Vihdoinkin ruokakaloja

torstaina 15.2.2018 | by Jaana Jekkonen | 7 kommenttia

Aika monta reissua sai tehdä, että pääsi viimein kokkaamaan ahvenista herkkuja. En meinaa edes pysyä laskuissa pilkkireissujen määrässä, kun reissut ovat toistaneet itseään. Tyhjää, tyhjää ja tyhjää.

Ollaan ajettu Pohjois-Savoa ristiin rastiin kärry perässä ja kyllä on ahvenille tullut hintaa. Siis jos ylipäätään on saatu mitään. Käytiin viikonloppuna Unnukalla ja koska se on kesällä yksi parhaista ahvenjärvistä, tottakai odotukset olivat korkealla. Se paikka oli meidän viimeinen oljenkorsi.

Unnukka on haastava pohjan muodoiltaan. Kesällä kalaa on helppoa etsiä, jos verrataan pilkkimiseen ja talvikalastukseen. Veneellä pääsee liikkumaan nopeasti ja viistokaikuluotain näyttää monta kymmentä metriä myös veneen sivuille, joten isonkin alueen kartoitus käy hetkessä.

Mutta etsipä kalaa talvella! Kyllä siinä hommassa täytyy olla Ahdin suosiossa, jos aikoo keskelle kalapaikkaa avannon tehdä. Ja viime aikoina Ahdin ja minun välit ovat olleet vähän tulehtuneet. Oikeastaan emme ole olleet edes puheväleissä ja sen pystyi kyllä päättelemään myös Unnukan kalansaaliista, sillä kotiintuomisina oli vain yksi 30cm ahven. Laskin tämän ahvenen hinnaksi 25€. Onko järkee vai ei…

Maksaisitko tästä ahvenesta 25€?

Ollaan tehty pari reissua Juurusvedelle ja molemmilla kerroilla olemme saaneet muutamia ruokakaloja. Syönti on ollut heikkoa ja luotaimen näyttökin piirtänyt tyhjää lähes koko ajan. Kaikki filekalat on kuitenkin kotiin tuotu ja nautiskeltu niistä vähäisistä, mitä Ahti on suonut.

Juuruksella saattaa nähdä horneteja =)

Juha sai kummallakin reissulla n. 700g ahvenen ja ensimmäisen ahvenen saamiseen liittyi hauska juttu. Olin katsonut Juurusveden kartasta erästä tiettyä paikkaa ja halunnut mennä siihen jo aiemminkin, mutta Juhan mielestä siinä paikassa ei ollut mitään mielenkiintoista. Kysyin jäällä, että mennäänkö kokeilemaan se uusi paikka, mutta Juha ei halunnut. Onneksi minä olin kelkan ohjaksissa, joten painoin kaasua ja päätin käydä pikaisesti testaamassa sen paikan ?

Päästiin kalapaikalle ja aloin heti kairaamaan itselleni reikiä. Juhaa ei se ”huono” paikka kiinnostanut, vaan hän istahti kelkan päälle ja aikoi syödä eväitä sillä aikaa, kun minä kartoitin paikkaa. Juha kuitenkin teki itselleen yhden avannon kelkan viereen ja pisti Kalarosvon ykköstykin väliveteen odottamaan.

Eipä aikaakaan, kun jäällä lötkötti iso ahven. Juhan eväiden syönnin lomassa pohjasta oli lähtenyt määrätietoinen viiva kohti tasuria ja johan oli ukko pompannut aika nopeasti kelkan päältä pois. Niin nopeasti, että kurkkuvoileivät lentelivät pitkin jäätä ? Sen jälkeen Juhakin alkoi luottamaan siihen kalapaikkaan. Sain itsekin pari kalaa kyseisestä paikasta ja se on varmasti potentiaalinen alue kokeilla useamminkin.

