Yhteistyössä Huvila Lehto/Markus Schroderus
Sain yhteistyöehdotuksen Huvila Lehdon omistajalta ja hän kysyi haluaisimmeko viettää perheloman heidän mökillään Taivalkoskella. Tarjous kuulosti houkuttelevalta ja vielä kun mökki sijaitsi kalaisan järven rannalla, emme voineet kieltäytyä.
Sovimme ajankohdaksi helmikuun puolen välin. Meillähän on kissoja ja lomalle lähteminen on aina aikamoista säätämistä, ehkä juuri siksi tulee lomailtua melko vähän. Huvila Lehdossa lemmikkieläimet ovat sallittuja, joten lomalle voi lähteä ihan koko poppoolla, eikä lemmikkivahdeista tarvitse huolehtia loman aikana.
Mökki sijatsee Tyräjärven rannalla ja sieltä saadut suuret ahvenet houkuttivat kovasti. Tutkimme etukäteen järven syvyyskäyriä ja suunnittelimme kalastettavat paikat. Mökin varustukseen kuuluu uudehko Lynxin moottorikelkka, jonka voi vuokrata pienestä lisämaksusta. Kyllä kalapaikkojen kiertäminen helpottui todella paljon kelkan ansiosta. Ehdimme kiertää lähes koko järven kolmen päivän aikana ja kalastimme useita eri syvyyksiä.
Kalastamme harvoin järvillä, joiden keskisyvyys on niin vähän. Järven syvin kohta oli 15,5 metriä ja koska meillä ei ollut mitään hajua kalojen mahdollisista olinpaikoista, kalastimme kaksi ensimmäistä päivää aivan liian syvässä.
Järven yleisimpiin kaloihin kuuluvat hauki, ahven ja kuha, ja koska meidän suosikkikala on ahven, raitapaidat olivat tällä kertaa kohdekalana. Kiertelimme ensimmäisinä päivinä 5-7 metrin vesiä ja pieniä ahvenia kyllä näkyi luotaimessa silloin tällöin, mutta mitään isompaa emme nähneet. Missä ihmeessä ne isot kilon ahvenet ovat?
Toisen pilkkipäivän jälkeen juttelin paikallisen kanssa ja hän kertoi saaneensa hyvän kalansaaliin edellisenä päivänä. Ajattelin omien kokemusten perusteella hänen löytäneen suuren määrän pientä ahventa, mutta ei, pienet hän oli laittanut takaisin. Saalis koostui puolen kilon ahvenista. Leukani loksahti auki ja lähestyin miestä karttasovelluksen kanssa :)
En yleensä utele muiden kalapaikkoja, mutta nyt tein poikkeuksen. Meillä oli vielä yksi kalapäivä jäljellä ja mielelläni olisin edes yhden isomman ahvenen järvestä nostanut. Tämä paikallinen mies näytti kartasta kalapaikkoja mitään salaamatta. Kertoi vielä ottipelitkin. Mehän olimme onkineet tasapainopilkeillä kaksi päivää ja nyt selvisi, että kultamorri on ahventen herkkua Tyräjärvessä. Ja mitä isompaa ahventa tavoittelee, sitä matalammasta täytyy pilkkiä. Ne puolikiloiset olivat kuulemma tulleet kahden metrin vedestä.
Onneksi meillä sattui olemaan toukkia mukana, kaikkea on yritettävä. Viimeisenä pilkkipäivänä etsin pölyttyneestä morrirasiastani kultaista morria. Harvoin tulee niitä uiteltua. Silmiin pisti Kuusamon kirppu. Ehkä tämä on enne, kun ollaan Kuusamon vieressä. En ollut varautunut morrihommiin ja sen huomasi myös ongesta, sillä pilkin 0.35mm siimalla :)
Ehkä olisi pitänyt kysellä kokemuksia Tyräjärvestä vaikka facebookissa ennen lomaa. Emme olleet varautuneet morrittelemaan, mutta niinhän se menee, että järvellä järven tavalla. Kallavedestä en varmaan koskaan menisi kalastamaan kilon ahvenia kahdesta metristä, mutta matalammilla järvillä asia on eri. Tasapainot eivät oikein toimineet Tyräjärvellä ja sitä paitsi niiden käyttäminen oli hankalaa matalassa.
