Anna Ahti ahvenia

lauantaina 21.3.2015 | by Jaana Jekkonen | 6 kommenttia

Moneskohan surkea pilkkipäivä putkeen tämä olikaan… Nyt on semmoinen olo, että näiltä jäiltä en enää kaloja saa. Ehkä talven kiintiö on täynnä, vaikka aika pieneksi se loppujen lopuksi jäi. 

 
Perinteiseen tapaan kello soi 4.30. Hullun hommaa. Ei ollut mitään odotuksia päivälle.


Suunnattiin Kallavedelle ja kierrettiin parin kolmen kilsan lenkki. Sitten käytiin vielä pari tuntia testaamassa erästä lampea. 

 
Keli oli yksi talven pahimmista. Pakkasta oli melkein 10 astetta ja tuuli ihan järkyttävä. Kun kairasi, niin jääpalaset lähtivät avannosta suoraan tuulen mukaan. 
 
Kallavesi ja lampi olivat tyhjiä, ei tärpin tärppiä. Eikä oikeastaan kalojakaan, lukuunottamatta silppua. Olen miettinyt sitä kuuluisaa aamusyöntiä. Silloin kuulemma tulee kalaa ihan hirveitä määriä, kun vaan muistaa olla jäällä auringonnousun aikaan. No, olen tänä talvena ollut lähes joka kerta jäällä auringon nousun aikaan, mutta en ole koskaan sattunut sille “aamusyönnille”. Taitaa olla höpöhöpöjuttu. 
 
Tuulen tämän päiväisestä voimakkuudesta kertoo jotain se, että kun käänsin kasvot tuuleen päin, niin ihmettelin kuka täällä soittaa pillitikkaria. Ketään ei näkynyt missään. Sitten tajusin, että minun suu vihelsi aina kun käännyin suu auki tuulen suuntaan. Tuuli meinasi myös viedä ahkion mennessään monta kertaa. Kun käveltiin rantaan, niin vettä vuosi silmistä niin paljon, että jouduin muurautumaan huivin sisään.
 
Pilkkininja.
Pilkkikaveri sai yhden sintin, joka jäi avannolle. Siirryttiin vähän matkan päähän ja eikös lokki mennyt ihan muina miehinä siihen avannolle ja hipsutteli koko ajan vähän lähemmäs ja lähemmäs sinttiä. Melkein kuulin sen viheltelyn. Sitten kun silmä vältti, niin se hyökkäsi sintin kimppuun, tunki sen suuhunsa ja häipyi yhtä nopeasti kuin mustalainen fixuksen pihasta. 
 
Auringonnousu on kyllä aina niin kaunis. Kun katsoo näitä kuvia, niin unohtuu surkeat pilkkireissut. 
 
Jossain vaiheessa tänään turhautti taas aika paljon, kun kymmeniä tunteja olen pilkkinyt tyhjää viimeisen viikon aikana. Toiset toivovat lottovoittoa, mutta minulle riittäisi yksi pilkkikala. Ja jos vielä kalan koosta saisi toiveita heittää, niin isompi parempi :) Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että kuu on helpompi saada taivaalta, kuin kala Kallavedestä. 
Jaa:
Facebook
Whatsapp
6 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit
  1. Anonyymi kommentoi:

    Sanonta on kaakkoistuuli vie kalat kattilasta ja luode jopa lusikasta. Eilen oli luoteesta eli kylmänpuolelta tuuli ja niin näyttää olevan nyt sunnuntai aamuna…trivial pursuit ja lämmin minttukaakao olisi paras päivän valinta…minulle eilen yksi siika..sitten riitti kylmä keli…kengissä pitää olla liukuesteet…?

  2. Triviaali ois ollut ihan potentiaalinen vaihtoehto. Melkein kymmenen tuntia jäällä, neljä ahventa. Ja säätiedotus lupaili nollatuulta, no se oli kaikkea muuta.. Kovempi viima kuin eilen. Jälä tämän talven eka kerran korkattu laihoin tuloksin.

  3. Anonyymi kommentoi:

    Samanlaista "kaivossa onkimista" se on itelläkin ollut viimeset neljä reissua. Kirkkaat jäät on vaan jotenkin hankalia mulle etenkin tasurilla onkiessa.

  4. Tänään muutamia ahvenia ja kaikilla ihan tyhjät mahat.. Pakkohan niiden kohta on alkaa syömään :)

  5. Anonyymi kommentoi:

    Hienoja kuvia ja kiitettävän aktiivista ja laadukasta rapsaamista muutenkin – hyvä! Innoitusta oman jigaus-/uistelublogin aloittamiselle olen näiltäkin sivuilta hakenut mutta vaikutus tuppaa olemaan liki päinvastainen: rima on asettunut kiusallisen korkealle omien raapustelujen ja varsinkin kuvaamisen suhteen. Ja sitten ne kalat, kai niitäkin olisi välillä hyvä saada…

  6. Kiitos mukavasta kommentista :) Välillä nolottaa kirjoittaa kalastusblogia, kun kaloista ei ole tietoakaan.. Mutta sitten on niitä hyviäkin päiviä. Ehdottomasti vaan blogi pystyyn ja linkkiä mulle päin, tulen lukijaksi :)