Puruvesi kutsuu

Kyllä se on lähdettävä merta edemmäs kalaan ja luovutettava kotivesillä. Viime aikojen kalastelut ovat olleet pelkkää ulkoilua. Mietin miksi olen edes kantanut kalavehkeitä mukana, kun ahven ei vaan syö.

Ollaan käyty ison ahvenen järvellä, Kallavedellä, uusissa ja vanhoissa vesissä, mutta kalaa ei löydy. Olen laittanut merkille, että yleensä sillä järvellä, missä olen kalassa, kalat pitävät suunsa supussa. Ihan vaan vinkkinä muille, että ei ehkä kannata tulla samoille vesille minun kanssa, ellette sitten tykkää tyhjistä reissuista :)

Käytiin Pohjois-Kallavedellä heittämässä yksi reissu ja käyrien mukaan alue näytti tosi potentiaaliselle. Tilasin Viljakaisen Jarnolta (Perza-vaaput) isoja morreja uiteltavaksi hätätilanteissa, eli silloin kun tasurit eivät toimi.

Morrien paino 4g

Jäällä oli söpöjä jälkiä :)

Mitä lie elukoita mennyt, en tunnistanut :)

Puiden latvat tulessa

Päivä oli tuttuun tapaan erittäin vaikea ja päivän saldoksi jäi muutama ahven. Ne tulivat Jarnon morrilla eli kyllä ne morrit MP-reissuilta pelastavat ;)

Ostin Airamin minitermarin, on kyllä kätevä, mahtuu juuri pari kuppia kahvia :)

Viime viikolla käytiin ison ahvenen järvellä ja päivän tavoitteeksi asetin ahvenen. Olisi mukava saada talven ensimmäinen ahven sieltä, kun pari tyhjää reissua oli sinne tehty. Sain minä onneksi yhden raitapaidan, mutta siihen se jäikin. Haukia kyllä tuli vaikka millä mitalla ja ne me jatkojalostettiin pihveiksi.

Oltiin pelipaikoilla jo ennen kasia, ehkä vähän liian ajoissa :)

Kiloon on vielä matkaa..

Olipahan edes vähän aikaa siimat kireinä :)

<3 haukipihvejä <3

Päivän isoin hauki oli 2,6kg, mutta karkuutin yhden vielä isomman. Meinasi luotainkin seota, kun piirsi niin paksua viivaa. Tasuri näytti aika pieneltä siihen haukeen verrattuna. Kieltämättä sydän jätti muutaman lyönnin väliin, kun tuo mörkö alkoi nousta pohjasta.

Näyttö on zoomattu, mutta siltikin se oli iso. Irtosi avannon alla :(

Viikonlopulle ei ollut suunnitelmia ja pähkäiltiin minne mennään lauantaina. Sain Facebookin kautta vinkin lähellä sijaitsevasta hyvästä ahvenpaikasta, joten päätimme lähteä kokeilemaan ihan uutta vesistöä. Sieltä on kuulemma tullut hyvin isoa ahventa ja puolen kilon köllikät ovat peruskauraa. Josko vihdoin pääsisi vähän ahvenruokiakin valmistamaan…

Aamu alkoi ihanasti, kun rannassa oli vastassa tällainen maisema. Ihan uskomaton, ihailin tätä kauan aikaa. Ehdottomasti tämän vuoden nätein hetki!

Kattokaa ny!

Paikka on varmasti hyvä ahvenmesta, kun Ahti on sillä päällä, mutta eihän se sillä päällä ollut alkuunkaan lauantaina. Muutama pieni ahven ja lisäksi haukia. Ja yksi iso hauki vei minun ykköstykistä silmän. Uittelin Kalarosvoa kymmenessä metrissä 12 metrin vedessä, kun näin että kuuteen metriin ilmestyi paksu keltainen viiva. Nostin tasurin viivan yläpuolelle ja välittömästi oli kala kiinni. Melkein välittömästi se oli myös irti ja Kalarosvoraukka menetti toisen silmänsä. Kyllä harmitti, mutta Ykköstykki on ykkönen ja sen vuoksi joutuu kokemaan kovia.

