavuuksista. Nälkäiset kuhat sitten kruunasivat päivän. Kuhat olivat selkeästi vallanneet ahventenkin paikat, missä lie isommat ahvenparvet olisivat sitten olleet… Emme osanneet etsiä niitä kuin tutuilta selkäpateilta.

Päivä oli meille kaikille ikimuistoinen. Juttelimme omista kalastustekniikoistamme, tyylistä etsiä kaloja, omista havainnoistamme jne. ja kyllä jotain eroja virolaisten ja suomalaisten jigaustavoissa on. Tehokkaita ne molemmat tavat kuitenkin ovat, sen kertoo numerosarja 135.

Koska Lehar oli Suomessa koko viikonlopun, meillä oli hyvää kalastusaikaa myös sunnuntaina. Päätimme lähteä kokeilemaan ihan uusia paikkoja Kallavedelle. 

Varoitin Leharia jo lauantai-iltana, että tänään oli erikoispäivä ja saimme paljon kalaa, mutta huomenna Kallavedellä kalaa on vaikeampi saada ja voi olla, että emme saa mitään. Olen kokenut niin monta kertaa tyhjän Kallaveden kirouksen, että se on jo ihan tuttua minulle. 

Sunnuntaiaamu koitti ja herätyskellot soivat vasta kuudelta, sillä edellinen päivä oli ollut niin rankka ja lisäksi savustimme kaloja lähes puoleen yöhön saakka. Ajoimme Kaislastenlahteen, josta laskimme veneen Pohjois-Kallavedelle. Sitten kaloja etsimään!

Kalanäytöt olivat minimaalisia lauantain tapahtumiin verrattuna ja epätoivoisina pysähdyimme välillä kalastamaan, vaikka kaloja oli tarjolla vain muutama. Päivä oli ihan todella vaikea ja kaiken kaikkiaan bensaakin kului tuplasti enemmän lauantaihin verrattuna, sillä lähes koko sunnuntai meni kaloja etsiessä. 

Heti aamusta löysimme muutamia kaloja

Alueilla, jossa etsimme kalaa, syvyysvaihtelut olivat ihan hurjia. Keskellä monen kymmenen metrin syvännettä saattoi olla pieni kolmen metrin matalikko, jossa oli todella jyrkät reunat. Siksi penkoista kalaa oli mahdotonta löytää, sillä penkkoja ei ollut. Tuntui, että siellä oli vain pystysuoria seiniä pattien ympärillä. 

Keli oli läkähdyttävä. Toki oli mukavampaa, että sää suosi ja aurinko paistoi, mutta kyllä välillä vilkuilin hiki päässä taivaalle, että voisitko sinä pieni pilvenhattara mennä vähäksi aikaa tuon mollukan eteen. Pieni tuulenvire onneksi kävi aina välillä ja tottakai siirtymillä tuli vilpoisa. 

Käytiin myös eilen paistamassa saaressa makkarat ja miettimässä strategiaa, että mitä ihmettä me tehdään, jotta löydetään kalaa.

Tämä tauko tuli tarpeeseen

Iltapäivällä miljoonas kalapaikka piirsi pohjaan kaloja. Vaikka olimme etsineet monista aivan samanlaisista paikoista kalaa jo aiemmin päivällä, ne olivat olleet tyhjiä. Juuri tämä yksi spotti sitten olikin ihan täynnä kalaa ja selvästi kaloilla oli jotkut sunnuntaitreffit käynnissä, sillä kaikki olivat kerääntyneet samaan paikkaan.

Kalat löytyivät viidestä metristä ja alueella näkyi sekä kuhia että aktiivisia ahvenparvia. Ajoin veneen aina ahvenparven päälle ja sanoin Leharille, että nyt harjoittele vertikaalijigaamista. Hän ei ollut koskaan aiemmin kokeillut sitä tyyliä ja innostui siitä, kun näki miten mukava oli seurata kaikuluotaimen näytöltä, kun kalat nousivat jigille. Aktiivisesta parvesta myös sai koko ajan tärppejä ja ehkä pieni vertsukärpänen puraisi Lehariakin ;)

Ahvenet olivat niin hurjia välillä, että kun uitin jigiä 5cm pinnan alapuolella, ne nousivat tärppimään ihan pintaan

Saimme alueelta ruokakalat ja illalla oli taas tarkoitus savustaa muutama kala. Kalojen keskikoko oli pienempää kuin lauantaina, mutta senhän minä jo tiesin ennestään ?

Päivän isoin kala oli minun 4,2kg hauki ja näköjään olen haukimagneetti, sillä sain viikonlopun aikana yhteensä kymmenen haukea. Mieluummin haluaisin tittelin ahvenmagneetti, mutta näillä mennään. 

Molempina päivinä yli nelosen hauki

Ruokakalat mukaan ja loput kasvamaan

Savukalat onnistuivat täydellisesti 

Aivan mahtava viikonloppu takana, kiitos Leharille seurasta ja tervetuloa Suomeen uudestaan! 

Viikonloppu oli kuin joulu minulle. Pitkäaikainen haaveeni keulasähkömoottorista toteutui, kun Juha asensi veneeseen Motorguiden Xi3 mallin. Olen ollut muutaman kerran sellaisessa veneessä kalastamassa, jossa on ollut keulasähkömoottori ja kyllä saalismäärät ovat olleet huomattavasti suurempia, kuin omassa veneessä. Toki kyseessä on joka kerta ollut kalastusoppaan vene, joten kyllä oppaan ammattitaito on varmasti ollut ratkaisevin tekijä kalan tulossa. Keulasähkömoottori on kuitenkin tuonut huomattavan avun kalastukseen.

