Aika monta reissua sai tehdä, että pääsi viimein kokkaamaan ahvenista herkkuja. En meinaa edes pysyä laskuissa pilkkireissujen määrässä, kun reissut ovat toistaneet itseään. Tyhjää, tyhjää ja tyhjää.

Ollaan ajettu Pohjois-Savoa ristiin rastiin kärry perässä ja kyllä on ahvenille tullut hintaa. Siis jos ylipäätään on saatu mitään. Käytiin viikonloppuna Unnukalla ja koska se on kesällä yksi parhaista ahvenjärvistä, tottakai odotukset olivat korkealla. Se paikka oli meidän viimeinen oljenkorsi.

Unnukka on haastava pohjan muodoiltaan. Kesällä kalaa on helppoa etsiä, jos verrataan pilkkimiseen ja talvikalastukseen. Veneellä pääsee liikkumaan nopeasti ja viistokaikuluotain näyttää monta kymmentä metriä myös veneen sivuille, joten isonkin alueen kartoitus käy hetkessä.

Mutta etsipä kalaa talvella! Kyllä siinä hommassa täytyy olla Ahdin suosiossa, jos aikoo keskelle kalapaikkaa avannon tehdä. Ja viime aikoina Ahdin ja minun välit ovat olleet vähän tulehtuneet. Oikeastaan emme ole olleet edes puheväleissä ja sen pystyi kyllä päättelemään myös Unnukan kalansaaliista, sillä kotiintuomisina oli vain yksi 30cm ahven. Laskin tämän ahvenen hinnaksi 25€. Onko järkee vai ei…

Maksaisitko tästä ahvenesta 25€?

Ollaan tehty pari reissua Juurusvedelle ja molemmilla kerroilla olemme saaneet muutamia ruokakaloja. Syönti on ollut heikkoa ja luotaimen näyttökin piirtänyt tyhjää lähes koko ajan. Kaikki filekalat on kuitenkin kotiin tuotu ja nautiskeltu niistä vähäisistä, mitä Ahti on suonut.

Juuruksella saattaa nähdä horneteja =)

Juha sai kummallakin reissulla n. 700g ahvenen ja ensimmäisen ahvenen saamiseen liittyi hauska juttu. Olin katsonut Juurusveden kartasta erästä tiettyä paikkaa ja halunnut mennä siihen jo aiemminkin, mutta Juhan mielestä siinä paikassa ei ollut mitään mielenkiintoista. Kysyin jäällä, että mennäänkö kokeilemaan se uusi paikka, mutta Juha ei halunnut. Onneksi minä olin kelkan ohjaksissa, joten painoin kaasua ja päätin käydä pikaisesti testaamassa sen paikan ?

Päästiin kalapaikalle ja aloin heti kairaamaan itselleni reikiä. Juhaa ei se ”huono” paikka kiinnostanut, vaan hän istahti kelkan päälle ja aikoi syödä eväitä sillä aikaa, kun minä kartoitin paikkaa. Juha kuitenkin teki itselleen yhden avannon kelkan viereen ja pisti Kalarosvon ykköstykin väliveteen odottamaan.

Eipä aikaakaan, kun jäällä lötkötti iso ahven. Juhan eväiden syönnin lomassa pohjasta oli lähtenyt määrätietoinen viiva kohti tasuria ja johan oli ukko pompannut aika nopeasti kelkan päältä pois. Niin nopeasti, että kurkkuvoileivät lentelivät pitkin jäätä ? Sen jälkeen Juhakin alkoi luottamaan siihen kalapaikkaan. Sain itsekin pari kalaa kyseisestä paikasta ja se on varmasti potentiaalinen alue kokeilla useamminkin.