Näitä nousuja kun näkyisi luotaimessa useammin

Luotaimen viiva paljastui 390g ahveneksi

Myös minulle sattui hauska juttu Juuruksella, sillä sain kalan ilman viehettä! Eipä ole koskaan ennen käynyt niin. Uittelin jigiä avannossa ja näin, kun pohjasta lähti kala kohti. Kala tärppäsi ja aloin nostamaan kalaa ylös. Harmittavasti jigipään koukku tarttui jään alareunaan ja näin, kun ahven irtosi. Voi ei, sinne meni hyvä filekala. Vai menikö? No ei mennyt!

Kala lähti uimaan ylöspäin ihan hurjana ja tuli pintaan. Kala sätki hirveästi ja oli jo puoliksi kuivalla maalla. Eipä minulle jäänyt siinä muuta tehtävää, kuin ottaa kala käteen ja sanoa kiitos. Se ahven tuli ehkä jopa vähän liian helposti ?

Juuruksen päivän saalis kahteen pekkaan, ei se määrä vaan laatu ;)

Ruokakaloja löytyi myös toiselta savolaiselta järveltä, jonne teimme kaksi reissua. Saatiin Rantamäen Manulta uusia protoja kevennetyistä tasureista testiin ja hyvin ne uivat sekä toimivat. Ihastuin muikkuväriin heti, sillä se on niin erikoinen ja siinä on helmiäisen sinistä mahassa. Nimesin tasurin Manun luxusmuikuksi.

Manun luxusmuikku

Hyvin toimii

Luxusmuikku antoi hyviä kaloja heti ensimmäisellä uinnillaan

Kalat ovat pikkuhiljaa aktivoituneet syömään, vaikka ei kalan tulo vielä hurjaa ole. Jos päivän päätteeksi yhteisessä potissa on kymmenen filekalaa, ei se tee tuntia kohti edes puolikasta kalaa. Mutta vaikka päivän aikana saisi vaan yhden kalan, sekin on parempi kuin aivan tyhjä reissu.

Panuccin salakannahkainen kevennetty maistui myös ahvenille

Manun 10cm kevennetty proto antoi Juhalle 530g ahvenen

Reissuille on mahtunut ihmeellisiä sattumuksia ja olihan siellä vielä yksi erikoinen tapahtuma, sain nimittäin kaksi kalaa yhtä aikaa. Uittelin Mr. Manun pientä karvapyrstöä ja yhtäkkiä pohjassa pölähti. Kaikki kalat kiinnostuivat tasurista yhtä aikaa. Sain tosi hyvän tärpin ja olin varma, että siiman päässä on kilon ahven. Viimeinkö koittaa päivä, jolloin kilo ylittyy toistamiseen?

Lapoin siimaa jäälle minkä kerkesin. Älä nyt vaan karkaa.. Ja eihän se karannut, mutta ei se myöskään ollut kilon ahven. Kaksi ahventa yhdellä iskulla. Aika erikoista ja myös ikimuistoista, vaikka jäihän se vähän kaivelemaan, kun kilon köllikkä jäi saamatta.

Harvoin tulee kaksi kalaa yhdellä nostolla =)

Kala oli selkeästi aktivoitunut syömään ja ajoparvet liikkuivat nopeasti. Myös kuoreparvia näkyi vähän väliä avannoilla ja ahvenet olivat varmasti niiden perässä. Harmi, kun ahvenparvi liikkuu niin nopeasti. Jos luotaimen näyttöön sai muutaman tasurille nousevan kalaviivan, tilanne oli ohi muutamassa minuutissa. Parven perässä on mahdotonta pysyä, en tiedä olisiko järkevintä vain istua ja odottaa yhdellä avannolla, kun ei parven perässä juokseminen kovin tehokasta ole ollut.

Kuoreparvia liikkui lähes jokaisella avannolla

On se kyllä ihana tunne, kun ruokakaloja on tullut useammalla reissulla ja on saanut kokkailla ahvenruokia. Aika monta viikkoa näitä saaliita on saanut odottaakin, jospa tämä pilkkiahvensesonki tästä käynnistyisi kunnolla ja ahvenruuilla pääsisi herkuttelemaan joka viikko.