Siinä se odottaa paikalleen asentamista

Viikonloppuna emme ehtineet kalastamaan kuin muutaman tunnin. Juha vietti kaksi päivää Alutrollin lattialla ja minä tsemppasin (=hiillostin?) vieressä. Kytö järvelle oli kova, mutta asennuksissa vierähti melkein koko viikonloppu. Nyt kaikki on kuitenkin vimpan päälle. Kiitos vielä Juhalle, kyllä kelpaa kalastella!

Alutrollin pulpetti on yllättävän tilava =)

Pikajalusta keulasähkömoottorille, toinen osa tuli veneeseen kiinni ja toinen osa kiinnitettiin keulakoneeseen

MG:n asennus oli suht helppoa Alutrollin valmiin sapluunan avulla, sillä sapluunaan oli merkitty reikien paikat valmiiksi

Johtohässäkkä

Laturi on keulasähkömoottorin akun laatikossa, joten akun lataus on helppoa

Veneeseen tuli NMEA 2000-verkko ja keulasähkömoottori kytkettiin siihen Pinpoint-kaapelilla. Nyt keulasähkömoottorin ohjaus onnistuu myös luotaimen näytöltä ja esimerkiksi ahvenparven viistoluotaimessa nähdessään voi toimia heti ja ohjata veneen parven luokse parilla kosketuksella luotaimen näyttöön.

Liitettiin myös perämoottori NMEA-verkkoon Tohatsun omalla kaapelilla ja nyt kaikki moottorin tiedot ovat nähtävissä Elite Ti:n näytöltä. Mielenkiintoista tarkkailla esimerkiksi bensan kulutusta ja opetella ajamaan taloudellisemmin. Näytöltä näkee myös moottorin tunnit, joten huoltojen väliä ei tarvitse arvailla.

Tohatsun kaapeli oli helppo asentaa perämoottoriin

Kaikki asennukset olivat vihdoin eilen valmiina ja päästiin testaamaan venettä Kallavedelle. Kovin montaa tuntia meillä ei ollut aikaa ja puolet ajasta kului opetteluun. Uskon, että tässä menee vielä muutama viikko, ennen kuin kaikki asiat tulevat selkärangasta ja keuliksen käyttö sujuu sulavasti. Pelottaa, että kuinka monta kertaa unohdan keulakoneen veteen ja lähden kaahaamaan perämoottorilla ?

Paketti valmis!

Liikkuvia tekijöitä on paljon ja toki soutuveneellä soutelu ja mato-ongella kaislikon reunassa onkiminen voisivat olla helpompi vaihtoehto, mutta minusta on mukava hyödyntää elektroniikkaa kalastuksessa, kun se kerran on mahdollista.

Eilen olin tosi täpinöissäni, kun lähdettiin kalaan ja sen pystyi kyllä päättelemään myös siitä, että veneeseen noustessani huomasin olevani aamutossut jalassa. En olekaan aiemmin kalastanut tohveleissa ?

Niin kiire kalaan, että aamutossut jäivät jalkaan =D

Meistä tuli heti ystäviä

Eilen oli tosi tuulinen keli, mutta on se keulasähkömoottori vaan ihmevekotin. Keulis piti veneen ankkurissa lähes prikulleen samassa pisteessä koko ajan keula tuuleen suunnattuna ja meidän tarvitsi vain kalastaa. Ei todellakaan tullut ikävä painavaa ankkuria ja aallokossa heiluvaa venettä. Tuntui siltä, että vene oli vakaampikin taivasankkurissa, kun keula halkoi aallokkoa koko ajan eikä vene päässyt kääntymään poikittain aallokkoon nähden. Ihan luxusta!

Mikäs tässä kalastellessa =)

Kuvakaappaus Elite Ti:n näytöltä, perämoottorista saa näytölle vaikka mitä tietoja

Eilen ei käyty kovin kaukana Pirttilahdesta ja ahvenparvet jäivät vielä löytämättä. Kuhaa kuitenkin näkyi siellä täällä ja muutama alamittainen kävi veneessä. Muistelen vieläkin viime kesäisiä suurten ahventen parvia, joita bongasin viistoluotaimen näytöltä useampaan otteeseen. Tänä kesänä on revanssin aika, uskon, että minä ja MG ollaan hyvä tiimi. Enää ei tule MP-päiviä, vaan tulee MG-päiviä ?

Tottakai tiedän sen tosiasian, että keulis ei minulle kaloja etsi, vaan se homma minun täytyy hoitaa itse. Siitä eteenpäin kuitenkin pääsen hyödyntämään keulasähkömoottorin ominaisuuksia kalastuksessa. Kaveri, joka vähän aikaa sitten asensi MG:n omaan veneeseensä, on napsinut hyvin kaloja keulakoneen avulla. Hän sanoikin, että nykyään kuhan kalastus on kuin mustikoita poimisi. Noh, minulla on marjasanko valmiina, joko mennään? ?

Yksi eilisistä ankkuripaikoista

Alamittakuhia kävi veneessä

Nostettiin perämoottori ylös erään saaren päässä ja liikuttiin matalan yli keulakoneella ajaen

Sunnuntai-ilta tuli liian nopeasti, ensi viikonloppuna takaisin vesille!