Näitä nousuja kun näkyisi luotaimessa useammin

Luotaimen viiva paljastui 390g ahveneksi

Myös minulle sattui hauska juttu Juuruksella, sillä sain kalan ilman viehettä! Eipä ole koskaan ennen käynyt niin. Uittelin jigiä avannossa ja näin, kun pohjasta lähti kala kohti. Kala tärppäsi ja aloin nostamaan kalaa ylös. Harmittavasti jigipään koukku tarttui jään alareunaan ja näin, kun ahven irtosi. Voi ei, sinne meni hyvä filekala. Vai menikö? No ei mennyt!

Kala lähti uimaan ylöspäin ihan hurjana ja tuli pintaan. Kala sätki hirveästi ja oli jo puoliksi kuivalla maalla. Eipä minulle jäänyt siinä muuta tehtävää, kuin ottaa kala käteen ja sanoa kiitos. Se ahven tuli ehkä jopa vähän liian helposti ?

Juuruksen päivän saalis kahteen pekkaan, ei se määrä vaan laatu ;)

Ruokakaloja löytyi myös toiselta savolaiselta järveltä, jonne teimme kaksi reissua. Saatiin Rantamäen Manulta uusia protoja kevennetyistä tasureista testiin ja hyvin ne uivat sekä toimivat. Ihastuin muikkuväriin heti, sillä se on niin erikoinen ja siinä on helmiäisen sinistä mahassa. Nimesin tasurin Manun luxusmuikuksi.

Manun luxusmuikku

Hyvin toimii

Luxusmuikku antoi hyviä kaloja heti ensimmäisellä uinnillaan

Kalat ovat pikkuhiljaa aktivoituneet syömään, vaikka ei kalan tulo vielä hurjaa ole. Jos päivän päätteeksi yhteisessä potissa on kymmenen filekalaa, ei se tee tuntia kohti edes puolikasta kalaa. Mutta vaikka päivän aikana saisi vaan yhden kalan, sekin on parempi kuin aivan tyhjä reissu.

Panuccin salakannahkainen kevennetty maistui myös ahvenille

Manun 10cm kevennetty proto antoi Juhalle 530g ahvenen

Reissuille on mahtunut ihmeellisiä sattumuksia ja olihan siellä vielä yksi erikoinen tapahtuma, sain nimittäin kaksi kalaa yhtä aikaa. Uittelin Mr. Manun pientä karvapyrstöä ja yhtäkkiä pohjassa pölähti. Kaikki kalat kiinnostuivat tasurista yhtä aikaa. Sain tosi hyvän tärpin ja olin varma, että siiman päässä on kilon ahven. Viimeinkö koittaa päivä, jolloin kilo ylittyy toistamiseen?

Lapoin siimaa jäälle minkä kerkesin. Älä nyt vaan karkaa.. Ja eihän se karannut, mutta ei se myöskään ollut kilon ahven. Kaksi ahventa yhdellä iskulla. Aika erikoista ja myös ikimuistoista, vaikka jäihän se vähän kaivelemaan, kun kilon köllikkä jäi saamatta.

Harvoin tulee kaksi kalaa yhdellä nostolla =)

Kala oli selkeästi aktivoitunut syömään ja ajoparvet liikkuivat nopeasti. Myös kuoreparvia näkyi vähän väliä avannoilla ja ahvenet olivat varmasti niiden perässä. Harmi, kun ahvenparvi liikkuu niin nopeasti. Jos luotaimen näyttöön sai muutaman tasurille nousevan kalaviivan, tilanne oli ohi muutamassa minuutissa. Parven perässä on mahdotonta pysyä, en tiedä olisiko järkevintä vain istua ja odottaa yhdellä avannolla, kun ei parven perässä juokseminen kovin tehokasta ole ollut.

Kuoreparvia liikkui lähes jokaisella avannolla

On se kyllä ihana tunne, kun ruokakaloja on tullut useammalla reissulla ja on saanut kokkailla ahvenruokia. Aika monta viikkoa näitä saaliita on saanut odottaakin, jospa tämä pilkkiahvensesonki tästä käynnistyisi kunnolla ja ahvenruuilla pääsisi herkuttelemaan joka viikko.

