Sonkarilla suupielet messingillä

tiistaina 8.3.2016 | by Jaana Jekkonen | 8 kommenttia

Mummolan reissu heitetty ja tulipas siinä samalla käväistyä myös Sonkarilla. Ihme on näköjään tapahtunut, sillä löysin ahvenia! Niin ihana tunne :)

Ihana tunne oli myös mummolassa odottaneet terveiset Kortelaisen Raijalta Suonenjoelta. Olin saanut upeita kynsikkäitä ja vielä kolmet kappaleet. Kahdet olivat perinteisempää mallia ja kolmannet oikein luxus-kynsikkäät, jotka ovat tosi mukavat kädessä. Tänään pidin niitä koko päivän ja eipä takertuneet koukut kertaakaan ja kalojen irroituskin sujui ilman sotkuja. Kiitos Raija, näille on käyttöä! :)

FullSizeRender.jpg-5

FullSizeRender.jpg-4

FullSizeRender.jpg-3

Kyllä nyt kelpaa esitellä räpylöitä =)

Tänä aamuna kello oli soimassa viideltä, mutta sisäinen kello pirisi alitajunnassa jo neljältä, joten ylös se oli pompattava. Hirmuinen kytö jäälle! Syötiin aamupala ja lähdettiin kohti Sonkaria. Edellisenä iltana papan kertomat kalajutut hänen lapsuutensa ajoilta pyörivät mielessä. Valtavia körmyniskoja railosta.. Kilon ahvenet olivat normikauraa. Ja onhan tuolta Sonkarista yli kahdenkin kilon ahven noussut, joten pistin päivälle kerrasta vähän haastavamman tavoitteen: kahden kilon ahven :)

IMG_8071.JPG

Lampsittiin jäälle kuuden jälkeen ja olin saanut etukäteen vinkkejä kalapaikoista, joten suunnattiin suoraan niille. Kiltit kalamiehet olivat ajaneet kelkoilla väylän suoraan kohdespoteille, joten aamu alkoi helposti ilman hikipisaroita. Liikkuminen oli vaivatonta moottorikelkan urissa, mutta muualla taas oli jonkun verran loskaa lumen alla.

IMG_8075.JPG

Melko valoisaa on jo kuudelta aamulla

Luotaimessa oli rauhallista, tasuri heilui ihan yksikseen vedessä. Vaihtelin vieheitä ja epäilin päivästä tulevan kalattoman, sillä edes Kalarosvo ei aiheuttanut mitään reaktioita kaloissa. Kävin tasureita läpi ja uittelin useampia. Ei ketään missään.

Jäällä oli kuitenkin vilkkaampaa, kuin jään alla ja pari hiihtäjää lähestyi meitä. Toinen heistä oli serkkuni, joka oli aiempina päivinä käynyt Sonkarilla kalassa ja saanut mukavia saaliita. Ahventen mahoissa oli kuulemma ollut muikkua. Sen jälkeen pari aivosolua raksutti ja valitsin tasurirasiasta Kalapelen Nulikka-kevennetyn muikkuvärissä. Meidän omilla kalapaikoilla muikkuväri toimii harvoin ja mieluummin kalat tärppivät kuoreeseen tai ahveneen.

Nulikka oli siis jäänyt omilla vesillä vähälle uitolle, joten nyt se pääsi kunnon töihin. Olin heilutellut koko aamun tasureita tuloksetta, mutta kun Nulikka pääsi avantoon, kalat hullaantuivat. Viivoja sinkoili pohjasta ylöspäin ja minä olin paratiisissa. Pian ensimmäinen ahven nousi jäälle ja meinasin jo tosissaan alkaa soittamaan mummolle siitä traktorista…

FullSizeRender.jpg-2

Pitkästä aikaa viivoja näkyvissä, tykkään!

IMG_8117.JPG

Kalapelen Nulikka kevennetty tasapainopilkki 8,5cm/15g

Ilo loppui lyhyeen, kalat nimittäin kyllästyivät Nulikkaan sen yhden tärpin jälkeen. Positiivista kuitenkin oli se, että olin löytänyt päivän ottipelin. Jatkoin matkaa kuuden metrin penkalta vähän syvempään. Tein parin tunnin turhan lenkin kierrellen kympin ja vitosen välimaastoa. En löytänyt kaloja muualta, joten aamun avanto kutsui. Sinne jäi aamulla useampia viivoja alle.