Elovaaran Roke on tehnyt vertailuja akkujen ja kaapeleiden suhteen ja testaillut, miten Motorguidesta saadaan paras hyöty irti. Roke on jakanut testituloksia Jigikalastus ja venevarustus /Jones kalastus facebook-ryhmässä.

Juha luki Roken testiraportin ja sen perusteella teki päätöksiä meidän veneeseen tulevista komponenteista. Raportista oli iso apu ja kyllähän se oli ajatuksia herättävää luettavaa. Kun ostaa keulasähkömoottorin veneeseen, niin ei kannata nuukailla akun ja kaapeleiden kanssa, mikäli haluaa saada kaikki tehot irti keulasähkömoottorista. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan edellä mainitussa facebook-ryhmässä.

Alla muutamia sivuja testiraportista:
(kuvat ja tekstit Roke Elovaara)

Huh huh, että huhtikuu oli tuskaisen pitkä. Pilkkikausi loppui huhtikuun puolessa välissä ihan yllättäen ja jäät pehmenivät muutamassa päivässä. Kauden lopetusreissu päättyi kirjaimiin M ja P, ja oikeastaan en halua edes muistella sitä päivää enää. Maisemat olivat kauniit, mutta jään alla ei tapahtunut yhtikäs mitään. No se oli sellainen pilkkikausi ja olisihan se voinut kokonaisuudessaan paremminkin mennä.

Kauden viimeinen pilkkipäivä oli 15.4., olin jäällä jo ennen kuutta

Joutsenet saapuivat Kuopioon

Huhtikuu tuntui kestävän ikuisuuden. Jokaisessa vuorokaudessakin oli varmaan 58 tuntia, kun peukaloita pyöritellen tuijotin kelloa ja odotin jäiden sulamista. Tiukassa oli jäät, vaikka koko talvena ei mitkään supervahvat jäät tulleetkaan.

Pirttilahti 1.5.2018 (kuva: Ilkka Turunen)

Vihdoin eilen löytyi sen verran sulaa vettä Savostakin, että päästiin laskemaan Alutroll aalloille. Jotain taikaa siinä kauden ensimmäisessä reissussa aina on, vaikka kalastustapahtumia ei tulisi ensimmäistäkään. Koko talven kun on odottanut avovettä ja viimein saa laskea vieheen veneen laidalta pinnan alle, niin kyllä vatsassa on perhosia =) Siitä hetkestä minä nautin!

Käytiin perjantaina tutkailemassa Kallaveden veneluiskia sillä silmällä, että mistä saisi veneen laskettua parhaiten. Pirttilahden tilanne oli huono, sillä jäätä oli vielä vaikka kuinka paljon. Ei toivoakaan, että sieltä olisi päässyt vesille.

Pirttilahden satama 4.5.2018

Julkulan venerannassa luiska oli sula, mutta sitten taas etempänä näkyi paljon isoja jäälauttoja. Lopulta ajettiin Tikkalansaareen ja siellähän meitä odotti täysin sula luiska eikä jäätä ollut näkyvissä edes kauempana. Päätimme seuraavana aamuna tulla siihen.

Tikkalansaaren veneluiska 4.5.2018

Lauantai koitti ja olin tulisilla hiilillä. Voiko tämä olla totta, että vihdoin hirvittävän pitkän kalastustauon jälkeen pääsen taas kalastamaan ❤ Hurautettiin Tikkalansaareen ja rannassa piti pari kertaa hieraista silmiä. Rantaan oli pakkautunut yön aikana kamalasti jäätä ja säikähdin jo, että kalastukset täytyy unohtaa. Juha ei ymmärtänyt minun ”paniikkia”, vaan sanoi, että tämän takia meillä on alumiinivene. No, kai me sitten päästään kalaan.

Tikkalansaaren veneluiska 5.5.2018

Laskettiin vene vesille, tai jäille, kuinka sen nyt ottaa. Tuuli oli aika kova ja työnsi venettä takaisin kohti rantaa. Moottoria ei voinut vielä käynnistää, kun ranta on niin matala. Kohta vene oli poikittain rantaviivassa ja tarttui pohjasta kiinni. Pitikin lähteä tänne jäiden sekaan, missä viivyt kesä…

Olin aivan varma, että kalareissu pitää perua, kun hommat eivät meinanneet edetä. Hyppäsin veneestä rantaan ja sen jälkeen vene keveni sen verran, että pohja irtosi rantahiekasta. Saatiin työnnettyä vene suoraan ja hypättiin kyytiin. Onneksi meillä oli pitkä mela mukana, niin saimme sillä lykittyä venettä syvempään. Pian oltiin turvallisessa syvyydessä ja uskallettiin käynnistää moottori.

Tohatsu hurahti ekalla käyntiin ja kehräsi niin nätisti ja hiljaisesti verrattuna Lynkkikseen, jonka ”huutoa” on koko talvi kuunneltu ? Alutroll lähti etenemään rannasta kohti jäistä vapaata selkää. Takaraivossa kummitteli paluumatka. Mitenkähän iso projekti on saada vene takaisin trailerille… no se on sen ajan murhe.

Tästä se avovesikausi taas lähtee =)

Ihmettelin, miksi plotteri ei alkanut lataamaan karttaa ja ajattelin sen vain olevan hidas talven jäljiltä. Aikaa kului eikä mitään tapahtunut. Sitten muistin, että minähän käytin karttakortin tietokoneessa jokin aika sitten ja sinnehän se kortti jäi pöydälle. Voi vitsit! No kalareissu on sitten mentävä puhelimen Navionics-sovelluksen kanssa. Onneksi oli edes joku kartta, ei siellä oikein uskalla sokkonakaan liikkua..