Erään päivän yhteinen potti

Tasurihurjien talvitreffeillä yksi meidän mökkiläinen kertoi huippuhyvän reseptin ahvenen valmistukseen. Ahvenfile kääritään pekoniin ja file sivellään maustetulla tuorejuustolla. Sitten vain rullalle, cocktailtikulla rulla kiinni ja pannun kautta ääntä kohti. Nämä ovat niin herkullisia, voin suositella, kiitos vielä Jarille vinkistä!

Pekoniin käärityt ahvenfileet tuorejuustotäytteellä

Tämä kasa hävisi aika nopeasti :)

Sain testattavaksi 13 Fishingin uutuusjigejä, jotka ovat tosi mielenkiintoisen näköisiä. Jigivalikoimasta löytyy jos jonkinnäköistä ötökkää ja näitä tulee varmasti kokeiltua myös kesäkalastuksessa ul-vehkeillä. Jigit ovat sen verran pieniä, että niitä voi kokeilla vaikka morrissa kärpäsentoukan tilalla, jos ei halua toukkia käyttää.

Houkuttelevan näköisiä uutuuksia

Jigit voi laittaa vaikka Siekin ahvensiepparin perään, koko on hyvä nirsommallekin ahvenelle

Ilmoja pidelly. No sitä saa mitä tilaa, eikös me pakkasia toivottu? Säätiedotukset lupaavat päivä päivältä kylmempää ja juuri luin, että jopa -40C tulossa Suomeen. Heh, kyllä voi pilkillä tippa jäätyä nenän päähän :)

Toissapäivänä lähdin etsimään tavoitekalaa eli ahventa. Paikat olivat aika vähissä, kun Kallavedelle ei vielä uskaltanut mennä ja lammet ovat vähän tylsiä. Lammelle oli kuitenkin lopulta pakko suunnata ja valittiin joku pieni random lampi Savosta. Enhän minä sieltä mitään saanut, pari tuntia jaksoin pilkkiä tyhjää ja sitten oli pakko lähteä kotiin. Sormet olivat sitä paitsi ihan jäässä.

Lampi Toivalassa

Eilen oli välipäivä ja tänään päätettiin käväistä vielä naapurikunnassa eräällä järvellä ennen ensi viikolla tulevia tulipalopakkasia. Jospa se ahven tänään tarttuisi siiman päähän. Vahingosta viisastuneena kotoa mukaan lähtivät lämmitettävät rukkaset ja kädenlämmittimet.

Oltiin jäällä puoli yhdeksältä ja aika hämäräähän siellä vielä oli. Lähdettiin kohti kalapaikkoja ja kairailtiin matkan varrella. Hyvin oli teräsjäätä, ainakin kymmenisen senttiä. Pakkasta oli yhdeksän astetta ja pohjoistuulta viisi metriä. Laitoin ennätysmäärän vaatteita päälle ja pipojakin oli kolme. Säästyisinköhän tällä kertaa kylmyydeltä…

Hiljaista

Aloitettiin kalastus noin kuudesta metristä ja lähdettiin siitä etenemään syvempään. Puoleen tuntiin ei tullut tapahtumia ja uittelin muutamia eri tasureita. Kaiku piirteli tyhjää. Sitten testasin Panuccin 12cm kevennettyä ja en ehtinyt laskea sitä edes pohjaan, kun viiva lähti vastaan. Joko nyt ahven? Kova tärppi ja haueltahan se vaikutti. Kelasin kalan jäälle ja kyllä se valitettavasti hauki oli. Tasuri irti ja kala takaisin.

