Kotivesillä taas

Puruveden reissusta toivuttiin nopeasti ja koska oltiin ikävöity kotivesiä, täytyihän se lähteä heti seuraavana päivänä uittamaan tasuria. Sain joku aika sitten vinkin yhdestä uudesta kalapaikasta ja asia kummitteli mielessä. Vuosia sitten paikka oli antanut isoa ahventa, mutta ei siinä ollut tainnut porukka käydä lähiaikoina enää ollenkaan.

Minulla on kelkkakuume ja semmoinen vekotin taitaa muuttaa meille lähiaikoina. Tämä uusi kalapaikka on rannasta ihan muutaman sadan metrin päässä, joten siellä voi käydä helposti ilman kelkkaa. Edelleen olen kahden vaiheilla, että meneekö se liiallisuuksiin, jos hankkii kelkan. Mutta toisaalta taas koko tammikuu oli todella surkea saaliiden suhteen, kun yksinkertaisesti ei jaksa tällä kunnolla ja näillä varusteilla kävellä hirveän monen kilometrin päähän rannasta. Nyt se Ahti sitten taisi vähän näpäyttää minua, kun haaveilen kelkasta, että Jaana kyllä niitä kaloja löytyy ihan kohtuullistenkin kävelymatkojen päästä. Silti minä sen kelkan haluaisin :)

Maanantaina saatiin uudesta kalapaikasta hyviä merkkejä. Juha sai heti aamusta reilun 600 grammaisen ahvenen Kalarosvolla, jossa on Puruveden spessuvärit. Toimii näköjään meilläkin päin. Minä sain vain muutaman ahvenen päivän aikana, mutta kalojen keskikoko oli ihan hyvää ja siksi paikka alkoi kiinnostamaan minua todella.

Kylläpä näyttää 630g ahven pieneltä, jos omistaa noin isot sormet :)

En ole oikeastaan ikinä nähnyt luotaimessa pohjan aaltoilevan niin oudosti. Yleensä jos pohja väreilee, siellä on pieniä kaloja. Tuolla pohja aaltoili kuin Itämeri konsanaan emmekä saaneet kukkokaloista havaintoakaan. Jotain isoa siellä pohjassa möyrysi.

Maanantaina ahvenen suusta lensi kuore, jotain samaa näköä oli Kuoreella tuon ottipelin kanssa :)

Ränsistynyt ahven, mutta komean väriset evät!
Kuore on yleisin ahventen mahasta löytyvä kala täällä päin

Halusin tänään ehdottomasti samaan paikkaan. Päätimme kartoittaa aluetta enemmän ja huomasimme samalla, että karttaselaimen syvyyskäyrät eivät täysin pidä paikkaansa. Löysimme ”muka tasaisilta” alueilta patteja ja monttuja ja niissä oli kauheasti kalaa :)

Kala ei ollut kovin syönnillään. Tuli mieleen Puruveden nousevat ja laskevat kalat, sama meininki luotaimen näytöllä. Uittelin taas rasioista vaikka sun mitä tasureita, mutta ainoastaan yhteen sain välillä tärppejä: Kalarosvon uuteen malliin. Välillä sitäkin sai uitella ihan rauhassa, kun kaloja ei kiinnostanut.

Tänään kaikki omat kalat tuli tällä Kalarosvolla

Sain kalat aktivoitumaan ihan ihmeellisillä liikkeillä. Joensuun Tommi on varmaan tehnyt tasurinsa lähinnä pieneen värisytykseen tai kevyisiin uittoliikkeisiin ja se olisi varmaan haukkonut henkeään, jos olisi nähnyt minun tyylini kalastaa. Monen metrin nostoja ja laskuja ja nostoja ja laskuja sekä hitaasti että nopeasti. Mutta se tyyli toimi tänään! Välillä sain nousemaan pohjasta älyttömästi kaloja, mutta sitten se viimeinen silaus saattoi puuttua, kun kukaan ei tärpännytkään.

Kalat ovat löytyneet 8-10 metristä ja kahdeksan metriä vaikutti ehkä vähän liian matalalta. Paljon siellä oli kalaa, mutta koko oli 100-200g, joten en halunnut onkia sitä syvyyttä. Kiertelin ympäriinsä ja etsin ysin ja kympin vettä. Saimme tänään suurimman osan kaloista ennen puolta päivää kymmenestä metristä ja syönti hiipui iltapäivää kohti. Enää edes isot liikkeet eivät kiinnostaneet kaloja, mutta silti minä jaksoin yrittää.