:( nyyh

Käytiin eilen taas Pohjois-Kallavedellä ulkoilemassa, pari kilometriä sai kalaa etsiä, ennen kuin ensimmäiset raitapaidat nousivat jäälle. Muutama ahven puri kuoretasureihin, mutta yhtä nopeasti se syönti loppui, kun oli alkanutkin. Voi vaan haaveilla reissuista, joilta saisi useamman kuin viisi ahventa mukaansa. Ei kovin kummoisia ruokia tehdä viisihenkiselle perheelle muutamasta pienestä ahvenesta, mutta kyllä onneksi pari karvaista kaveria aina mahansa saavat ahvenfileillä täyteen :)

Harmittavan lyhyt syöntipiikki

Kyllä ne syönnillään olivat, kun kuoretta lensi suusta

Vinkki: Sorsasalon laavulta pääsee hyvin jäälle ja ihan ok kalapaikoille :)

Happosen Seppo soitti viime viikolla ja kysyi lähtisinkö maanantaina mukaan Virmasvedelle. Mikä ettei, siellä oli ahven syönyt hyvin viime aikoina, mutta syöntipaikat ovat liian monen kävelykilometrin päässä. Sepolla on kelkka, joten vihdoinkin minullakin olisi mahdollisuus saada hurjia saaliita.

Olin täpinöissäni päivästä ja pilkkikaveri puolestaan lähti kaverinsa kanssa ison ahvenen järvelle. Minulla oli sellainen kutina, että ison ahvenen järvellä syö kala aina, kun en ole siellä. Toissa keväänä pilkkikaveri sai kolme kilon pintaan olevaa kalaa eräällä reissulla ja myös oman ennätysahvenensa. Minä en ollut juuri sillä reissulla mukana, vaikka muutoin kuljettiin yhdessä aina. Tänä aamuna ajattelin, että minun tuurilla Virmasvesi on tyhjää täynnä ja pilkkikaverilla luotain piirtää ilotulitusta.

Ehdin olla Virmasvedellä muutaman kymmenen minuuttia, kun puhelimeen tuli kuva Kalapelen Nulikalla nousseesta reilun kilon ahvenesta. No niin, käännäpä Ahti vielä pikkuisen veistä haavassa. Ja arvata saattaa, että Virmas ei kalaa antanut muutamaa pientä raitapaitaa lukuunottamatta. Räntää rätkytti taivaan täydeltä ja oltiin Sepon kanssa litimärkiä. Vähän taas kyseenalaistin harrastuksen hauskuuden ja järkevyyden, mutta paistaa se päivä risukasaankin joskus. Sitä hetkeä odotellessa =)

Virmasvedellä ensimmäistä kertaa kelkalla

Lainasin jonkun laikkua =)

Kaweri pelitti

Märkiä rättejä taivaan täydeltä

Kyllä näillä pienen osan mahalaukusta täyttää

Juteltiin kotimatkalla Sepon kanssa pienistä jigipäistä, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan tänä talvena. Kerroin, että olen nähnyt ihmisten tiedustelevan Facebookissa pieniä jigipäitä, joissa olisi koukku molemmissa päissä. Ahvenelle kaksikoukkuinen jigipää on hyvä, sillä kalat käyvät monesti tökkimässä normijigipäätä päähän ja tartutus on mahdotonta. Kun pääpuolellakin on koukku, jonniinjoutava tökkiminen jää pois ja kala syö koukun :)

Sepolla alkoi näköjään heti raksuttamaan, sillä tasan kaksi tuntia sen jälkeen, kun hän oli heittänyt minut kotiin, hän oli taas meidän pihassa. Tällä kertaa hänellä oli mukana useita erikokoisia ja -värisiä jigipäitä ja raollaan olevan ikkunan takaa kuului: enkö ollut nopee?! Kyllä! Tuota voi tosiaan sanoa tehokkaaksi, ajatuksesta valmiiksi tuotteeksi kahdessa tunnissa. En tiedä miten se Teho-Seppo ehtii tehdä kaiken tuon, mutta jotenkin se vaan ehtii. Nyt siis Puruvedelle lähtee testiin myös muutama jigipää, vaikka kyseessä onkin Tasurihurjien talvitreffit :)

Sepeteus-jigipäät

Jos jigipäät kiinnostavat, niin Seppo aivan varmasti ehtii tehdä niitä teillekin ;) Jigipäitä voi tiedustella vaikka sähköpostitse sepedeus@dnainternet.net

Torstaina on startti kohti Puruvettä ja kylläpä olisi mukavaa saada sieltä kala. Jos sunnuntaina tulen kotiin neljä MP-päivää kokeneena, niin sen jälkeen kyseenalaistan harrastuksen järkevyyden vähän vakavammin. Ensi viikolla kuulette, kuinka muijan kävi, kuulemisiin!

 

Noin viikon uutiset

Olen ravannut jäällä lähes joka päivä etsimässä kalaa, mutta tämä kalastusharrastus alkaa pikkuhiljaa muistuttamaan pelkkää ulkoilua, sillä kaloja ei löydy mistään. On kokeiltu eri järviä ja erilaisia kelejä, mutta kalat ovat piilossa.