Sen jälkeen alkoikin haukien syöntikarkelot. Laittoi minkä tasurin vain uimaan, niin tuli vähintään tärppejä. Kaiusta pystyi katsomaan haukien syöksyt tasurille ja välillä meni vähän ohikin. En pysynyt edes laskuissa mukana, miten monta haukea tänään sain. Pari oli syönyt tasurin kokonaan ja tosi syvälle, niin lähtivät sitten kalapullien raaka-aineeksi, mutta loput sain irroitettua ja vapautettua.

Kalarosvo odottaa vuoroaan

Tärppi

Hauki oli helppo irroittaa avannossa, kun vaan piti huolen, etteivät sen silmät jäätyneet. Tai helppo ja helppo, hauet pitivät suunsa tiukasti kiinni, joten sai pihtien kanssa taiteilla, että löysi tasurin koukun. Ymmärrettäväähän se suun kiinni pitäminen oli, kun suussa oli niin herkullinen tasuri.. vaikea luopua.

Koko päivänä en saanut yhtään ahventa ja en edes tiedä, olisiko niitä ollut avannon alla. Mitkään tasurit eivät ainakaan kelvanneet ja morrihommia en kokeillut ollenkaan. Päivä oli mukava, vaikka ahvenia ei löytynytkään. Jäällä oli myös yllättävän paljon muita pilkkijöitä keliin nähden. Pilkkihulluja.

Pysyin suht lämpimänä koko ajan ja ainoastaan sormet palelivat välillä. Rukkasilla sekin ongelma korjaantui. Reilu viisi tuntia vierähti pilkillä. On se vaan mukava tunne, kun kala vetää siimaa ja tänään olivatkin siimat kireinä monta kertaa. Nyt sitten turjotetaan muutama päivä sisällä pakkasten takia ja kun sää lauhtuu, lähdetään etsimään niitä ahvenia ihan toden teolla. Ja ehkä kuhiakin :)

Ja minä odotan eteisessä pilkkivaatteet päällä ja pilkkireppu selässä jäitä. No melkein. Keli ei ole ihan sitä, mitä yleensä joulukuussa. Kyllä tämä vähän tuntuu suolan hieromiselta haavoihin..

Nyt alkaisi olla hankinnat tehty tulevaa pilkkikautta varten. Jos ei tänä talvena tule isoja köllikkäkaloja, niin sitten on kalastajassa vika. Joku saattaisi sanoa minua jo himohamstraajaksi, mutta totuus on se, että jokaista tasuria tarvitaan joskus. Välillä pitää olla pientä, välillä suurta. Välillä painavaa, välillä kevyttä. Toisena päivänä toimii luomuvärit, toisena vain ärsyvärit. Kas näin omia hamstrauksia voi selitellä parhain päin ;)

Hankin aiemmin syksyllä yhden Kalapelen Nulikka-kevennetyn ja tykästyin siihen heti. Leinon Pekka, joka tasureita valmistaa, laittoi minulle testiin vielä muutaman luomuväritteisen Nulikan. Sain myös Kuhapeli-nimisen tasurin, joka on hieman Nulikkaa suurempi. Nulikan mitat ovat 8,5cm/15g ja Kuhapelin 10cm/18g.

Nulikat

Kuhapeli

Thank you ;)

Joku aika sitten kerroin etsiväni värikoukkuja tasurin alle kuhan pilkintään. Sain yksityisviestillä vinkin, että kannattaa tilata koukkuja Halmeen Janilta, joten laitoin Janille viestin. Jani valmistaa vaikka minkävärisiä koukkuja ja koska olin lukenut, että kuhalle kannattaisi tarjota sinistä, pyysin Janilta sinisävyisiä “normivärien” lisäksi. Kirjeen saapuessa olin tosi tyytyväinen koukkujen laatuun ja ulkonäköön. Koukkujen hinta-laatusuhde oli enemmän kuin kohdallaan! Nämä ovat kuin karkkeja, ja jos kalat ovat yhtä paljon makean perään kuin minä, niin saattaapa kyseiset koukut koitua kohtaloksi..