Yhden maissa piirtelin tasurilla kuvioita luotaimen näyttöön, nopeasti ylös kelaamalla ja alas laskemalla näyttöön muodostuu pyramideja :) Ja saattaapa joku fisukin kiinnostua, yksi kala tuli ihan puskista yhtäkkiä kesken minun Egyptisession :)

Pyramideja
Välillä vähän nopeampaa uittoa
Tämä ponkaisi jostain kesken piirtelyn :)

Kello raksutti jo kahta ja ajattelin käydä vielä kokeilemassa kasin vettä, kun yhdelle vanhalle avannolle jäi pohja täyteen kaloja. Mietin, että voisiko seassa olla isompaa…

Käppäilin vanhalle reiälle ja edelleen siellä uiskenteli sitä 100-200g kalaa. Niitä ei saanut tärppäämään millään ja aloitin taas pyramidien piirtelyn. Olin juuri pyramidin huipulla, kun pohjasta ponkaisi kala kohti. Ihanan määrätietoinen viiva, jollaisia minulla on ollut niin kova ikävä.

Onki tukevasti käteen ja kala lähestyi. Se ei aikaillut tärpin kanssa ja muutaman sekunnin päästä kala oli jo jään paremmalla puolella. Ihana ahven, ei tuo kiloa ole mitenkään, mutta talven isoin ehdottomasti. Olin niin iloinen, sillä koko tammikuun kalat kiersivät minun avannon kaukaa.

870g/38cm

 

Tämmöisiä niiden ahventen pitäisi olla
Päivän isoimmat kahteen pekkaan
Ottipelit

Puruvedellä opin vaikka mitä uusia kikkoja esimerkiksi siimoista ja vavoista. Tosi monet käyttävät tasuripilkinnässä kehivapoja ja täytyihän se minunkin pistää sellaiset tilaukseen. Tilasin sunnuntaina Vartiaisen Jarilta Kirpun kehivavat ja jo tiistaina ne olivat postissa. Kehivapojen käyttö näyttää helpolta, mutta tuskin on. En tiedä miten monta siimasotkua tai hermojen menetystä vaaditaan, että opin vapaa käyttämään, mutta aion ainakin yrittää ☺

Kirpun kehivavat

Tiedustelin Samfishingistä, että onko heillä hyllyssä erästä Trabuccon siimaa. Ei kuulemma ollut, mutta lähti tilaukseen ja lupasivat jo täksi viikoksi. Ei voi kun kehua tuota Samfishingin palvelua, ehdottomasti Kuopion paras kauppa! Jos kauppaan menee kalastukseen liittyvän ongelman kanssa, niin eipä ole ongelmia enää sieltä poistuessa, sillä eivät ne päästä sinua sieltä ulos, ennen kuin asiat ovat ratkenneet :)

Huipputyyppi Pasi

 

Fish me luck
20

16 thoughts on “Kotivesillä taas”

  1. No niin :) Onneksi olkoon vielä ”teitille”. :) Kyllä minusta näytti sille tuo teikäläisten kunto.kun porukassa kävimme.että ei mkn paina ja matkaa sais olla lisääkin…senverran tuulispäänä painoja menemään :) Täytyy sanoa,että olen varmasti käynyt tuola lätäköllä,mut hyvin piiloutuu ratkasevat vinkit kuvissa. :). Tästä ei ole kuin yks suunta…täysillä kohti uusia seikkailuja.. Kireitä!!

    Vastaa
    • Kiitos Jäpä! Kyllä ne vinkit sulle vielä avautuu ;) Kireitä sinnekin suunnalle!

      Vastaa
  2. Hyviä fisuja löytynyt. Ittellä ollut aika heikkoa viimeset kolme reissua. Sunnuntaina löytyi kalaa lopulta normaalia syvemmästä (n. 10-11 m) vedestä, mutta ottamaan kaloja ei meinannut saada millään. Ainut mikä tuntui jotenkin aktivoivan ahvenia oli ns. hissiuitto eli tasurin ylös alas veivaaminen.
    Tuo Trabucco on ollut minulla monta vuotta luottosiimana ja muuhun en vaihda. Syvempiin vesiin (yli 10m) käytän sitten 0,25 Firelinen kuitusiimaa+ pätkä monofiiliä päähän ja fluoro peruke.

    Vastaa
    • Kiitos, joo nähtävästi kalat tarvitsevat erikoisia ärsykkeitä tällä hetkellä, Puruvedelläkin moni sanoi, että joutui tasuria jopa uittelemaan, vaikka normaalisti ei tarvitse =) Kiva päästä testaamaan sitä Trabuccoa, eiköhän se parasta tasurisiimaa ole, kun nyt niin monesta suunnasta tullut kehuja :)

      Vastaa
  3. Hienoja onnistumisia, onnittelut niistä! Ja hienoa että uskallat kokeilla erilaisia uittotyylejä, eipä sitä aina tiedä mikä aapoja miellyttää milläkin hetkellä. Ja tuskinpa Tommi enää henkeään haukkoo sen jälkeen kun katseli minun vispausta puruvedellä?.

