Vaikeita ja kylmiä ovat pilkkireissut olleet. Eilen alkoi jäällä naurattamaan, että olenko minä hullu, kun tämmöisessä tuulessa, tuiskussa ja kovassa pakkasessa kalastan. Tai ”kalastan”, oikeastaan se oli tasureiden huljuttelua aivan tyhjässä Kallavedessä. Kilometrejä kertyi ja reikiä kairasin taas kädet hapoilla. Mutta mitään ei löytynyt.
Pakkasta oli paljon ja jään päällä oleva loska jäätyi ihanaksi jäämöykyksi ahkion pohjaan. Naureskelin vaan, kun kävelin takaperin puolen kilometrin päässä olevaa rantaa kohti. Tuuli niin kylmästi, että ei kärsinyt etuperin kävellä tai naama olisi jäätynyt. Ahkio painoi sata kiloa. Mutta edelleen tykkään kalastuksesta, onhan se kiva, että rakas harrastus saa hymyn huulille :)
Toissapäivänäkin Ahti vähän koetteli, kun lammelle mennessä tiellä oli puu. No se ei meitä onneksi paljon hidastanut.
Tänään käytiin taas testaamassa Kallavettä. Uusi paikka ja uudet kujeet. Tai oikeastaan pari uutta paikkaa.
Kassialman uudet seikkailut |
Suuntasin erään pienen lahden suulle, jossa karttaselaimen mukaan oli 7m vettä. Pilkin koko päivän isoilla tasureilla ja tässä kyseisessä paikassa uittelin Kalarosvoa. Näin kaiussa koko ajan pohjassa jotain elämää, mutta mitään ei sieltä noussut. En kuitenkaan malttanut vaihtaa paikkaa, koska tiesin siellä olevan kaloja. Sen kerran kun kaiulla jotain löytää, niin pitää nautiskella tilanteesta.
Uitin tasuria pohjan lähettyvillä ja lähdin värisyttäen nostamaan ylöspäin. Kalat eivät vaan seuranneet. Kun olin semmoiset puoli tuntia samassa paikassa tasuria huljutellut, sain vihdoinkin pari viivaa irtoamaan pohjasta. Nostin tasurin noin 5,5 metriin ja pidin paikallaan, ja viivat tulivat kohti. Kohta vapa taipui ja ai että se tuntui ihanalle. Jäälle nousi ahven, ei iso, mutta kelpasi kovien koettelemusten jälkeen. Ahvenella oli pituutta vähän yli 30cm.
Laitoin Kalarosvon takaisin veteen ja vein pohjan lähelle. En saanut siihen enää tärppejä. Kokeilin muitakin tasureita, mutta ilman tulosta. Kaloja kyllä nousi viehettä katsomaan, mutta eivät napanneet. 11cm Valio oli ainoa, johon joku kävi vielä ihan kunnolla repäisemässä, mutta ei tarttunut yksihaarakoukkuun. Pitää ehkä vaihtaa kolmihaarakoukku siihen.
Kovalla pakkasella pilkkipöntön päällä on vähän vilpoinen istua, joten mukavuudenhaluisena keksin laittaa siihen palan lampaantaljaa. Toimii :)
Ilmapaine muuten sojottaa tänään tosi jännästi ylöspäin.
Arvatkaapas kuka paistaa tänään ahvenfileet leivälle. Tätä on odotettu, pitäiskö ihan kuohuvat poksauttaa kalan kunniaks ;)
Kyllä se sitkeys vielä palkitaan, ainakin itse uskon niin… : ) Kyllä tilkka kuohujuomaa maistuu ahvenen kanssa. : )
Itse mietin eilen ihan samaa kun oltiin eka kertaa merellä pilkillä. -15 pakkasta pohjoistuuli ja eikun siellä pitää naisen istua kököttää naama hymyssäsuin kun on niin fiiliksissä. Eipä sieltäkään tullut kun 4kpl otettavan kokoisia tasurilla nekin. Mut on tää niin kivaa :)
Mari