Nam nam :)

Viime talvena törmäsin Panucci-merkkisiin kevennettyihin ja tilasin heti itselleni yhden. Kädenjälki on erittäin hienoa näissäkin vieheissä. Muutama viikko sitten huomasin Panun (Kolehmainen) Facebookiin laittaman kuvan isommasta Panuccin mallista, pituutta sillä tasurilla oli koukusta koukkuun 12,5cm. Se oli niin hieno, että minun oli pakko saada se :)

Pistin siis tilauksen menemään ja paketin saapuessa tasuria tuli ihailtua pidemmän aikaa. Se on niin iso ja erikoinen, isoin tasuri mitä minulta löytyy. Tosi mielenkiintoista nähdä miten kalat reagoivat siihen ja minkälainen uittotyyli sille sopii. Onneksi on luotain, niin näkee reaaliaikaisesti, millä tavalla ja missä syvyydessä (välivedessä vai pohjassa) tasuria kannattaa uitella.

Panucci 12,5cm/30g

Sain Panulta testiin uuden, hieman pienemmän mallin, Piccolon. Sen pituus koukusta koukkuun on 7,5cm ja paino 14g. Ahven-tasuri ei voi oikeastaan enää enemmän ahvenelta näyttää. Saattaa tulla tappelua kalojen keskuudessa, kun tiputan tämän jään alle. Kuka ehtii ensiksi puraisemaan..

Viime keväänä minulla ja pilkkikaverilla paukkui kilo rikki ja vieheenä oli Kalarosvo. Kalarosvon valmistaja, eli Joensuun Tommi, on luvannut kilon ylityksistä yllätystasurin. Nyt postisetä toi mieluisan yllärin ja kivahan se olisi tälläkin se kiloinen napata. Vai olisiko se seuraava tavoite kaksi kiloa ;) Kyllä se taitaa tänä talvena olla sillä tavalla, että ennätykset paukkuu ainakin pilkkireissujen määrässä. Taidan muuttaa johonkin saareen ja pilkkiä aamusta iltaan :)

Niin kaunis tasuri, kiitos Tommille!

Aiemmin kyselin kokemuksia Ursuitin MPS kuivapuvusta, joka tulee uloimman vaatekerroksen alle. Löysin sitten netistä käyttäjien keskusteluja ja positiivisten kommentien perusteella uskalsin laittaa puvun tilaukseen. Hyödynsin Black Fridayn tarjouksen eräässä nettikaupassa, joten sain puvun ihan kohtuuhintaan.

Tämä tulee olemaan kätevä sekä syys- että kevätkalastuksessa, kun vedet ovat viileät, ja tottakai pilkkireissuilla varsinkin alku- ja lopputalvesta. Voi olla, että pidän puvun joka reissulla päällä varmuuden vuoksi. Vielä hankintalistalla olisi kelluntahaalari, mutta arvatkaapas onko niitä naisille tarjolla paljon? Mitoitukset ovat yleensä miesten “muotojen” mukaan tehty, joten esim. hauisten kohdalle jää tyhjää ja pyllyn kohdalla taas on vähän naftia ;)

Nyt odotan tosi innolla tulevaa pilkkautta, että pääsisin testaamaan uusia tasureita. Väsäsin tasureilleni rasian ja sain koko kokoelmani mahtumaan siihen. Ei tarvitse aina tuskaisena etsiä montaa rasiaa läpi, jos haluaa kokeilla jotain tiettyä mallia tai väriä. Seuraavassa postauksessa vähän tarkemmin juttua rasian väsäämisestä :)

Kuten kuvasta huomaatte, tasurit ovat alkaneet parveutumaan, eli eiköhän se talvi sieltä ole tulossa. Surullisena on myönnettävä, että veneellä kalastelut ovat tältä vuodelta kalasteltu. Vene on loppusilausta vaille talviteloilla (se on siis vielä järvessä) :) Mutta niinhän ne sanoo, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Parin päivän sisään peitellään Puattinen talviunille.