Seuraavaksi huomattiin, että meiltä oli unohtunut myös haavi. Toisaalta tiesimme, että sitä ei todellakaan tulla tarvitsemaan kauden ensimmäisillä reissuilla, joten siitä emme olleet huolissamme.

Karvarukkasia pulpetin täydeltä =D

Menimme suoraan Kelloselälle ja siellä jäätä ei ollut oikeastaan enää yhtään. Pieniä jäälauttoja näkyi jossain, mutta ei niin paljon, että se olisi haitannut veneellä liikkumista. Olipa ihana tunne ajella taas veneellä ja emme edes muistaneet, miten nopeasti vene nousee liukuun. Vilpoisaa kyytiähän se vielä tässä vaiheessa kautta on, kun ilman lämpötila ei ollut paljon nollan yläpuolella.

Kallansillat

Myöskään veden lämmöt eivät ole vielä korkeat, vain noin 3C, joten kyllä se kylmyys hohkaa alapuoleltakin alumiiniveneessä. Hankittiin kumimatto veneen lattialle, koska jo viime syksynä kylmillä keleillä varpaat meinasi paleltua, mutta tuo mattoratkaisu vaikuttaa nyt erittäin hyvältä ja ehkäisee varpaiden kylmettymistä.

Kumimatto istui siihen kuin nakutettu, kun siitä leikattiin pieni pala pois

Olen seurannut Facebookissa muiden kalastajien kauden aloitusreissuja ja monella kausi on alkanut ihan huikean hienosti. Tuntuu siltä, että Ahti on ollut suotuisa tänä keväänä ja isoja kaloja on noussut melkein kaikille.

Mutta se Savon Ahti. Se on vähän toista maata. Suattaapa antaa kaloja, mutta suattaa olla antamattakin. Jos me siltä nätisti pyydetään joskus jotain, niin ei se ota kuuleviin korviinsa. Siksi meidän tavoitteetkin ovat yleensä aika vaatimattomia. Joskus toivotaan, että nähtäisiin kaikuluotaimessa kala ja toisinaan ollaan haaveiltu tärpistä.

Eilen Ahti oli kuitenkin ihan kohtuullisen hyvällä tuulella, sillä minun päivän kokonaissaldo oli noin 14. Mutta ei suinkaan neljäätoista kalaa, vaan noin 14 senttimetriä pitkä ahven. Kiitos Ahti siitä =D

Eilen lähes kaikki paikat olivat tyhjiä kaloista ja päivän ainoat tapahtumat tulivat saarten välistä, jossa on hieman virtaava vesi. Ajoimme saarten sopukoissa väylää pitkin ja kai siitä on joskus tukkejakin uitettu, ainakin pohjassa näkyvistä tukkinipuista päätellen. Hienon näköisesti piirtyivät viistoluotaimeen :)

Lowrancen Elite-9 Ti on ollut suurena apuna kalastuksessa ja kyllähän siitä näkee kalojen lisäksi muutakin jännittävää =)

Bongasin kahdesti päivän aikana ahvenia ja ankkuroiduimme molempiin paikkoihin. Juha sai vähän väliä tärppejä ja ahvenia ylöskin asti, mutta minun siiman päässä ei tapahtunut mitään. Vaihtelin jigejä ja katsoin luotaimesta, kun kalat nousivat Juhan jigille. Juha kalasti valkoisella Savage Gearin Bleak Real Taililla ja se väri ei ole meillä kovin usein toiminut. Ajattelin, että Juhan tärpit ja kalat johtuivat uittotekniikasta ja siksi en itse vaihtanut samanlaista jigiä.

Kymmenen eri jigin vaihdon jälkeen päätin kuitenkin huvikseen kokeilla samaa Savagen jigiä. Voisiko muka olla niin tarkkaa värin suhteen… Olin hetkeä aiemmin testannut kyseistä jigiä eri värisenä ja eri pyrstöllä, mutta heti kun vaihdoin valkoisen peliin, tapahtumia alkoi tulla minullekin. Ja nousihan sieltä se 14cm jättikin =) Kalat tärppivät, mutta olivat suurimmaksi osaksi pieniä, joten eivät tarttuneet kiinni. Yksi isompi kala oli hetken aikaa kiinni, mutta sen epäilen olleen hauki. Se tuli niin nopeasti jostain.

Eilen päivän ainoat tapahtumat tulivat tällä 8cm Savage Gearin Bleak Real Taililla (kuva: savage-gear.com)

Lähdimme jatkamaan matkaa ja se oli virhe, sillä seuraavien tuntien aikana luotaimessa ei näkynyt enää mitään. Toisaalta ei me niillä 14 senttisillä ahvenillakaan mitään olisi tehty. Pääasia kuitenkin oli, että avovesikausi on taas täällä. Heikko saalis ei haitannut ollenkaan, sillä tärkein tavoite eiliselle oli päästä takaisin rantaan ja saada vene trailerille. Se tavoite toteutui ja tästä on hyvä jatkaa kohti uusia reissuja ja jospa se Ahtikin lakkaa jossain vaiheessa murjottamasta.

Rantaa kohti

Huh, päästiin perille =)

Jää oli aika paksua, mutta mureni käsiin

Rantavedessä kellui kalanpoikanen, mikähän laji, kuha?

Jokos muualla Suomessa on avovesikausi startannut?