IMG_8137.JPG

Aamun avannon savuahven :)

Kun pääsin “kuumalle” avannolle takaisin, pistin Nulikan estradille. No sieltähän se lauma taas saapui, viivoja viivojen perään! Kalat kyllä nousivat hyvin, mutta eivät meinanneet tärpätä millään. Pidin tasuria paikallaan, ei toiminut, vaan kalat suuntasivat pohjaan. Tein uittoliikettä, ei toiminut vaan sama reaktio. Värisytin, tärisytin ja nostin. No se oli ainoa liike, joka toimi. Välillä. Ihmeellistä, mutta ensin kalat olivat hurjina, että minä minä minä! Kaikki halusivat minun tasurin. Ja viiden sekunnin päästä kukaan ei halunnut sitä. Ehdin saamaan aina yhden tärpin tasurille nousevasta parvesta ja sen jälkeen kalat kyllästyivät.

IMG_8158.JPG

Jaana was here

Kaloja tuli ehkä yksi puolessa tunnissa ja jouduin tosissaan tekemään hommia ja taikatemppuja niidenkin eteen. Nostin tasurin välillä avannosta pois ja kun taas laskin sen takaisin, melkein kuulin kalojen kinastelun: minä minä minä! Kaikki hyökkäsivät tärppäämään. Välillä pysyi kiinni, välillä söi huti.

FullSizeRender.jpg-1

FullSizeRender.jpg

Seitsemän oikein

Kalat olivat koko ajan lähistöllä ja vain Nulikka sai ne irtoamaan pohjasta. Myös pohjassa pomputtelu ja muutaman metrin nosto sieltä sai kalat lähtemään perään. Ne saivat välillä aina jonkun ärsykkeen, sillä yksikin kala hotkaisi peräkoukun. Yleensä ahvenet ovat olleet alakoukussa..

IMG_8147.JPG

Tänään Nulikka oli ahventen suurinta herkkua

Iltapäivällä näin vielä serkun kaverinsa kanssa ja heillekin oli noussut useampia filekaloja. Ehkä he olivat lukeneet minun monista tyhjistä reissusta ja säälistä lahjoittivat kalansa minulle :) No kyllä kelpasi ja savukala maistui jo suussa. Kiitos Janne ja kaveri! :)

Päivä oli ihan huippu vaikkei kaloja loppujen lopuksi montaa tullutkaan. Koko päivänä ei tarvinnut laittaa edes takkia päälle, kun keli oli niin lauha. Aurinko pilkahti välillä pilven raosta ja mietin, että miksei aina voisi olla maaliskuu… Täydelliset pilkkikelit ja mikä parasta, kala taitaa alkaa syömään ;) Pikkuisen jäätiin vielä tavoitteesta, mutta ehkä ensi kerralla! :)

IMG_8181.JPG

Sonkari, nyt jo ikävä…

 

Jaa:
Facebook
Whatsapp
8 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit
  1. Mari kommentoi:

    No vihdoin kunnon kalantuloa! Hyvä sie! Jes!

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Niimpä, vihdoin! Kiitos! :)

  2. Erkki Flink kommentoi:

    Arvostan Jaana,kun omistaudut noin antaumuksellisesti kalastukseen! Itse harrastan enemmän kilpapilkintää,mutta voisi joitakin vinkkejä löytyä pilkintään,tai kesä kalastukseen!

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Kiitos Erkki ja kireitä siimoja kisoihin!

  3. kari kärkkäinen kommentoi:

    terve
    kokeile noitten kynsikkäiden alla talkittomia nitriitti hanskoja
    ei ole väliä jos kädet kastuu. hanskat pitää olla tarpeeksi kireät niin pystyy myös hyvin toukkia koukuttaa

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Terve, kiitos vinkistä. Kylmällä, märällä ja tuulisella kelillä varmasti hyvä ratkaisu!

  4. Jäpä_k kommentoi:

    Morjens! Joissai paikoissa näköjään alkanut jo puremaan ;)
    Pudottas nyt vesille nuo jäät ja löis pakkasta,ni eiköhän sit nakerra.!?
    Onpa tuolta tietty jokunen tullukkin itellenikin,jopa rönttösen mittasiakin ;)
    Pakko se on vaan ravata,kun kuume on se rekordini yrittää uusia.. :O

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Morjens, kerran se söi, sen jälkeen onkin ollut hiljaista :) Edelleen se on toivossa elettävä :) Kireitä siimoja ja eiköhän se recordi pauku, kun tarpeeksi yrittää!