Pilkkijän tärkein työkalu: kaikuluotain

Yhteistyössä OPM International Oy:n kanssa

Otsikko on hieman kärjistetty, myönnetään, mutta kyllä kaikuluotainta voisi nykyään sanoa yhdeksi pilkkijän tärkeimmistä kalastustarvikkeista. Muutama vuosi sitten tuskin monikaan olisi arvannut, kuinka suosituksi ja luonnolliseksi asiaksi kaikuluotaimet tulevat pilkkijöiden keskuudessa. Viisi vuotta sitten pidin itsekin kaikuluotaimia täysin turhakkeina pilkkihommissa, mutta nykyään ei kävisi mielessäkään lähteä pilkille ilman sitä.

Olen pilkkinyt luotaimen kanssa jo monta vuotta ja siltikin opin uusia asioita lähes joka kalareissulla. Kun olin pitänyt luotainta mukanani pilkillä pari vuotta, luulin tietäväni kalojen käyttäytymisestä paljon. Nyt naurattaa oma kapeakatseisuus, kalojen maailma ei tosiaankaan ole niin mustavalkoinen, mitä kuvittelin.

Kaikuluotaimen hyödyt

Sain viime vuoden puolella testattavaksi Lowrancen HOOK-5 yhdistelmälaitteen ja käyn tässä postauksessa läpi laitteen ominaisuuksia ja hyötyjä pilkkikäytössä. Perusominaisuudet ovat kaikilla luotaimilla kutakuinkin samat, joten näitä vinkkejä voi hyödyntää muunkin luotaimen omaavat.

Lowrance HOOK-5

Kirjoitin HOOK-5 laitteesta esittelypostauksen loppuvuodesta ja kirjoituksessa oli myös hyviä vinkkejä luotaimen käyttöön. Jos et ole juttua lukenut, pääset siihen tästä linkistä.

Kun lähden itse kalaan, katson kalapaikat kartasta valmiiksi ja tiedän suunnilleen syvyyden, jossa haluan kalastaa. Kaikuluotaimen avulla haluttujen kalapaikkojen löytyminen helpottuu, sillä syvyyden näkee heti anturin laskeuduttua avantoon. HOOK-5 laitteesta oman sijaintinsa näkee kartalla ja hyvät kalapaikat voi tallentaa suoraan plotteriin.

Plotteri auttaa kalapaikkojen löytymisessä

Avannolla harvoin näkyy heti kalaa, kun anturin laskee avantoon. Avantoa ei kannata koskaan hylätä käyttämättä viehettä järvessä, vaikka luotain piirtäisikin tyhjää. Kalat voivat olla passiivisina pohjassa ja vieheen nähtyään muuttuvat aktiivisemmiksi.

Aloitan kalastuksen aina välivedestä syvyydestä riippumatta, en siis koskaan laske viehettä heti suoraan pohjaan. Kalat saattavat nähdä vieheen jo useiden metrien päästä ja viehettä pikku hiljaa laskemalla luotaimesta voi koko ajan tarkkailla, näkyykö pinnan alla eloa. Viehe myös näkyy aina sitä laajemmalle alueelle, mitä ylempänä se on pohjasta. Senkin vuoksi viehettä kannattaa laskea mieluummin liian hitaasti, kuin nopeasti alaspäin.

Alla olevassa kuvassa ahvenparvi kiinnostui laskeutuvasta vieheestä. Kalojen keskikoko ei ollut kovin suurta ja osa kaloista oli keilan reunalla, koska ne piirtyivät luotaimeen heikompina viivoina.

Kalat voivat nousta ylhäältä laskeutuvaa viehettä kohti useita metrejä

Oikeastaan sellaiset tilanteet ovat aika harvinaisia, että pohjaan ei tulisi mitään eloa viehettä laskiessa. Kala saattaa tarkkailla viehettä pohjasta käsin, jolloin pohjaan tulee väreilyä. Jos kala lähtee nousemaan pohjasta viehettä vastaan, pohjasta irtoaa viiva, joka lähtee joko loivassa tai jyrkässä kulmassa kohti vieheen piirtämää viivaa. Luotain on todella hyvä apuväline silloin, kun kala lähenee viehettä. Ensinnäkin vastaiskuun pystyy valmistautumaan hyvin ja mikäli kala ei tärppää, sitä voi houkutella erilaisilla uitto- tai värisytysliikkeillä nappaamaan.