Erään päivän yhteinen potti

Tasurihurjien talvitreffeillä yksi meidän mökkiläinen kertoi huippuhyvän reseptin ahvenen valmistukseen. Ahvenfile kääritään pekoniin ja file sivellään maustetulla tuorejuustolla. Sitten vain rullalle, cocktailtikulla rulla kiinni ja pannun kautta ääntä kohti. Nämä ovat niin herkullisia, voin suositella, kiitos vielä Jarille vinkistä!

Pekoniin käärityt ahvenfileet tuorejuustotäytteellä

Tämä kasa hävisi aika nopeasti :)

Sain testattavaksi 13 Fishingin uutuusjigejä, jotka ovat tosi mielenkiintoisen näköisiä. Jigivalikoimasta löytyy jos jonkinnäköistä ötökkää ja näitä tulee varmasti kokeiltua myös kesäkalastuksessa ul-vehkeillä. Jigit ovat sen verran pieniä, että niitä voi kokeilla vaikka morrissa kärpäsentoukan tilalla, jos ei halua toukkia käyttää.

Houkuttelevan näköisiä uutuuksia

Jigit voi laittaa vaikka Siekin ahvensiepparin perään, koko on hyvä nirsommallekin ahvenelle

Jaa:
Facebook
Whatsapp
Joko luit nämä?
7 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit
  1. Pekka Tikka kommentoi:

    Nuo siekkeihin viritellyt ötökät voisivat toimia todella hyvin lammikoissa. vaikka sille suurelle :)

    Pekonia, suolaa, rasvaa, kahvia, tuorejuustoa… joo ei kai sitä muuta puruvedelle tarvitse. Näyttää todella herkulle. Sais näilläkin askelmerkeillä ruokaa tulla pilkkireijistä, tai siis lähinnä ahventa – muista viis, vaikka jänkäleike onkin maukasta herkkua ruodottomista fileistä veistettynä.

    Lisää kalareissuja ja lisää elävöitettyä tarinaa kalojen ja ihmisten kohtaamisista. Näitä on mukava lueskella, vaikka minirapsoja onkin päässyt lukemaan hieman ennakkoon :)

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Kiitos Pekka! Joo nuo ötökät voi toimia lammilla yllättävän hyvin, kun lammissa ravinto voi olla pienempää…

      Kyllä Puruveden reissulle kannattaa varautua pekonilla ja tuorejuustolla, ai että maistui herkkurullat hyvälle pitkän pilkkipäivän jälkeen :)

  2. Heikki kommentoi:

    Miksi kuvaat kalat ennenkuin tapat ne? Pitkität niiden kärsimystä, etkä selvästikään kunnioita saalistasi.

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Kyllä minä saalistani kunnioitan, mutta ehkä sitten itsekkäästi ajattelen, että kala näyttää kuvassa paremmalta, kun ei ole vielä tapettu. En kuitenkaan koskaan jätä kaloja elävänä jäälle tai muuallekaan kitumaan, joko vapautan tai papitan minuutin parin sisään saamisesta.

  3. Eki kommentoi:

    Mitä se Heikki siellä itkee…kuvataanhan niitä kaloja vaikka ne laskettas takaisinkin. Tuo ihme moralisointi tuntuu olevan tämän päivän sana. Mitään hyvää ei ole kenelläkään sanottavana, ainoastaan pitää jotain negatiivista kommentoida. Varmasti Jaana kohtelee kaloja ihan niinkuin pitääkin. Saaliskuvissa jäällä kalat on tainnutettuina ja kurkut leikattu auki.

  4. Missäs päin Unnukkaa kävitte? Jokusen kerran (varmaan 100) siellä pilkillä käyty, mut sitä silppua meinaa kalat olla enimmäkseen =(

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Lähdettiin Unnukanrannasta ja käytiin Mäntyselällä asti eli siltä alueelta kokeiltiin eri paikkoja ja syvyyksiä. Vaikea järvi talvella ☺️