Jos jigivarastot kaipaavat täydennystä, niin käykäähän Fish me luck Facebook-sivulla osallistumassa jigiarvontaan. Kommentoimalla voi voittaa pakillisen jigejä ☺ Linkki arvontaan.

Yhteistyössä Haltica Oy ja VML Sponsor Oy

Alutroll 485CC on ollut minulla aktiivisessa kalastuskäytössä tämän syksyn ja ihastun veneeseen päivä päivältä enemmän. Pakko myöntää, että vanhan veneen ahtaita takatiloja ei ole yhtään ikävä.

Alutroll on yllättänyt tilavuudellaan minut täysin, vaikka etukäteen pohdin riittääkö veneen pituus kahdelle aikuiselle jigaukseen. Enää ei tarvitse sitä pohdiskella ja Alutroll on lunastanut paikkansa aktiivikalastajien perheessä :) Se todellakin on jigikalastajan unelmavene!

Kalastusnautinto alkaa jo rannasta, sillä veneellä on niin hyvä ajaa siirtymiä. Alutroll 485CC nousee liukuun 2-3 sekunnissa ja kyyti on tasaista. Tykkään tosi paljon ajaa seisaallaan ja sitä silmällä pitäen veneeseen on alun perinkin suunniteltu korkea pulpetti.

Alutrollilla on miellyttävää ajaa seisaallaan

Moottoriksi valikoitui 50 hevosvoimainen Tohatsu ja se oli varmasti täysin oikea valinta. Tohatsulla on viiden vuoden takuu, joten sekin kertoo moottorin luotettavuudesta ja toimintavarmuudesta jotain. Veneen maksiminopeus 50hv moottorilla on 32 solmua. Alutroll ja Tohatsu ovat hyvä pari!

50 hevosvoimainen Tohatsu

Alutroll 485CC veneessä moottori on asennettu moottoritelineeseen eli bracketiin, joten moottori on normaalia korkeammalla. Siitä johtuen moottori on myös polttoainetaloudellisempi. Bracketin ansiosta vene lähtee helpommin liukuun ja moottorin trimmattavuus on parempi.

Moottori on kiinnitetty bracketiin

Tykkään ajaa veneellä ihan mielettömän paljon ja voisin hehkuttaa ajo-ominaisuuksia loputtomasti. Kaikkia asioita ei voi kuitenkaan täysin sanoin kuvailla ja ajo-ominaisuudet ovat yksi niistä, se vaan on koettava itse. Mikäli veneen hankinta on haaveissa, suosittelen käymään koeajolla Alutrollilla!

Kuten jo veneen esittelytekstissä kerroin, niin minulle tärkeimpiä ominaisuuksia veneen hankinnassa olivat suuri ja tasainen lattiatila sekä tilava ja korkea keskipulpetti. Nyt kun olen päässyt käyttämään venettä jo useamman viikon ajan, arvostan myös monia muita ominaisuuksia enemmän, kuin osasin etukäteen kuvitella. Jos et ole vielä ehtinyt lukemaan veneen esittelytekstiä, pääset siihen tästä linkistä.

Hyvät säilytystilat keulassa ja keskipenkin alla ovat erittäin hyödylliset ja ylimääräiset kalastustavarat saa niihin piiloon. Meidän kylmälaukku mahtuu keskipenkin alle ja se on oiva paikka sille. Kalat saa laitettua kylmäsäilytykseen hetkessä nostamalla penkin istuinosaa.

Keulan heittotason alle mahtuu bensatankin lisäksi paljon muutakin

Penkin alle mahtuu kohtuullisen kokoinen kylmälaukku

Veneen takaosassa olevat upotetut vapatelineet ovat ahkerassa käytössä ja varsinkin siirtymien ajaksi niihin saa nopeasti laitettua vavat pystyyn.

Takaosan upotetut vapatelineet ovat kätevät

Upotettuja vapatelineitä on kaikkiaan neljä kappaletta

Veneen takaosassa on loistavasti tilaa heittokalastaa, mutta myös keulan heittotasolla on hyvä jigailla, vaikka alkuun hieman vierastin korkeaa tasoa ja matalia laitoja. Nyt kun siihen on tottunut, niin kalastettava alue kasvoi hetkessä tuplasti, kun myös veneen etuosan sektorit ovat tavoitettavissa.

Keulassa on tilaa heitellä

Mataliin laitoihin tottuu

Veneen laidalla voi haavita kalan ilman pelkoa veneen keikkumisesta

Keskipenkin kääntyvä selkänoja on pieni asia, mutta silti sillä on suuri merkitys. Kääntyvä selkänoja on todella käytännöllinen ja penkki on kuin tehty vertikaalijigaukseen selkänojan ollessa eteen käännettynä. Ja missäpä olisi mukavampaa viettää kahvitaukoa, kuin pehmeällä penkillä mahtavien maisemien ympäröimänä. Välillä jopa meinaa unohtaa kalastaa, kun jo pelkkä veneessä oleminen on niin rentouttavaa.

Alutroll 485CC soveltuu moniin kalastusmuotoihin, mutta me harrastamme heittokalastusta sekä vertikaalijigausta. Veneessä on tilava takaosa keskelle sijoitetun pulpetin ansiosta, joten takatilaan saa tehtyä helposti vertikaalijigauspisteen.

Tässä on hyvin tilaa vertikaalijigata!

