Kotivesillä taas

You may also like...

16 Responses

  1. Jäpä_k sanoo:

    No niin :) Onneksi olkoon vielä ”teitille”. :) Kyllä minusta näytti sille tuo teikäläisten kunto.kun porukassa kävimme.että ei mkn paina ja matkaa sais olla lisääkin…senverran tuulispäänä painoja menemään :) Täytyy sanoa,että olen varmasti käynyt tuola lätäköllä,mut hyvin piiloutuu ratkasevat vinkit kuvissa. :). Tästä ei ole kuin yks suunta…täysillä kohti uusia seikkailuja.. Kireitä!!

    • Jaana Jekkonen sanoo:

      Kiitos Jäpä! Kyllä ne vinkit sulle vielä avautuu ;) Kireitä sinnekin suunnalle!

  2. Ville Pennanen sanoo:

    Hyviä fisuja löytynyt. Ittellä ollut aika heikkoa viimeset kolme reissua. Sunnuntaina löytyi kalaa lopulta normaalia syvemmästä (n. 10-11 m) vedestä, mutta ottamaan kaloja ei meinannut saada millään. Ainut mikä tuntui jotenkin aktivoivan ahvenia oli ns. hissiuitto eli tasurin ylös alas veivaaminen.
    Tuo Trabucco on ollut minulla monta vuotta luottosiimana ja muuhun en vaihda. Syvempiin vesiin (yli 10m) käytän sitten 0,25 Firelinen kuitusiimaa+ pätkä monofiiliä päähän ja fluoro peruke.

    • Jaana Jekkonen sanoo:

      Kiitos, joo nähtävästi kalat tarvitsevat erikoisia ärsykkeitä tällä hetkellä, Puruvedelläkin moni sanoi, että joutui tasuria jopa uittelemaan, vaikka normaalisti ei tarvitse =) Kiva päästä testaamaan sitä Trabuccoa, eiköhän se parasta tasurisiimaa ole, kun nyt niin monesta suunnasta tullut kehuja :)

  3. Petteri sanoo:

    Hienoja onnistumisia, onnittelut niistä! Ja hienoa että uskallat kokeilla erilaisia uittotyylejä, eipä sitä aina tiedä mikä aapoja miellyttää milläkin hetkellä. Ja tuskinpa Tommi enää henkeään haukkoo sen jälkeen kun katseli minun vispausta puruvedellä?.

    • Jaana Jekkonen sanoo:

      Kyllä se on kaikki kikat kokeiltava, jos ei meinaa kalaa nousta. Kiitos vaan rohkaisuista heiluttaa tasuria kunnolla =D

  4. Jouko Penttinen sanoo:

    Mitä Trabuccon siimaa tilasit, niitä kun on montaa versiota ?