    Vastaa
    • Kyllä se on kaikki kikat kokeiltava, jos ei meinaa kalaa nousta. Kiitos vaan rohkaisuista heiluttaa tasuria kunnolla =D

      Vastaa
  4. Tuosta lähijärveltä löytyi talven suurin, 413 g. Pieni vihreä karvapyrstöinen vaappu. Oli kerran oikein kunnon kokoisessa kiinni, mutta irtosi vedossa. Olisi pitänyt malttaa hetki. Toinen satagrammanen tuli myös ylös eilen. Muuten hiljaista, näytönkin mukaan ja kaunis sää. Eihän kaiku kalasta mitään, mutta on se siitä mukava peli, että näyttää onko alla kalaa vai onko reikä tyhjä.
    Näytön kanssa olen ihmetellyt syvyysnäyttöä. Kaiku näyttää esimerkiksi 3,2 metriä. Lasken viehettä hitaasti pohjaan. Viehe ei kuitenkaan osu pohjaan, vaan siimaa saa kelata ulos vielä puoli metriä lisää ennen pohjakosketusta. Oletin aluksi, että se olisi kasvillisuutta, mutta tasuria heilutetaessa se heiluu ihan normaalisti eikä kerää mitään koukkuihin, joskus kalaa kuitenkin tuolta ”pimeältä vyöhykkeeltä.” Kaiussa tapahtumasta ei näy muuta kuin leikarin heijastuma. Olen epäillyt, että pohja on hyvin viettävää tai siellä on iso kivi ja kaiun keila ottaakin heijasteen ylempää, mutta paha on sanoa, mikä on syyynä. Olen jo mietttinyt, pitäisikö kaivaa fysiikan kirja esiin ja tutkia aaltoliiketeoriaa, jotta saisin jotain ajatusta siitä, mikä on syynä moiseen ilmiöön.
    Tuosta kärsineestä ahveneesta: Ennätyskalani on ahven, jolta selkäevä puuttui kokonaan. Oli jossain hurjassa nuoruudessa menettänyt sen! Vain pieni, parin piikin tupsu aivan edessä oli jäänyt muistoksi. Taaempi evä oli melko hyvässä kunnossa. Ahven oli lyhyt, mutta pyrstön lihakset olivat hyvin kehittyneet ja todella paksut! Ahven oli selvästi kompensoinut menetyksensä kasvattamalla vahvat pyrstölihakset. Eihän se painanut kuin 624 g, mutta kuitenkin ennätyskalani. Tavoite on edetä hitaasti tässä asiassa eikä minua niin harmita, vaikken tänä vuonna pääsisi seuraavalle sataluvulle. Kivaahan se on, myönnetään. Sen olen päättänyt, että jos yli kiloisen saan, teetän siitä muiston, seuraavat saavat vapautensa takaisin.

    Vastaa
    • Kyllä se nelisatanen on jo mukavaa kokoluokkaa!

      Kaikuluotaimesta on kyllä iso apu kalastuksessa, vaikka ei se takaa ensimmäistäkään kalaa jään paremmalle puolelle. Se vieheen häviäminen pohjaan johtuu juurikin siitä, että luotain ottaa lähimmästä kovasta pinnasta vastakaiun ja signaali lähtee siitä takaisin päin. Iso kivi saattaa esimerkiksi olla syynä tai sitten jos kalastaa jyrkemmässä penkassa, niin vastakaiku lähtee sieltä matalimmasta kohdasta. Nyt olen tuota chirp-anturia käyttäessä huomannut, että lähes koskaan ei viehe katoa pohjaan, sillä anturi on niin tarkka. Jos lasken tasurin pohjaan, niin se näkyy pohjan yläpuolella heti, kun nostan sitä 5-10cm irti pohjasta. Ainoastaan tosi jyrkässä penkassa pari kertaa olen huomannut sen ilmiön. Aiemmmalla luotaimella ”viehe hävisi pohjaan” tosi usein. Tsemppiä ennätyksen paranteluun!

      Vastaa
    • Samfishingillä kyllä oli sitä siimaa hyllyssä, mutta ei niin paksua, mitä olisin tarvinnut. Tilasin 0.40mm.