Veneen takaosassa on tilaa myös isommille ahvenille

Taakse sijoitettu vertikaalijigauspiste on hyödyllinen silloin, jos veneessä on useampi vertikaalityylillä kalastava. Lisävarusteena saatavaan takakaiteeseen voi kiinnittää kaikuluotaimen.

Kaksi henkeä voi vertsuta vallan hyvin samaa luotainta apuna käyttäen

Veneen peräpeilissä moottorin oikealla puolella on anturiteline ja se kuuluu veneen perusvarustukseen. Meidän veneessä on lisäksi toinen teline moottorin vasemmalla puolella. Alumiiniset anturitelineet ovat oikeastaan välttämättömät, sillä antureita asentaessa täytyy tehdä reikiä ja telineisiin reiät voi tehdä huoletta.

Antureiden ja anturitelineiden sijoittelu

Takaosaan sijoitettu vertikaalijigauspaikka varmistaa sen, että oma viehe näkyy kaikuluotaimen keilassa varmasti, sillä viehe laskeutuu suoraan anturin alle.

Tässä näkee aitiopaikalta, kun kala tärppää

Vertikaalijgauspaikan voi tehdä myös veneen etuosaan. Keulaan saa kiinnitettyä keulasähkömoottorin (asennusta varten Halticalta voi hankkia asennussapluunat) ja lisävarusteena saatava heittoistuin on helppo asentaa keulan heittotasoon.

Keulasähkömoottori alkaa olla arkipäivää aktiivikalastajien veneissä ja Alutroll 485CC:n pulpetin sisällä olevassa telineessä on rei’itykset valmiina keulasähkömoottorin sulakkeelle ja kaksoisakkureleelle. Veneeseen saa kaksoisakkujärjestelmän lisävarusteena.

Pulpettiin mahtuu kaksi akkua (kuva lainattu: Alutroll/Marko Nahkuri)

Kaikki veneen johdot ovat säältä suojassa. Veneen lattian alla on kaksi alumiiniputkea, joita pitkin saa vedettyä sekä virta- että anturinjohdot veneen takaosasta pulpettiin. Myös keulasta pulpetille kulkee putki, jota pitkin johdot saa vedettyä piilossa, eikä mitään johtoja tarvitse jättää näkyville.

Kalastuselektroniikan asennus on helppoa, kun vene on suunniteltu ja valmistettu myös niitä asioita silmällä pitäen. Ja ennen kaikkea siinä tulee esille turvallisuuspointti, kun sähköjohdot ovat asianmukaisesti järjestyksessä veneessä.

Alutroll veneissä on laadukkaat Blue Sea Systems sähkökomponentit

Meidän veneessä viistokaikuluotaimen anturi on asennettu bracketin pohjaan ja se paikka sopii TotalScan anturille täydellisesti. Viistoluotauskuva on selkeä ja veneen pohja juuri oikealla korkeudella anturiin nähden. Bracket on hyvä sijoituspaikka anturille, mikäli anturia ei halua laittaa peräpeiliin, tai jos peräpeilin anturitelineet ovat jo varattu.

Viistokaikuluotaimen anturi istuu täydellisesti bracketin pohjaan

Alutrollilta saa hankittua myös erilaisia kalastustarvikkeita omien tarpeiden mukaan. Veneeseen saa lisävarusteena vapatelineitä ja esimerkiksi laitaan kiinnitettävät Attwoodin vapatelineet ovat todella käytännölliset leveän lattiatilan omaavassa Alutroll 485CC:ssä.

Enää en pärjäisi ilman Attwoodin vapatelineitä

Meillä on useita vapoja aina kalareissuilla mukana, sillä eri kalastustyyleihin tarvitsee oman vapansa; on kuhavapaa, ahvenvapaa, vertikaalivapaa jne. ja koska veneessä on kaksi kalastajaa, vapojakin on tuplamäärä. Veneen laitaan asennettavaan vapatelineeseen saa useita vapoja kiinni ja se on kyllä hyvä paikka säilyttää vapoja. Veneen leveyden ansiosta laitatelineet eivät ole ollenkaan tiellä ja telineitä on myös helppo ja nopea käyttää.

Vapatelineeseen saa jopa kuusi vapaa kerrallaan

Jokainen jigikalastaja tietää tunteen, kun kalalle yritetään löytää sopivaa jigiä. Vieherasioista löytyy satoja erikokoisia ja -värisiä jigejä ja lopputulos on yleensä se, että jigejä lojuu pitkin poikin lattioita. Alutrollin valmistama jigiteline on ollut meille todella tarpeellinen ja siihen on nopea laittaa ottijigejä valmiiksi odottamaan. Telineeseen mahtuu myös pihdit, jossa ne ovat käden ulottuvilla tarvittaessa.

Jigiteline on käytössä joka reissulla

Alutrollin viehelaatikkotelineeseen mahtuu pari isoa vieherasiaa ja telineiden asentaminen käy helposti esimerkiksi Dual Lock tarranauhalla, jolla mekin olemme telineet kiinnittäneet. Tarranauha on kestävää, mutta se mahdollistaa myös telineiden sijoituspaikkojen vaihtamisen. Veneen runkoon ei kannata reikiä tehdä, vaan asennukset hoituu joko kaksipuoleisella teipillä tai Dual Lockilla.

Jigirasioiden säilyttäminen viehelaatikkotelineissä säästää lattiatilaa

Ahvenen kalastajana olen iloinen, kun veneessä on bracket, sillä sitä voi hyötykäyttää sumppuna. Vaikka moottoritelinettä ei varmasti alunperin ole sumpun virkaan tarkoitettukaan, joku teki hyvän oivalluksen keksiessään, että sinne voi laittaa kaloja.