Varastoon kesäkalastuskamoja pakkaillessa ajatukset olivat jo pilkkikaudessa. Omat tasurirasiat on käytävä läpi ennen talvea, jotta saan rasiat järkevästi kuljetettua pilkillä mukana. Kesällä veneeseen on ollut helppo roudata useampi kassi ja tasureita on ollut siellä täällä. Nyt täytyy tiivistää, sillä ahkioon ei hirveästi ylimääräistä tavaraa mahdu. Oman muistin virkistämiseksi purin kaikki tasurini rasioista ja päätin esitellä omia vieheitäni teillekin. Ihan kaikki tasurit eivät kuvissa ole, mutta näitä olen käyttänyt kaikkein aktiivisimmin ja nämä myös kulkevat joka reissulla mukana. Kesät talvet.

Suurin osa tasapainopilkeistäni on kevennettyjä, mutta nyt kesällä tuli hankittua myös lyijyisiä, sillä veneestä on helpompi pilkkiä painavammilla tasureilla. Osa tasureista on toiminut paremmin ja osa huonommin, mutta varmasti oikeaan aikaan oikeassa vesistössä jokainen toimii. Luotto on kova jokaikiseen ja eivät ne minun matkassa kulkisi, ellen uskoisi niihin.

Oikeastaan kaikki omistamani tasurit ovat pienvalmistajien tekemiä. On mielenkiintoista käyttää eri valmistajien tuotteita ja huomata jokaisen tasurin ainutlaatuisuus. Kyllähän ne kaikki kaloilta näyttävät, mutta monesti yhtäläisyydet loppuvatkin siihen. Jokainen tekijä on oman tasurinsa “fiilannut ja höylännyt” omaan silmään sopivaksi. Ennen kuin valmis viehe tipahtaa minun postiluukusta, on tapahtunut paljon asioita. Vaikea edes arvailla työn määrää ja toimivan tasurin tekeminen on takuulla vaikeaa. Voi olla, että siitä täytyy tehdä jopa kymmeniä koeversioita, jotta esim. uinti saadaan halutunlaiseksi. Ja käsityönä kun tehdään, se on hidasta hommaa. Pienvalmistajien tasurit maksavat enemmän kuin markettien 3kpl kympillä, mutta ovathan ne ihan eri maailmastakin. Mielelläni maksan laatutuotteesta enemmän, sillä tiedän, että tekijä on tehnyt paljon ajatustyötä sen eteen ja varmaan muutamia hikipisaroitakin vuodattanut :)

Laitan esittelyyn kaikista tasureista “noin”-mitat. Punnitsin ne kotivaa’alla ja mittasin pituuden koukusta koukkuun. Gramman ja millin heittoja saattaa olla valmistajien ilmoittamiin mittoihin nähden, mutta viralliset koot saatte itse valmistajilta/kotisivuilta. Valitettavasti en välttämättä tiedä/muista kaikkien tasureiden oikeita nimiä, mutta mainitsen kuitenkin valmistajan.

Kalarosvo,  Tommi Joensuu

Pienet kevennetyt 6,5cm/11g. Oikealla kevennetty 8,5cm/17g.

Kevennetyt 9,5cm/24g.

Lyijyiset 9,5cm/35-40g.

Sepeteus, Seppo Happonen

Kevennetyt 11cm/27g.

Kaksi ylintä ovat lyijyisiä, kooltaan 10cm/35g. Kaksi alinta kevennettyjä 10cm/21g.

Pääevä, Mikko Asikainen

Pieni lyijyinen 5cm/16g. Kevennetyt 8,5cm/20g.

Panucci, Panu Kolehmainen

Kevennetyt 10cm/24g.