  5. Tuosta lähijärveltä löytyi talven suurin, 413 g. Pieni vihreä karvapyrstöinen vaappu. Oli kerran oikein kunnon kokoisessa kiinni, mutta irtosi vedossa. Olisi pitänyt malttaa hetki. Toinen satagrammanen tuli myös ylös eilen. Muuten hiljaista, näytönkin mukaan ja kaunis sää. Eihän kaiku kalasta mitään, mutta on se siitä mukava peli, että näyttää onko alla kalaa vai onko reikä tyhjä.
    Näytön kanssa olen ihmetellyt syvyysnäyttöä. Kaiku näyttää esimerkiksi 3,2 metriä. Lasken viehettä hitaasti pohjaan. Viehe ei kuitenkaan osu pohjaan, vaan siimaa saa kelata ulos vielä puoli metriä lisää ennen pohjakosketusta. Oletin aluksi, että se olisi kasvillisuutta, mutta tasuria heilutetaessa se heiluu ihan normaalisti eikä kerää mitään koukkuihin, joskus kalaa kuitenkin tuolta ”pimeältä vyöhykkeeltä.” Kaiussa tapahtumasta ei näy muuta kuin leikarin heijastuma. Olen epäillyt, että pohja on hyvin viettävää tai siellä on iso kivi ja kaiun keila ottaakin heijasteen ylempää, mutta paha on sanoa, mikä on syyynä. Olen jo mietttinyt, pitäisikö kaivaa fysiikan kirja esiin ja tutkia aaltoliiketeoriaa, jotta saisin jotain ajatusta siitä, mikä on syynä moiseen ilmiöön.
    Tuosta kärsineestä ahveneesta: Ennätyskalani on ahven, jolta selkäevä puuttui kokonaan. Oli jossain hurjassa nuoruudessa menettänyt sen! Vain pieni, parin piikin tupsu aivan edessä oli jäänyt muistoksi. Taaempi evä oli melko hyvässä kunnossa. Ahven oli lyhyt, mutta pyrstön lihakset olivat hyvin kehittyneet ja todella paksut! Ahven oli selvästi kompensoinut menetyksensä kasvattamalla vahvat pyrstölihakset. Eihän se painanut kuin 624 g, mutta kuitenkin ennätyskalani. Tavoite on edetä hitaasti tässä asiassa eikä minua niin harmita, vaikken tänä vuonna pääsisi seuraavalle sataluvulle. Kivaahan se on, myönnetään. Sen olen päättänyt, että jos yli kiloisen saan, teetän siitä muiston, seuraavat saavat vapautensa takaisin.

    • Jaana Jekkonen sanoo:

      Kyllä se nelisatanen on jo mukavaa kokoluokkaa!

      Kaikuluotaimesta on kyllä iso apu kalastuksessa, vaikka ei se takaa ensimmäistäkään kalaa jään paremmalle puolelle. Se vieheen häviäminen pohjaan johtuu juurikin siitä, että luotain ottaa lähimmästä kovasta pinnasta vastakaiun ja signaali lähtee siitä takaisin päin. Iso kivi saattaa esimerkiksi olla syynä tai sitten jos kalastaa jyrkemmässä penkassa, niin vastakaiku lähtee sieltä matalimmasta kohdasta. Nyt olen tuota chirp-anturia käyttäessä huomannut, että lähes koskaan ei viehe katoa pohjaan, sillä anturi on niin tarkka. Jos lasken tasurin pohjaan, niin se näkyy pohjan yläpuolella heti, kun nostan sitä 5-10cm irti pohjasta. Ainoastaan tosi jyrkässä penkassa pari kertaa olen huomannut sen ilmiön. Aiemmmalla luotaimella ”viehe hävisi pohjaan” tosi usein. Tsemppiä ennätyksen paranteluun!

  6. Make sanoo:

    Trabuccoa löytyny ainakin tähän asti Rialinnasta. Itse käyny hakee sieltä tarvittaessa.

    • Jaana Jekkonen sanoo:

      Samfishingillä kyllä oli sitä siimaa hyllyssä, mutta ei niin paksua, mitä olisin tarvinnut. Tilasin 0.40mm.

  7. Jäpä_k sanoo:

    Tuosta enkka ahvenista. Jokaisellahan on se haave saada ISO ABBO. Itse olen tyytyväinen enkka kalaani ja olen melko varma, etten tule sitä enää rikkomaan..!Eikä haittaa,koska minun mieli ja ihanne koko ahvenissa on 250-350g. Toi painoluokka on sillai..”näppeimmillään” pannulle pistettäväksi. :) Merellähän tuon kokoset on kukkokaloja.mut täällä sisävesillä ne on ”häröviä”.. :)