Kala lähtee nousemaan pohjasta

Pohja ”elää”, joten pohjassa on kaloja, jotka liikkuvat

Alla olevassa kuvassa pohja on aivan tasainen, joten ainakaan liikkuvia kaloja siellä ei ole. Passiiviset, pohjassa paikallaan olevat kalat, eivät näy luotaimessa.

Pohjassa ei näy eloa

Joskus kalat kiinnostuvat mitä ihmeellisimmistä vieheen uittotyyleistä

Kalan pystyy monesti tunnistamaan jo luotaimen näytöstä sen piirtämän viivan ja käytöksen perusteella. Kuitenkaan 100% varmuutta lajista ei saa ennen kuin kala on jäällä. Välillä olen itsekin luullut nostavani haukea ja jäälle onkin tullut iso ahven. Välillä taas toisin päin :)

Mitä isompi ahven on tavoitteena, sitä tärkeämpi apuväline luotain on

Tässä näkyy tyypillinen hauen syöksy, yleensä hauki hyökkää vieheeseen niin nopeasti, että se piirtyy luotaimen näytölle lähes pystysuorana viivana

Alla olevassa kuvassa vieheestä kiinnostui vähän isompi kala, harvoin näkee luotaimen piirtävän noin paksua viivaa. Tämä kala irtosi avannon alla, joten kalan paino jäi arvoitukseksi.

Jännitysnäytelmä

CHIRP-tekniikka

Olen käyttänyt aiempina talvina normaalia kaksitaajuusperäpeilianturia, mutta tänä talvena pääsin vihdoin testaamaan pilkkianturia, joka tukee CHIRP-taajuuksia. Edellisinä vuosina käytin kaksitaajuusanturilla pilkkiessä aina matalampaa taajuutta, eli 83/200kHz anturilla valitisin aina taajuudeksi 83kHz. Tämä siksi, että luodatun alueen eli keilan halkaisija on matalalla taajuudella isompi, kuin korkealla taajuudella.

Pilkkianturi

Kuva lainattu: Lowrance Finland facebook-sivu

Tänä talvena kun aloitin pilkkimisen, kuvittelin tottakai käyttäväni keski CHIRP-taajuutta ja alkuun käytinkin. Keski CHIRPillä yksi pulssi sisältää taajuudet 80-130kHz. CHIRP-tekniikka on kuitenkin niin hirveän tarkkaa, että jouduin tiputtamaan herkkyyttä välillä aika paljonkin, sillä leveä keila keräsi niin sanotusti kaiken tiedon koko matkalta. Herkkyyden liiallinen pienentäminen taas heikentää vieheen näkymistä, joten sitäkään ei voi liiaksi tiputtaa.

Siirryin käyttämään korkeaa CHIRPiä ja keilan pienempi halkaisija ei ole ollut ongelma, sillä kalastan yleensä 5-10 metrissä. Kalan nousun tai välivedestä tulon ehtii näkemään luotaimesta hyvin. Korkealla CHIRPillä yksi pulssi sisältää taajuudet 130-210kHz.

Olen huomannut CHIRPin hyödyt ja tarkkuuden ihan konkreettisesti. Minulla on välillä tapana pomputtaa tasuria muutaman kerran pohjassa houkutukseksi, jos luotaimen näytössä ei ole kaloja. Olen tehnyt sitä myös aiempina talvina ja tasurin matkaa ihan pohjaan asti ei ole pystynyt näkemään luotaimesta. Samoin, kun viehettä on kelannut pohjasta ylöspäin, viehe on saattanut näkyä luotaimessa vasta ollessaan jo useamman kymmenen senttiä pohjan yläpuolella.

Nyt CHIRPiä käyttäessä tasurin matkan pohjaan näkee tosi hyvin. Myös pohjasta nousevan tasurin voi erottaa jo 10cm pohjan yläpuolella. CHIRP on siis todella tarkka ja erottelee kalatkin hyvin jo pienen matkan päässä pohjasta.