Bracketiin mahtuu useampikin kala yhtä aikaa

Olen nyt lähes joka reissulla laittanut sumppuun ahvenia odottamaan ja se on juuri sopivan kokoinen isoillekin ahvenille. Jos kohdalle sattuu hyvä ahvenparvi, niin sumppu nopeuttaa kalastusta huomattavasti, kun kalan voi laittaa bracketiin odottamaan mahdollisia kavereita ja itse pääsee jatkamaan kalastusta heti.

Joskus on kiire saada jigi nopeasti takaisin järveen, silloin sumppu on korvaamaton apu

Veneen teippaus on saanut kehuja ja vaikka itse hankin teippauksen lähinnä ulkonäkösyistä, kyllä se myös auttaa veneen puhtaana pitämisessä. Lika ei tartu teippipintaan helposti ja mikäli kuljetuksen aikana tulee raparoiskeita, ne on nopea huuhdella pois. Teippaus Alutroll veneisiin tulee Granolta ja se on lisävaruste.

Teippauksella veneeseen saa uniikin ulkonäön

Kokonaisuutena Alutroll 485CC on loistava vene kalastajalle ja me emme voisi tyytyväisempiä olla. Vene on juuri sopivan kokoinen; ei liian iso, mutta ei myöskään liian pieni. Kalastamme paljon eri järvillä ja vene kulkee trailerin päällä kätevästi. Vajaan viiden metrin pituus saattaa kuulostaa vähäiseltä, mutta veneen tilavuus yllättää. Leveässä ja vakaassa venessä kalastaa jopa neljä henkilöä yhtä aikaa ilman ongelmia. Jos veneelle pitäisi antaa arvosana, niin kyllä se olisi täyden kympin kalastusvene!

Vene kulkee kevyen painonsa ansiosta jarruttomalla trailerilla

Alutroll veneiden jälleenmyyjiä löytyy Suomesta useampiakin ja me ostimme oman veneemme Kuopiosta VML Sponsorilta. Mikäli kalastusveneen hankinta on ajankohtaista, voin suositella Alutroll merkkiä sen laadun, kotimaisuuden ja käytännöllisyyden vuoksi.

Alutroll venemalleihin voi tutustua Alutrollin nettisivuilla ja kuvia voi ihastella myös Facebookin puolella.

VML Sponsorin nettisivuille pääset tästä ja myös VML Sponsor löytyy Facebookista.

Käytiin tänään Suvasvedellä jigaamassa ensimmäisen ja viimeisen kerran. Tämän päivän kalareissu oli varmasti yksi pitkäveteisimmistä jigipäivistä, joita olen järvellä viettänyt. Tuijotin tyhjää luotaimen näyttöä yli 50 kilometrin matkan. Oliko vika minussa vai järvessä, melkein tekisi mieli vaihtaa harrastusta. Veneessä kävi vain yksi ahven =D

Puutossalmen lossilla pääsee Vehmersalmen puolelle

Viime yönä en meinannut malttaa nukkua, kun odotin kirkkaan Suvasveden isoja raitapaitoja. Suvaksesta tulee hieman mieleen Puruvesi; sieltä löytyy muikkua, lohikalaa ja isoa ahventa. Tai löytäjät löytää ja etsijät vain etsii. Me Jekkoset ollaan näköjään sitä etsijäkuntaa.

Tässä vaiheessa vielä luulin saavani isoja ahvenia

Päivän mittaan haaveet murenivat sitä mukaa, kun trippimittariin tuli kilometrejä. En olisi ikinä uskonut, että onnistun kiertämään järven kaikki ahvenet. Tai yhdessähän me Juhan kanssa se tehtävä hoidettiin, tyhjänpyytäjät :)

Pilkkihaalari päällä ja silti meinasi tulla vilu

Tyhjää I

Tyhjää II

Tyhjää III

Järvi on kyllä erittäin mielenkiintoinen pohjanmuodoiltaan ja ehkä juuri se tekee siitä niin haastavan. Suvasveteen on joskus miljoonia vuosia sitten iskeytynyt kaksi meteoriittia, joten Suvaksessa on kaksi isoa, syvää, selkää.

Kuvakaappaus Navionics Boating app

Juha kysyi puolen päivän maissa, että mennäänkö Suvaksen syvimmän kohdan päälle, laitetaan siihen ankkuri ja syödään siinä eväät. Innostuin heti ajatuksesta ja tajusin vitsin vasta muutama sekunti myöhemmin ? Käytiin kuitenkin luotaamassa se 90 metrin monttu, mutta eivät olleet ahvenet sielläkään :)

Syvää oli!

Aamupäivällä pilkahti aurinko, mutta lopulta satoi vettä

Jossain vaiheessa tyhjää luodatessa havahduin siihen, että miksi minä pölhökustaa en ole etsinyt ahvenia saarten penkoista, siellähän ne varmasti ovat. Ja taas meni hetki, ennen kuin ymmärsin yskän. Meteoriitti litisti jokaisen saaren alleen silloin joskus… Mutta se Suvasvedestä.

Enonniemen kalasatama

Viikolla oli tosi hyvä ja tyyni keli, mutta Kuopio oli ihan sumun peitossa. Kävin alkuviikosta Markun kanssa Hirviselällä kalassa, tai ainakin uskon ja luulen, että me oltiin Hirviselällä. Kallavesi oli nimittäin kaksi vuorokautta putkeen täysin sumussa ja oikeasti näkyvyys järvellä oli surkea. Oltiin täysin plotterin varassa, sillä mannerta ei näkynyt järveltä ollenkaan.