Viime viikolla käytiin testaamassa uusi järvi ja meillä oli vanhat tutut Markku ja Jere mukana. Olisi mukava kertoa kalatarinoita siltä reissulta, mutta valitettavasti se oli ehkä yksi heikoimmista reissuista ikinä. Meitä oli sentään neljä innokasta kalastajaa ja kalaa etsittiin aamuhämärästä iltahämärään, mutta siltikään useiden kilometrien hangessa tarpominen tai kymmenien reikien kairaaminen ei tuottanut tulosta. Sen piti olla hyvä järvi ja kai se onkin, mutta kuten hyvin tiedetään, kalat yleensä syövät minun lepopäivinä.

Rankan päivän lomassa maistuu makkara

Minulla taitaa olla vieläkin hikikarpaloita otsalla siltä reissulta, huh huh että oli rankkaa. Paluumatkalla rantaan oli vielä kilometri pari, kun tuli tunne, että joko joku saa vetää minut ahkiossa autolle tai sitten otan hullun spurtin ja vedän 25kg painavan ahkion (kyllä, niin paljon painaa ahkio ja pilkkikamat ilman kaloja!) satasta rantaan. No, ei ollut hirveästi innokkaita ahkion vetäjiä, joten kipitin hirveää kyytiä kohti autoa. Oli muuten linssit huurussa sen jälkeen :)

25 kiloa iloa =)

Siitä reissusta me ei opittu mitään, sillä jo seuraavana päivänä lähdettiin kalajahtiin uudestaan. Käytiin Kallavedellä ja tuttuun tapaan päivän saaliin pystyi laskemaan yhden käden sormilla. Onneksi tykkään ulkoilusta muutenkin, sillä muuten kalareissut olisivat vähän tylsiä. Saimme Markulta kipinän (heh heh) nuotiohommiin ja tehtiin erääseen saareen tulet, jossa paistettiin muutama makkara. Ai että oli hyvvee!

Tyhjä näyttö on tullut tutuksi viime aikoina

Mikrotasurilla mikroahvenia

Kohta päästään lämmittelemään ja syömään

Kelepoo olla tuossa

Reilu viikko sitten lauantaina tehtiin talven ensimmäinen reissu ison ahvenen järvelle ja pilkkikaveri Juha vetäisi heti kilon ahvenen. Sanoin Juhalle, että sinun isojen ahventen kiintiö on vähäksi aikaa täynnä, mutta eihän se sitä uskonut. Käytiin toissapäivänä testaamassa sama järvi toistamiseen ja lähellä oli, että järvestä olisi noussut todellinen mörkö. Juha karkuutti aivan avannon alla elämänsä suurimman ahvenen ja sen tiimoilta taitaa Juhan silmäkulma olla vieläkin kostea. Ison kalan karkuutus on kyllä jotain ihan kauheaa. Minä karkuutin pari vuotta sitten Sotkalla jonkun mörön ja vieläkin se pyörii mielessä.

Ison ahvenen järvi ei ole antanut minulle tänä talvena vielä yhtään ahventa ja viime reissulla sain vain yhden hauen. Hauet ovat kyllä nyt olleetkin vähän tavoitelistalla, sillä purkkikala oli niin hyvää, että sitä täytyy tehdä heti lisää.

Edes jotakin

Happosen Seppo oli tehnyt kevennettyjä tasureita, joissa on räminäkuula sisällä. Hän on huomannut, että vaappujen kalastavuus paranee räminäkuulan ansiosta ja siksi päätti testata kuulaa myös tasureissa. Seppo toi minulle yhden tasurin testattavaksi ja on kyllä mielenkiintoista päästä näkemään räminän vaikutus :)

Sepeteus-vaappujen valmistajan kevennetty tasuri

Melko tyhjiä reissuja on siis heitetty, mutta me ei niistä olla lannistuttu vaan oikeastaan saatu virtaa yrittää vielä enemmän. Kyllähän ne kalat joskus syövät kaiken järjen mukaan. Eilen käytiin Kallavedellä ja reissu vaati päivän aluksi ja lopuksi vähän ponnisteluja, sillä tien ja järven välissä oli metsä. Onneksi ryteikköä ei ollut kilometrikaupalla, mutta kyllä siinä hiki tuli, kun vedin painavaa ahkiota epätasaisessa maastossa. Välillä ahkio aina keikahti ja tavarat tippuivat maahan, mutta mielessä oli ajatus, että ehkä Ahti palkitsee kaiken tämän raatamisen jälkeen.