  8. Syvyyskäyristä sen verran vielä, että Lielahdella Näsijärvellä oli kartan mukaan 5 metriä syvää. Kaiku näytti metriä. Kerroin kaverille, että nyt siirrymme syvemmälle ja hän kehoitti heittämään kaiulla vesilintua. Löin airon veteen ja se upposi noin 1,5 metriä. Metri vettä ja loppu puolimetrinen ruskeaa massaa. Siirryimme äkkiä pois. Kerran tyynellä ilmalla sitten katselimme lahdenpohjaa ja totesimme, että keitto jatkuu kun koko lahti kupli, ja kuplii aina! Joskus massan keitto meni pipariksi ja säiliön sisältö puskettiin lahteen. Pikkuhilja yhdessä uiton kanssa lahden pohja nousi. Tulipa sekin koettua. Nyt Lielahtea markkinoidaan uutena tulevana asuinalueena, Santalahti nimellä.
    Tässä syynä on sulfiittisellutehdas, mutta muuten Näsijärven kartta tehtiin työllisyystöina. Vuonna 2002 painettu karttasarja perustuu 1953-1954 tethyyn mittaustyöhön. On hyvin vahva näyttö siitä, että joinain päivinä into mitata on ollut huono ja työ on tehty ”mökkimittauksena”, tuulen, sateen, kylmyyden tai krapulan vuoksi. Lisäksi luotausvälit ovat olleet pitkiä, joten ei ihme, että jotkut karikot puuttuvat ja käyrät välillä ovat pielessä. Kaikuluotauksella ja muilla nykyisillä kartoitusmenetelmillä on tehty merikortteja ja mm. Saimaan syväväylä. Siksi uistelijat hyödyntävät omilla laitteillaan itse ja kavereiden laitteilla kerättyä dataa. Merikartat ja syvyyskäyrät päivitetään ensisijaisesti väylien osalta ja vasta sitten veneilijöitä ja muita kulkijoita palvellen. Kaikuluotausmittauksia tehdään, mutta kortin julkaisu on aina iso juttu. Siksi nuo käyrät ovat hiukan pielessä. Tänään kotirannassa ajattelin kokeilla 15 metrin montun. Kairailin reikiä jonoksi asti, mutta parhaimmillakin pääsin vain 8,2 metriin lukemaan! Ei tämä säännöstely Pyhäjärvellä sentään noin rajua ole! Reissu oli MP-reissu: Vaihdoin mustan terän 6″ kairassani punaiseen, vaihto vaatii pientä säätöä ja piti kokeilla. Kalaa oli kovastikin kuuden metrin alueeella, nousikin kivasti, mutta tyytyivät seuraamaan. Sää oli ”miellyttävä”, tuuli oli kovaa lounaistuulta höystettynä jäätävällä tihkulla. Viihdyin kolme tuntia vaikkei ollut edes käsineitä mukana. Onneksi voi suojata käsiä hihassa.

  9. Lasse Kokkonen sanoo:

    Moi Jaana, kiva saalis tullut ! Kun opettelet käyttämään kehivapaa, tekaisehan meille maallikoille joku tutoriaali asiaan, itseäni kiinnostaisi myös siirtyä niihin, sillä kovalla pakkasella kuitu ja perus muovionget eivät ole oikeen hyvä kombo. Itselle tärähti eilen tasurilla 1040g ahven, toinen talvi tasurointia, koko tammikuu oli todella onneton tasapainopilkinnän suhteen. Eiköhän ne tosta ala siimat kaikilla kiristymään ku helmikuun loppua kohti mennään.

    • Jaana Jekkonen sanoo:

      Moi ja kiitos, nyt olen pari reissua kehivapaa käyttänyt ja ei kyllä todellakaan ole paluuta entiseen. Tuntuma tasuriin on täysin erilainen ja vapa on höyhenen kevyt, ihan huippu! Vartiaisen Jari on tehnyt videon kehivavan käytöstä ja muutaman katselukerran jälkeen tekniikan tajuaa. Ja eka kerran kun jäällä kokeilin, niin ei se niin vaikeaa ollut, mitä kuvittelin. Video löytyy täältä https://youtu.be/62mBgcXZtHE

      Onnea älyttömän hienosta ahvenesta, mahtava juttu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.