Kaikuluotaimen asetukset

Mielestäni luotaimen käyttöön ei ole olemassa mitään normiasetuksia, sillä luotaimet, käyttäjät ja käyttötarkoitukset ovat erilaisia. Joku pilkkii morreilla, toinen isoilla tasureilla. Jollekin normaali pilkkisyvyys on kolme metriä, isojen tasurien uittaja taas saattaa kalastaa 15 metrissä. Oman luotaimen säätöjen opetteluun ei mene kauan ja se on suositeltavaa kaikille, sillä silloin luotaimesta saa parhaimman hyödyn irti. Säätöjä voi muutella aina kesken pilkkimisen, jos välineet tai syvyydet muuttuvat.

Omat asetukset

  • Syvyysalueen säätö aina manuaalisesti, sillä jos se on automaattisena, anturi saattaa erehtyä luulemaan esim. kalaparvea pohjaksi ja syvyys alkaa heittelemään
  • Herkkyys syvyydestä ja vieheen koosta riippuen 55-70%
  • Värilinja 72%
  • Pintahäiriön poisto korkea
  • Häiriön poisto korkea
  • Signaalin lähetysnopeus nopein
  • Taajuus korkea CHIRP
  • Näytön oikeassa reunassa näkyvä reaalisignaali aina päällä, se helpottaa lähestyvän kalan havaitsemista

Syvyysalueen valinta manuaalisesti

Säätövalikosta voi säätää mm. herkkyyttä

Herkkyys 55-70%, muut säädöt aina samat

Kuvan vierintänopeus näytössä nopeimmalla

Taajuus korkea CHIRP

Luotaimen lisävalinnoista löytyy mm. reaalisignaalin säätö

Hyväksi havaitut vinkit

Virransäästötila

Päivän aikana avantoa tulee vaihdettua usein. Luotaimen sammuttaminen ja käynnistäminen on hidasta ja vie kallista pilkkiaikaa. Laitteen saa laitettua nopeasti virransäästötilaan painamalla näppäinyhdistelmää: virtanäppäin-enter. Toimenpide vie vaan sekunnin tai kaksi, mutta helpottaa luotaimen käyttöä huomattavasti.

Virransäästötila: virtanäppäin+enter

Zoomin käyttö

Syvemmässä kalastettaessa vieheen seuraaminen on paljon helpompaa, jos käyttää zoom-toimintoa. Jos kalastaa eri kokoisilla vieheillä, niin herkkyyttä ei välttämättä tarvitse säädellä vieheiden vaihdon välissä, vaan pienempiä vieheitä käytettäessä näytön voi zoomata kaksin- tai nelinkertaiseksi, jolloin pienempikin viehe näkyy hyvin.

Zoom-näppäimet ovat käden ulottuvilla

Zoom-toimintoa käytettäessä kannattaa muistaa tarkkailla välillä myös koko näkymää, sillä joskus vieheen yläpuolellekin saattaa ilmestyä kala. Alla olevassa kuvassa kalastin pohjan tuntumassa noin 11 metrissä, kun huomasin välivedessä uivan kalan ilmestyvän noin kahdeksaan metriin. Nostin vieheen äkkiä kalan yläpuolelle, jolloin kala kiinnostui siitä ja tärppäsi. Valitettavasti kala myös irtosi, kuten luotaimen näytöstä näkyy.

Kalat eivät tule aina pohjasta

Korkea CHIRP

Vaikka korkealla taajuudella pilkittäessä luodattu alue eli keila onkin kapeampi, kuin matalammalla taajudella, olen oppinut lukemaan luotainta ja kalojen sijaintia korkealla CHIRPillä paremmin. Leveällä keilalla luodattu alue on suuri ja jos pilkitään esimerkiksi 10 metrissä, keilan halkaisija on noin 10 metriä. Sen kokoiselle alueelle mahtuu paljon kalaa ja jokainen niistä myös näkyy luotaimessa. Kalojen sijainnin hahmottaminen on hankalaa, sillä kalat saattavat olla useiden metrien päässä vieheestä.