Silli Lures, Toni Sillanpää

Lyijyiset 10cm/29g ja 8cm/19g. (Sillin kasit ovat pakasta vedettyjä, joten niitä en ole vielä ehtinyt testaamaan.)

Perza-vaaput, Jarno Viljakainen

Kevennetyt 11cm/24g.

Sanek, Chadin Alexsandr

Kevennetyt 10cm/28g.

PP-Lures, Petri Perttula

Kevennetyt 10cm/23g ja 7cm/16g.

Jekku, Jani Elkelä

Kalapele, Pekka Leino

Lohijurmu

BTG, Juho Mäki-Maunus

Kevennetyt Jekku 9,5cm/16g, Kalapele 8,5cm/15g, Lohijurmu 9cm/16g, BTG 12cm/28g.

Hankin omalta kotipaikkakunnaltani (Rautalampi) kotoisin olevan valmistajan, Lohijurmun, Kalaja-kevennetyn. Sitä en ole vielä päässyt testaamaan ollenkaan, mutta näppituntuma on hyvä :) Mielenkiinnolla odotan pilkkikauden alkua. Toivottavasti karman laki ei toteudu, sillä ostin toissa kesänä Lohijurmun vaapun ja ensimmäisellä käyttökerralla kävi näin. Täytyy olla tuon Kalajan kanssa varovaisempi ja toivoa, ettei se näppituntuma ole liian syvä, eikun hyvä ;)

Oma uittotyylini tasureiden suhteen vaihtelee. Välillä kalat tykkäävät täysin paikallaan olevasta tasurista ja liikkeiden pitää olla tosi pieniä ja rauhallisia. Varsinkin talvella kuhat ovat oikeastaan aina tärpänneet sillä tyylillä uitettuun tasuriin. Toisinaan tasuria taas saa uitella tosi suurilla liikkeillä ja vasta sitten alkaa tapahtumaan. Kaikuluotain on kyllä aivan ehdoton kapistus tasurihommissa. Sen avulla pystyy seuraamaan ovatko kalat kenties sen paikallaan olevan kalan perään vai haluavatko ne pyydystää vähän vikkelämmin liikkuvia kaloja. Monesti pilkilläkin olen luullut olevani tyhjän reiän päällä, mutta sitten pohja alkaakin elämään, kun satun uittamaan tasuria oikealla tyylillä.

Minulla tosiaan kulkee koko tasuriarsenaali aina mukana ja haluan testata monia vieheitä päivän aikana. Avannollakin minulla on tasurirasiat jäällä avonaisina ja vaihtelen niitä muutaman minuutin välein, jos ei merkkejä tule. Samoin kesällä tulee vaihdeltua tosi ahkerasti. Ja vaikka olisin jonkun tasurin kokeillut, saatan kokeilla sitä vielä monta muutakin kertaa päivän aikana, jos minulla on tunne, että se voisi toimia. Joskus se sitten viidennellä kerralla toimiikin. Tai sitten ei :) Sehän siitä kalastuksesta mielenkiintoista tekee. Aijaijai, nyt alkoi tekemään pilkille mieli. Pitäiskö tässä muuttaa Lappiin vai jaksaisko odottaa vielä muutaman viikon ;)

Tässä pieni yhteenveto pilkkikauden 2014-2015 parhaista kaloista. Kausihan starttasi jo joulukuun lopussa ja jatkui 6.4. saakka. Kai sitä vieläkin jostain jäätä löytyisi, mutta ei uskalla enää lähteä kokeilemaan. Pilkkireissuja kertyi yli 50 kappaletta eli kyllähän tuolla jäällä tuli jonkun verran aikaa vietettyä. Mutta enemmänkin ois maistunut ;)

Tammikuun 31. päivä pilkkiin tarttui 1,74kg kuha Sotkanselältä. Vieheenä oli Sillin ysi. 