Viimeisenä pilkkipäivänä kalastimme 2-3 metrin vedessä. Morrilla tottakai saa aina kaloja ja pientä ahventa olisi tullut paljon, jos olisi halunnut. Etsimme kuitenkin isompia ahvenia, mutta ehkä se iso ei ollut syönnillään, kun niitä ei näkynyt edes luotaimessa.
Yksi iso ahven saattoi olla kiinni, ehkä sekin oli enne, kun uittelin Kuusamon hopeista Räsäsen helmeä, jossa oli kolmihaarassa toukkia ja kiisken pyrstö. Sain kovan tärpin ja säikähdin, kun luotainkaan ei ollut piirtänyt mitään. Keila on sen verran kapea kahden metrin syvyydessä, että sivulta nopeasti tuleva ahven ei siinä välttämättä ehdi näkyä. Nostin siiman äkkiä ylös, mutta koukussa ei ollut ketään. Samalla koukku sotkeentui siimaan ja aloin selvittämään sitä. Mietin mielessäni, että mikä ihme se oli. Tempaisu oli tosi kova ja paikka oli ison ahvenen paikka, joka oli pommitettu täyteen avantoja. Olinko kuvitellut koko tärpin? Ehkä.
Aloin laskemaan Räsästä takaisin avantoon ja näin luotaimesta, kun aivan kalan näköinen viiva laskeutui avannon alta pohjaan. Luotain piirsi juuri samanlaisen viivan, kun silloin, kun kalan vapauttaa ja se ui pohjaan. Viiva, eli kala, pysähtyi hieman pohjan yläpuolelle ja jäi paikoilleen. Oliko se sittenkin iso ahven, joka jäi jotenkin jumiin avantoon ja irrottuaan laskeutui pohjaan?
Jäätä oli 50cm, joten eihän kalaa olisi mitenkään voinut nähdä putken alaosasta. Yritin vielä houkutella kalaa tärppäämään Räsäseen, siinä oli sentään kiisken palanenkin, joten olisi luullut maistuvan. Pian kala hävisi ja oikeastaan halusin unohtaa koko episodin. Toivottavasti se oli hauki.
Viimeinen pilkkipäivä antoi sinttien lisäksi vain yhden hieman kukkokalaa isomman ahvenen ja se kala jäi minulla reissun isoimmaksi. Mahdollisuudet olisi ollut suuriin ahveniin, mutta tällä kertaa oli väärät välineet. Ensi kerralla osaan varautua matalaan järveen vähän paremmin ja ohuemmilla siimoilla :)
Vaikka mökkiloman päällimmäinen tarkoitus oli kalastaa, eivät huonot saaliit huonontaneet loman fiilistä millään tavalla. On aina mukavaa käydä uusilla vesillä ja kalastaa erilaisissa ympäristöissä. Nähdä se, että kaloilla on eri ravinto eri paikoissa ja parhaimman saaliin saa, kun perehtyy järven ravintokaloihin ja pohjan muotoihin. Ja tietysti kannattaa myös tutustua paikallisiin kalastajiin ja kysyä vinkkejä heiltä ;)
Lehto on 1930-luvulla rakennetusta hirsipirtistä laajennettu huvila. Taloa on remontoitu vuosien saatossa ja sieltä löytyy kaikki tarpeellinen kodinkoneista lähtien vaikka viikon lomaan.
Keittiö on todella hyvin varusteltu. Monesti mökeissä ongelmana on astioiden vähyys. Jos jokaiselle on varattu yksi lautanen ja yksi lasi, tiskaukseen kuluu turhaa aikaa. Tai tiskatahan tuolla ei tarvitse, astianpesukone hoitaa sen. Mökissä on useampi astiasto, joten joka aterian jälkeen ei tarvitse olla astianpesukonetta pyörittämässä. Minulle tuli mieleen, että olisi melkein oltu omassa keittiössä, sillä mitään tarvikkeita ei puuttunut.