Hirviselälle menossa

Suuntavaisto ei toiminut ja yhdessäkin vaiheessa ajoin monta sataa metriä ihan väärään suuntaan, vaikka vilkuilin plotteria samalla kun ajoin. Ihan uskomatonta, miten hankalaa on suunnistaa, kun ei ole mitään kiintopistettä.

Erikoinen näkymä Kallavedellä :)

Kalastettiin useampi tunti harmaudessa ja ahven söi ihan hyvin. Markku sai itselleen hyvät ruokakalat :)

Markulle päivän isoin ahven

Kukkokalako se siellä siiman päässä on?

Kalapaikkoja ei ainakaan taustan perusteella voi arvata =)

Innostuttiin Markun kanssa lähtemään kalaan myös Riistavedelle asti, jossa pääsimme Jorin veneeseen. Minulla on ollut haaveissa käydä Melavedellä ja nyt kun tarjoutui tilaisuus päästä järven läpikotaisin tuntevan henkilön kyytiin, ilman muuta halusin mukaan.

Luotain piirsi Melavedellä todella hyviä ahvenparvia useampaan paikkaan ja kyllä me jonkun verran myös saalista saatiin. Jori oli kuhakingi ja mitenkähän monta kuhaa hän päivän aikana jigailikaan… ja isoin kuha oli parin kilon luokkaa, vastuullisesti sen kokoinen lähti takaisin kasvamaan.

Melaveden hieno kuha

Kukkokaloja ei taida Melavedellä olla olemassakaan

Minun siimaan tarttui nelosen hauki ja Jori kertoi, että Melavedellä on todella isoja haukia. Hänkin on sieltä kymppikiloisia saanut. Hyvä kalakanta siis kyseisellä järvellä ja ahventenkin koko on juuri minun mieleen ?

Melaveden kalareissu oli melko lyhyt ja sen vuoksi minulle jäi kamala nälkä päästä sinne uudestaan. Ne isot ahvenparvet kaikuluotaimessa kummittelivat mielessä, joten päätimme suunnata oman veneen kanssa sinne heti lauantaina. Jori lähti meidän veneeseen oppaaksi ja oli mukava kierrellä kalapaikkoja, kun mukana oli järven niin hyvin tunteva kalamies.

Riistaveden satama

Päivä alkoi loistavasti, kun löysimme todella hyvänkokoisia ahvenia suurimman ollessa 38cm. Olin jo lähestulkoon muuttamassa johonkin Melaveden saareen niiden ahventen takia. Juuri sen kokoisia körmyjä näkyi aiemmalla reissulla luotaimessa ja jos tuo on ahventen normikokoa sillä järvellä, niin hyvin mielelläni asuisin vaikka kuusen alla järven rannassa, jos vaan pääsisin kalastamaan sellaisia jättejä. Minulle harvinaista herkkua, mutta Riistaveden kalamiehille normikauraa.. vai onko sittenkään, sillä niiden aloitusahventen jälkeen emme saaneet enää yhtään mukaan otettavaa kalaa.

Melaveden ahven <3

Juha sai päivän isoimman

Kiersimme lähes 50km matkan ja kävimme myös Karhonveden puolella, mutta ahvenia ei enää löytynyt. Muutama alamittakuha kävi veneessä, mutta mittakalat olivat kateissa. Kotimatkalla erään saaren penkassa Juha heitteli Lucky Johnin pientä ahvenjigiä. Kohta vapa taipui ja Juha sanoi, että nyt on vähän parempi kala kiinni.

Ja tosiaan siellä oli hieman isompi hauki siiman päässä, sillä kala ei meinannut tulla edes näytille. Jori oli aiemmin kertonut Melavedellä olevan isoja haukia ja nyt yksi niistä oli Juhan siiman päässä.

Viime blogipostauksessa kerroin, että Juha paransi haukienkkaansa Leppäveden leikkimielisessä kalastuskilpailussa (pääset lukemaan kisaraportin tästä) viime sunnuntaina ja nyt siiman kireydestä päätellen ennätystä hätisteltiin taas.

Vihdoin hauki saatiin haaviin asti ja kylläpä oli lihava kala! Ihan uskomattoman suuria eroja voi olla haukien ruumiinrakenteissa. Leppäveden hauki oli lähes saman pituinen kuin Melaveden hauki, mutta vain toinen kaloista on ollut ruoka-aikaan kotona.

Leppäveden ja Melaveden hauet

Hieno kala ja se tottakai sai vapautensa takaisin. Juhan ennätys siis parani taas roimasti ja jos nyt pelkkiä omia tilastoja tuijotellaan, niin Juha taitaa rikkoa ensi viikonloppuna hauki SE:n ?

Juhalle onnea 9,4kg hauesta :)

Pieni Lucky John jigi maistui jättiläiselle

Melaveden ahvenet ovat haastavia, mutta isoja, joten takuuvarmasti palaan vielä sille järvelle, toisin kuin Suvasvedelle =)

Kuinka teidän viikonloppu sujui, minua kiinnostaa tosi paljon, että miten kala on tänään muualla syönyt? Epäilin jo oikeasti Suvasvedellä luotaimien toimivuutta. Miten koko järvi voi olla tyhjä? Kertokaapa se minulle.