Perjantaina 13.3. Sotkanselällä Panuccin kevennettyyn tasuriin iski elämäni isoin pilkkikala, harmi vain, kun se oli hauki. Kuha olisi ollut kivempi :) Mutta mukava kala se oli tämäkin, painoa tarkalleen 3,78kg.

Pilkkikauden kruunasi kolme pilkkikautta aktiivisesti jahdattu ahven, eli kilon pötkylä tarttui vihdoin ja viimein minunkin tasuriin 6.4. Painoa kalalla oli 1087g. Ottipelinä oli Kalarosvon ahvenen nahkainen kevennetty. Pieni videopätkä päivästä.

Possu. Minun.

Iso jigipyrstöinen Kalarosvo antoi kilon ahvenen

Pari ahventa pääsi lähelle kilon haamurajaa jo aiemmin talvella, nämä molemmat olivat yli 900g. 

Pieni jigipyrstöinen Kalarosvo

Tänä talvena pilkkiahventen keskipaino on ollut ihan mukavissa lukemissa, sillä en ole niitä sormenmittaisia miljoonaveljiä kovinkaan montaa pilkkinyt. Tykkään isoista :)

Levypyrstöinen Kalarosvon kevennetty ja noin 800g ahven

Näiden kalojen lisäksi tuli ihan hyviä ruokakaloja aina välillä. Eräänä viikonloppuna perättäisinä päivinä, samalta avannolta ja samaan kellon aikaan nousivat nämä kiloiset kuhat. 

Vähän pienempiä ahvenia (about puoli kiloisia)

Ja voe tokkiinsa, ei sitä kalloo aina tule. Varmaan puolet reissuista oli ämpeet eli tultiin tyhjän kalapussin kanssa kotiin. No mutta tämmöistä tämä kalastus on. Eli IHANAA! 

Pilkkivarusteet lähtevät nyt kesäksi jemmaan ja alan valmistautumaan avovesikauteen. Venettäkin käytiin tänään katselemassa ja Kallavesj-messuilta mukaan tarttui yksi Karpen kuhavaappu kesää varten. Hipelöin myös Garminin kaikuluotainta, voi olla, että päivitän kaikuni vähän uudempaan ja nyt sitten pähkäilen merkkiä ja mallia…

Ja nyt tulee kummallinen toive pilkkihullulta: sulakaa jäät! =)

…eräälle hauelle. Aamulla mentiin ‘aikainen lintu madon nappaa’ -tyylillä Sotkalle. Oltiin kuudelta jäällä. Oikeastaan puoli tuntia oli hiljaista, sitten näkyi yksi ohut viiva kaiussa. Sain sen houkuteltua tasuriin, se oli pieni ahven. 

Uittelin tasuria aika lähellä pohjaa. Vettä oli kahdeksan metriä ja avanto itse asiassa sama, kuin viime sunnuntain 930g ahven-avanto. Näin kun pohjasta lähti jyrkkä viiva kohti tasuria, selkeä hauki. Odotin tärppiä ja kohtahan se puraisikin. Aloin nostamaan kalaa ja se tuntui melko painavalta. Nanofiilisiima poltti mukavasti sormien välissä. 

Hauki vaikutti vihaiselta ja jouduin väsyttelemään sitä vähän aikaa. Pilkkikaveri oli viereisellä avannolla ja sattui kuvaamaan omaa pilkkimistään, joten hän riensi kameran kanssa kuvaamaan minun tilannetta. Vihdoin sain hauen jään alle ja kalan ohjattua avantoon. Olihan se aika pullukka, onneksi pilkin kutosen reiästä. Painoa hauella oli 3,8kg. Se on isoin pilkillä saamani kala. Ihan kivalta tuntui, vaikka se olikin hauki. Ja nyt kun katsoin videon, väsytys kesti ehkä minuutin :) No se tuntui paljon pidemmältä ;) Videon voi katsoa tästä linkistä.

Pullukan massusta löytyi iso särki ja 15 kuoretta