Talo oli ihanan tunnelmallinen ja tykkäsin, kun siellä oli esillä vanhoja tavaroita. Talon sisällä olevan saunan puukiuas antoi ihan huippulöylyt, kyllä oli suuri ero oman kodin saunan sähkökiukaaseen verrattuna.
Kesällä mökillä on kuulemma mahdollisuus vuokrata savusauna. Se olisi varmaan aikamoinen elämys, en ole käynyt koskaan.
Mökillä on myös palju, joka on mahdollista vuokrata lisämaksusta. Lapsilta ei varmasti tarvitse edes kysyä, mikä oli loman mukavin juttu. Lämmitimme paljun kolmena päivänä ja minäkin pääsin elämäni ensimmäistä kertaa pulahtamaan paljuun.
Säät suosivat meitä erittäin mukavasti koko loman ajan. Pari ensimmäistä päivää oli pieni pakkanen ja kalastus sujui hyvin. Lähtöä edeltävänä iltana mittari näytti lähes -20C ja pakkanen kiristyi juuri sopivasti, kun kalastukset olivat ohi. Kahtena edellisenä päivänä paljusta ei voinut ihastella tähtiä, sillä pilvet olivat edessä. Viimeisenä iltana taivas oli aivan pilvetön ja oikeasti vain haukoimme henkeämme tähdenlentojen edessä. Niin kaunista!
Lapset hämmästelivät tähtien määrää ja harmittelivat, että näemmeköhän enää koskaan näin paljon tähtiä. Eihän sitä kaupungissa edes tiedä tähtien olemassa oloa, kun joka paikasta loistaa katuvalo ja pilaa näkymän. Nuorimmainen lapsista oli tyytyväinen, kun kerroimme, että kyllä Kuopiossakin näkyy tämä sama tähtitaivas, kun menee vähän syrjempään. Malttoi tyttö sitten kotiinkin lähteä ;)
Olen kuullut kalapiireissä puhuttavan Hossasta ja jos olisin asiaan perehtynyt tarkemmin, olisi selvinnyt, että mökiltä kyseiseen paikkaan olisi ollut ihan lyhyt matka. Mökki soveltuu hyvin kalastusporukoille ja kesällä nukkumapaikkoja on vielä enemmän, kun myös pihassa oleva kesäaitta on käytössä. Tyräjärvellä pilkkiville suosittelen kultamorreja mukaan ;)
Hossa-Kylmäluoman nettisivuilta (linkki) voi lukea lisää heidän tarjoamistaan aktiviteeteista, joita kalastuksen lisäksi ovat muun muassa retkeily, hiihto, lumikenkäily, maastopyöräily, melonta, metsästys, moottorikelkkailu ja sukellus.
Lueskelin mökin vieraskirjaa ja sivut olivat pullollaan iloisten lomailijoiden viestejä. Mökillä oli lomaillut metsästys- ja kalastusporukoita. Osa vieraskirjaan viestin jättäneistä oli viettänyt siellä syntymäpäiväjuhlia ja muutama perhe lomaillut muuten vain. Kesäisin Kalle Päätalon lapsuusmaisemissa Taivalkosken Kallioniemessä on avoinna kulttuurimuseo ja se oli kiinnostanut monia mökkeilijöitä. Muutama lomalainen oli käynyt retkeilemässä Hossassa ja Kylmäluomassa, ja myös lähellä sijaitseva Ruka oli houkutellut laskettelijoita majoittumaan Lehtoon. Taivalkoskelta löytyy myös paljon muita aktiviteetteja, niihin voi tutustua tarkemmin VisitTaivalkosken nettisivuilla.
Jos mökkiloma idyllisessä maalaismaisemassa kiinnostaa, niin voin lämpimästi suositella Huvila Lehtoa. Majoittuipa mökissä sitten kesällä tai talvella, aktiviteeteista ei varmasti ole pulaa. Jokaiselle löytyy jotakin ja loman tottakai voi viettää myös tekemättä yhtään mitään ;)
Mökistä löytyy lisäkuvia ja -tietoja sekä facebookista linkki että nettimökistä linkki.
Kiitos Markukselle mukavasta elämyksestä!