      Vastaa
  5. Tuosta enkka ahvenista. Jokaisellahan on se haave saada ISO ABBO. Itse olen tyytyväinen enkka kalaani ja olen melko varma, etten tule sitä enää rikkomaan..!Eikä haittaa,koska minun mieli ja ihanne koko ahvenissa on 250-350g. Toi painoluokka on sillai..”näppeimmillään” pannulle pistettäväksi. :) Merellähän tuon kokoset on kukkokaloja.mut täällä sisävesillä ne on ”häröviä”.. :)

    Vastaa
  6. Syvyyskäyristä sen verran vielä, että Lielahdella Näsijärvellä oli kartan mukaan 5 metriä syvää. Kaiku näytti metriä. Kerroin kaverille, että nyt siirrymme syvemmälle ja hän kehoitti heittämään kaiulla vesilintua. Löin airon veteen ja se upposi noin 1,5 metriä. Metri vettä ja loppu puolimetrinen ruskeaa massaa. Siirryimme äkkiä pois. Kerran tyynellä ilmalla sitten katselimme lahdenpohjaa ja totesimme, että keitto jatkuu kun koko lahti kupli, ja kuplii aina! Joskus massan keitto meni pipariksi ja säiliön sisältö puskettiin lahteen. Pikkuhilja yhdessä uiton kanssa lahden pohja nousi. Tulipa sekin koettua. Nyt Lielahtea markkinoidaan uutena tulevana asuinalueena, Santalahti nimellä.
    Tässä syynä on sulfiittisellutehdas, mutta muuten Näsijärven kartta tehtiin työllisyystöina. Vuonna 2002 painettu karttasarja perustuu 1953-1954 tethyyn mittaustyöhön. On hyvin vahva näyttö siitä, että joinain päivinä into mitata on ollut huono ja työ on tehty ”mökkimittauksena”, tuulen, sateen, kylmyyden tai krapulan vuoksi. Lisäksi luotausvälit ovat olleet pitkiä, joten ei ihme, että jotkut karikot puuttuvat ja käyrät välillä ovat pielessä. Kaikuluotauksella ja muilla nykyisillä kartoitusmenetelmillä on tehty merikortteja ja mm. Saimaan syväväylä. Siksi uistelijat hyödyntävät omilla laitteillaan itse ja kavereiden laitteilla kerättyä dataa. Merikartat ja syvyyskäyrät päivitetään ensisijaisesti väylien osalta ja vasta sitten veneilijöitä ja muita kulkijoita palvellen. Kaikuluotausmittauksia tehdään, mutta kortin julkaisu on aina iso juttu. Siksi nuo käyrät ovat hiukan pielessä. Tänään kotirannassa ajattelin kokeilla 15 metrin montun. Kairailin reikiä jonoksi asti, mutta parhaimmillakin pääsin vain 8,2 metriin lukemaan! Ei tämä säännöstely Pyhäjärvellä sentään noin rajua ole! Reissu oli MP-reissu: Vaihdoin mustan terän 6″ kairassani punaiseen, vaihto vaatii pientä säätöä ja piti kokeilla. Kalaa oli kovastikin kuuden metrin alueeella, nousikin kivasti, mutta tyytyivät seuraamaan. Sää oli ”miellyttävä”, tuuli oli kovaa lounaistuulta höystettynä jäätävällä tihkulla. Viihdyin kolme tuntia vaikkei ollut edes käsineitä mukana. Onneksi voi suojata käsiä hihassa.

    Vastaa
  7. Moi Jaana, kiva saalis tullut ! Kun opettelet käyttämään kehivapaa, tekaisehan meille maallikoille joku tutoriaali asiaan, itseäni kiinnostaisi myös siirtyä niihin, sillä kovalla pakkasella kuitu ja perus muovionget eivät ole oikeen hyvä kombo. Itselle tärähti eilen tasurilla 1040g ahven, toinen talvi tasurointia, koko tammikuu oli todella onneton tasapainopilkinnän suhteen. Eiköhän ne tosta ala siimat kaikilla kiristymään ku helmikuun loppua kohti mennään.

    Vastaa
    • Moi ja kiitos, nyt olen pari reissua kehivapaa käyttänyt ja ei kyllä todellakaan ole paluuta entiseen. Tuntuma tasuriin on täysin erilainen ja vapa on höyhenen kevyt, ihan huippu! Vartiaisen Jari on tehnyt videon kehivavan käytöstä ja muutaman katselukerran jälkeen tekniikan tajuaa. Ja eka kerran kun jäällä kokeilin, niin ei se niin vaikeaa ollut, mitä kuvittelin. Video löytyy täältä https://youtu.be/62mBgcXZtHE

      Onnea älyttömän hienosta ahvenesta, mahtava juttu!

      Vastaa

Leave a Comment