Kun pilkkii korkealla CHIRPillä, luotaimessa näkyvien kalojen sijainti on helpompi määrittää. Kymmenen metrin syvyydessä keilan halkaisija on noin viisi metriä, joten vieheen alla näkyvä kala ei voi olla kovin kaukana. Jos avannolla näkyy kaloja, mutta ne eivät tärppää, alueen kartoittaminen uusien avantojen avulla on helpompaa, kun voi päätellä minkä pituisten välimatkojen päässä kalaa on ympärillä.

Akku

Akun kesto on yllättävän hyvä, vaikka kyseessä on viiden tuuman näytön omaava yhdistelmälaite. Lataan laitteen mukana tulleen 7Ah akun yleensä joka pilkkireissun jälkeen, mutta välillä lataus on unohtunut. Muutaman kerran olen käyttänyt laitetta pari pitkää pilkkipäivää yhdellä latauksella, eikä akku ole loppunut, vaikka näytön kirkkauskin on ollut täysillä. HOOK-5 ei siis ole mikään virtasyöppö ja vaikka siinä on viiden tuuman näyttö, mukana ei tarvitse kantaa montaa akkua. Akun kestoa voi vielä pidentää pienentämällä näytön kirkkautta.

Lowrancen HOOK-sarjasta on saatavilla myös pienempiä kaikuluotaimia pilkkikäyttöön, laitteisiin voi tutustua OPM:n verkkosivuilla tai Lowrancen laitteita jälleenmyyvissä liikkeissä.

OPM International Oy www-sivu
OPM International Facebook
Lowrance Finland Facebook 

Kuva lainattu: www.opm.fi

Tulihan se sieltä

Ahven! Kylläpä tuntuu hyvältä, muutaman reissun ehdinkin jo heittää sitä etsien. Tämä viikko on mennyt muuttohommia hoitaessa ja koska aika reippaasti olen koko alkuviikon pakannut, tänään oli pakko karata jäälle. Keli näytti pahalta eli hyvältä, ahven saattaa hyvinkin olla syönnillään kunnon myräkällä.

FullSizeRender

Tärkeimmät tavarat pakattu :)

Oltiin kahdeksalta jäällä ja vajaan kilometrin matka piti rämpiä aika umpinaisessa hangessa. Onneksi ei ollut pakkasta, niin päällä ei ollut paljon vaatteita, joten myöskään hiki ei päässyt yllättämään. Kävelen kyllä yleensä pidemmät matkat ilman takkia, kun muuten läkähdyn.

IMG_6634

Aamupäivällä tihuutti vettä ja kaiussa oli hyvin hiljaista. Ei puhettakaan, että joku olisi noussut väliveteen tasurille. Pohjaan sai liikettä vaan viemällä tasurin ihan pohjan lähettyville. Tärppejä ei kuitenkaan tullut.

FullSizeRender-1

Ihme homma oli kyllä kalojen kanssa tänään, sillä yleensä kun laskee tasuria välivedessä kohti pohjaa, niin aina joku sintti siitä kiinnostuu. Tänään ei mitään reaktiota. Yhdessä vaiheessa laskin tosi hitaasti tasuria kohti pohjaa ja metri tyhjän pohjan yläpuolella luovutin, että ei sitten. Lähdin nostamaan tasuria takaisin ylöspäin, niin eikös kasa kaloja ponkaissut perään. Vai niin, semmoisella mielellä tänään. Aina näköjään oppii uutta.

Kello hätyytteli puolta päivää ja ajattelin, että kai tästä joutaa takaisin pakkaamaan. Menin vielä aamun ensimmäiselle avannolle heiluttelemaan tasureita. Lumisade koveni koko ajan ja luotaimen näyttö oli ihan lumen peitossa vähän väliä. Ilmainen vinkki valmistajille: pyyhkijät =)

Viimeinen avanto oli täysin tyhjä. Laskin tasuria kohti pohjaa ja matka kesti varmaan kolme minuuttia. Ei ketään missään. Päätin vaihtaa tasurin ja otin Kalarosvon kuorekevennetyn, sillä viimeksi pilkkikaverin tuolta järveltä saamilla ahvenilla oli kuoretta mahassa.

