Viikonloppu

sunnuntaina 27.9.2015 | by Jaana Jekkonen | 4 kommenttia

On takana taas ja kuten tavallista, tuli käväistyä kalalla. Vene oli valmiiksi trailerilla, joten käytiin taas kalastelemassa vähän vieraampia paikkoja. Perjantaina suunnattiin Julkulan kautta Pohjois-Kallavedelle ja siitä suoraan Kelloselälle. Minulla nimittäin olisi yksi kana (kala) siellä kynittävänä. En ole teillekään kertonut, sillä oikeastaan ei ole mitään kerrottavaa, mutta viime maanantaina siiman päässä oli iso kala. Pahoin pelkään sen olleen kuha ja oikeastaan koko viikon yöunet ovat olleet katkonaisia sen kalan takia. Se olisi ollut elämäni suurin kala.

Ja varmaan huomasitte tuon konditionaalin. Olisi ollut. Siinähän siis kävi sillä tavalla, että kala ei tullut veneeseen asti. Juuruksella jokin aika sitten karkuutin myös ison kalan ja se saattoi johtua liian “löysästä” vavasta. No enhän minä kerrasta opi, koska sillä samalla vavalla taas vertsuilin. Iskeppä sitten vastaisku ja koukku jättiläiskuhan leukaluuhun keitetyllä spagetilla. Huoh. Siitä päivästä lähtien Jaanan vertsuvapana toimi jäykempi ja lyhyempi vapa.

Perjantaina siis lähdettiin hakemaan sitä kuhaa kotiin. Ajoin suoraan samalle spotille ja laskin saman jigin pohjaan. Arvata saattaa, että mitään ei tapahtunut. Varmaan se kuha naureskelee jo ihan uusilla vesillä. Yritän unohtaa sen fisun, mutta vaikeaa se tulee olemaan.

IMG_1660

Viikonlopun sää oli ihan ok, vaikka aika kovaa tuuleksi. Ei kuitenkaan liian kovaa, joten vesille päästiin. Perjantain kalasaldoksi jäi kaksi haukea. Molemmat tulivat Kalarosvoilla. Tilasin venepilkintään lyijyisiä tasureita ja kyllä se Tommi osaa, nättejähän nämä ovat kuin mitkä. Ja uivat tosi hyvin painoonsa nähden. Mukava uitella vähän kovemmassakin aallokossa, kun luotaimessa näkymisessä ei ole mitään ongelmia. Kotiin palatessa kylmälaukku oli tyhjä, sillä hauille ei ollut nyt kysyntää. Mieli on tehnyt rantakalaa jo monta päivää, joten lauantaille oli kovat odotukset.

FullSizeRender-1

Lauantaina lähdettiin aamupäivällä Sotkalle. Enää en uskalla ihan aamutuimaan lähteä, sillä parin viikon takainen sumuinen sunnuntai kummittelee mielessä. Oltiin Sotkalla yhdeksän jälkeen ja keli näytti hyvältä. Kuitenkin jostain kumman syystä ihan yhtäkkiä se sama helkutin sumu tipahti päälle jostakin. Rannassa ei näkynyt vielä mitään, mutta kun saatiin Puattinen vesille, eikös se harmaa harso ilmestynyt nenän eteen.

IMG_1683

Täytyi ottaa käyttöön plan b, sillä alun perin suunniteltiin menoa eräälle uudelle ahvenpaikalle vajaan 10 kilometrin päähän. Jäätiin sitten perinteisille, läheisille kuhamestoille ja koko päivähän se siinä hurahtikin tyhjää kalastaessa. Hassuja nuo kalat välillä, kun leikkivät piilosta. Päivän saldona minulla kaksi haukea ja alamittainen kuha. Niin jäi rantakala haaveeksi lauantainakin.

FullSizeRender.jpg

Kokeilin vähän erilaista pyrstöä tasuriin. Toimii.

IMG_1719

Syksy tekee tuloaan ja vedet viilenevät. Hankittiin Ursuitin paukkuliivit kelluntavaatteiden kaveriksi ja onhan nuo helpommat pitää päällä, kuin pelastusliivit. Tätä kuvaa katsellessa päässä tuskin pyörii laulu: hotti, hotimpi, hottis. Että voi ihminen näyttää hömpsäkkeelle, mutta eipähän tuonne järvelle hienostelemaan mennä, vaan kalastamaan :) Nimimerkillä: Tykkään käyttää miesten XXL-toppahousuja ;)

IMG_1693

IMG_1694

Tänään saatiin 2/3 lapsista suostuteltua mukaan veneilemään ja kalaan. Laskettiin vene vesille Pirttilahdesta ja lähdettiin etsiskelemään kaloja. Muutaman kerran on talvella käyty niillä seuduilla pilkillä, mutta veneellä ei koskaan. Tavoitteena oli saada kaloja, koolla tai lajilla ei ollut mitään merkitystä.

Kalat olivat edelleen piilossa ja aamupäivä etsiskeltiin niitä saarien välistä. Eihän se lasten kalastusmielenkiinto kauan pysynyt yllä, kun mitään ei tapahtunut siiman päässä. Vihdoin löydettiin paikka, joka antoi minulle kymmenen minuutin sisään kolme merkkiä. Vertikaalijigillä sain pari kuhaa ja hauen. Nopeasti laitoin samanlaisen jigin molemmille lapsille. Harmi vain, mutta syönti loppui kuin seinään. Iltapäivällä sain vielä yhden kuhan heittelemällä, mutta lapsilla saldo jäi yhteen tärppiin. Toinen lapsista tokaisikin tyhjän reissun jälkeen, että nyt minä tiedän, miltä isistä aina tuntuu :)

IMG_1750

IMG_1771

Viikolla tein vähän vahvempia perukkeita ensi viikonloppua varten. Apuna minulla oli apulainen, josta ei ollut apua :)

FullSizeRender

Ja miksikö vahvempia perukkeita? Sen te kuulette ensi kerralla ;)

Jaa:
Facebook
Whatsapp
4 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit
  1. mörkö kommentoi:

    Eikö olekin kiva kun teet tapseja fluorosta ja solmua tehdessä katti Kurnauskis hyökkää siimojen kimppuun… Siinä sitä sitten mietit että miten pahasti se ehti rouhia siimaa ennen kuin henkilökunta siirsi sen sivuun ?

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Vielä en ole katille ehtinyt fluoroa esitellä, tuo oli vähän vahvempaa perukemateriaalia :) Mutta eiköhän se apulainen ole valppaana heti, kun alan pilkkeihin tapseja rakentelemaan. Varmaan tälläkin hetkellä teroittelee hampaitaan jossain..

      1. mörkö kommentoi:

        FG-solmu

        Ootko muuten törmännyt FG-solmuun (fg-knot) monikuidun liittämisessä tapsiin? Itellä 0.15 monikuitu ja 0.50 fluorocarbon tapsi käytössä. Aekoinaan tein liistossolmuna siimojen väliin tuplaunisolmun mutta “löydettyäni” FG-solmun en ole enää muuta käyttänyt. Solmusta tulee ohuehko ja se luistaa nätisti vaparenkaiden läpi, eli myös pitkän tapsin käyttö onnistuu vaivatta ilman huolta vaparenkaista.

        1. Jaana Jekkonen kommentoi:

          Hei, olen törmännyt, ja kyllähän se on näpsäkän oloinen. Se vaan on niin vaikea tehdä, että riittääkö mulla aivokapasiteetti ja hermot ;) Unisolmu on jo selkärangassa, joten se on helppo pyöräyttää :)