Lähdin laskemaan tasuria alaspäin, vettä oli 9 metriä. Olin noin vitosessa menossa, kun näin pohjasta irtoavan viivan. Oho, on siellä näköjään nousumielelläkin olevia kaloja. Laskin viehettä ihan hitusen kerrallaan ja kala nousi hitaasti vastaan.

FullSizeRender-2

FullSizeRender-3

Pian se oli alla ja odotin käsi vavassa tärppiä. Täh, kääntyi takaisin pohjaan. Eihhhh. Laskin äkkiä rosvon perään ja värisytin hulluna :) Kala vaihtoi taas suuntaa ja tuli kohti. Ja tärppi! Tosi hento tärppi kylläkin, mutta kiinni oli silti. Ihana tunne. Kelasin äkkiä kalan jäälle. Oli syönyt etukoukusta ja aika huonosti oli kiinni. Onneksi pysyi.

Juoksin kala kädessä pilkkikaverin luo, että ota nyt kuva. Hän on saapunut, talven ensimmäinen ahven. Ja sitten juoksin takaisin omalle avannolle. Ai niin, voisihan tämän punnita. Juoksin takaisin pilkkikaverin avannolle ja otin vaa’an mukaan. Kipaisin taas omalle avannolle ja pikkumaratonin jälkeen oli aika punnita tulokas. Paino oli 440g, ihan hyvä aloituskala.

IMG_6656

IMG_6658

FullSizeRender-7

Oikealla ylhäällä oleva 8,5cm kuorekevennetty toimi tänään

Jatkoin pilkkimistä ja taas tasuria laskiessa irtosi pohjasta viiva. Tätäkin sai houkutella ja väristää tasuria nenän edessä. Tärppäsihän sekin viimein ja sieltä nousi kaveri jäälle. Tämä oli vähän pienempi. Ei muuta kuin tasuri äkkiä takaisin ja kohta pohjassa näkyi isompi kala. Se läheni hitaasti tasuria ja olin varma, että se on ahven. Kala tärppäsi ja nostin kalan jäälle. Jaahas, hauki! Käyttäytyi kyllä ihan samalla tavalla kuin ahven. Hauki irtosi jäällä itsestään, joten sain vapautettua sen helposti.

FullSizeRender-6

Numero kaksi oli myös tosi huonosti kiinni, mutta tämä raitapaita oli syönyt alakoukkuun

Tein vielä yhden avannon kolmen metrin päähän. Lähdin taas laskemaan rosvoa ja voe mahoton, mikä viiva pohjasta irtosi. Nyt tulee ennätysahven. Viiva läheni ja kasvoi, ei tarvinnut värisyttää tasuria, kun käsi tärisi jo luonnostaan niin paljon. Syke oli jotain 300. Kala läheni, mutta tekikin niin tutun syöksyn. Haukihan se oli sittenkin, mutta iso. Söi onneksi vähän ohi. Tiedä vaikka olisi rosvon ryöstänyt.

Ranta ja muuttolaatikot alkoivat kutsua, joten pistin pillit ja kalat pussiin. Kyllä se kotimatka menee aina paljon kevyemmin, jos on saanut saalista. Upottava lumihanki ei tuntunut enää missään. Tai kyllä minä totta puhuen olin aika poikki rannassa.IMG_6701

IMG_6693

Lunta tulvillaan..

Ahvenet pääsivät suolistettuina ja puhdistettuina pakastimeen odottamaan savustusta. Kun perkasin kaloja, molempien mahasta löytyi kuore. Ei tarvinnut enää sen jälkeen pähkäillä, miksi juuri 8,5cm kuoretasuri toimi tänään ;)

FullSizeRender-8

Jos jotakuta kiinnostaa lukea artikkeli kaikuluotaimen käytöstä, niin käväiskää Hong Kongin sivuilla. Kirjoitin sinne kattavan paketin ja tekstissä on kutakuinkin kaikki mitä kaikuluotaimen käytöstä tällä hetkellä tiedän :)

http://www.hongkong.fi/fi/info/kalastusvinkit-kaikuluotaimenkayttopilkinnassa.html