Hyvissä ajoin liikkeellä

Harmi, kun autolla ei pääse aina rantaan asti :)

Päivä kului ja läheni loppuaan eikä palkintoa kuulunut. Minun tammikuun kalakalenteri vaikuttaisi kyllä olevan täynnä koukun kuvia. Kala ei syö. Ehkä se paastoaa joulukiloja.

Mutta eipä passaa valittaa, sillä täällä Savossa meillä on näin kauniit kansallismaisemat ;)

Sinne vaan ja tossua toisen eteen

Hymyilyttää jo valmiiksi, kun kohta on syke lähellä kahta sataa :)

Käytiin myös tänään ulkoilemassa ja olihan nuo kalavehkeetkin mukana :) Pakkanen oli kiristynyt ja -10C yhdistettynä kylmään tuuleen sai minut maastoutumaan ison vaatekerroksen alle. Yksi kosketus jääkylmään kalaan kesken ulkoilun sai minut anelemaan, että Ahti, älä anna enää yhtään kalaa tai minun sormet paleltuvat. Eikä se antanut :)

Voi kuinka tuttu näkymä siellä taas onkaan

Kalarosvo haki yhden kylmän ahvenen :)

Loppuun vielä vinkki nuorille kalastajille Savon suunnalla: kalastusopas Teemu Hiltusen facebook-sivulla on käynnissä arvonta, jossa on mahdollisuus voittaa kalastusreissu! Mukaan voi ilmoittautua itse tai sitten jos ei ikä riitä facebookailemaan, niin myös esim. vanhempi, tuttava ym. voi ilmoittaa mukaan 6-16-vuotiaan nuoren. Reissu toteutetaan ensi kesänä Tervo-Kuopio-lähialueilla. Linkki Teemun julkaisuun https://www.facebook.com/teemu.hiltunen.988/posts/10208298142386323

Kallavedellä seikkailemassa

Kylläpä on sää suosinut suomalaisia viime päivinä ja ihanaa on ollut olla ulkoilmassa. Lähiaikoina on tullut kalastettua tosi paljon, mutta ei missään nimessä kyllästymiseen asti. Kalakelit eivät enää parempia voisi olla, tuulen puuskatkin nolla metriä, mikä on tosi harvinaista herkkua.

Käytiin perjantai-iltana Hietasalon suunnilla kalassa, sillä olen vähän kyllästynyt Pirttilahden samoihin vanhoihin paikkoihin. Pirttilahti on ollut jotenkin hirmuisen kitsas kalojensa kanssa koko kesän. Viime viikolla kävin pari reissua uusilla paikoilla, Teemun kanssa maanantaina ja Kimin kanssa keskiviikkona. Jotenkin tuntui, että heidän paikoillaan kalaa näkyi paljon enemmän, kuin minun omilla perinteisillä Pirttilahden pateilla. Nyt aion vähän alkaa kartoittamaan uusiakin seutuja, jotta saan lisää hyviä paikkamerkkejä plotteriin. Ollinselkä, Roninselkä ja Hirviselkä, erittäin mielenkiintoisia ja potentiaalisia paikkoja. Jokainen toki on iso selkä, joten kovassa aallokossa ne paikat täytyy unohtaa. Roninselällä kylläkin on paljon saaria, joten niiden suojassa pystyy tuulisella kelillä kalastamaan.

Perjantai oli ihme päivä, ei löydetty merkkiäkään kuhista! Outoa. Jonkun verran löytyi ahvenia ja olivat kyllä hurjalla purulla sen aikaa, kun parvi vieressä pysyi. Kun kelasi muutaman kierroksen jigiä, kalat repivät ja tärppivät. Kun kelasi uudestaan, ahvenet tappelivat jigistä koko ajan. Joka ikisen kelauksen jälkeen piti tehdä vastareita, mutta kun eivät pikku pirulaiset tarttuneet.

FullSizeRender-3

Jigeistä katkeili pyrstöjä, kun niin kova nälkä niillä oli, mutta koukkuun niitä ei meinannut saada. Onneksi raitapaitoja kävi veneessäkin jonkun verran, mutta takaisin kotiinsa niin pienet oli passitettava. Vertikaalilla en saanut perjantaina mitään, kaikki kalat tulivat heittelemällä.

IMG_5018

Viikolla tuli shoppailtua ja puhuinkin aiemmin, että tilasin Okuman Inspira kelan. Kela saapui sopivasti viikonlopuksi ja tykkään kyllä kybällä =D Tosi sulava ja pehmeä kelattava vanhaan kelaan verrattuna, hyvä ostos :)

FullSizeRender-4

Happosen Seppo on kysellyt minua mukaansa uistelemaan muutaman kerran, mutta aina ovat aikataulut menneet ristiin. Lauantai-iltana oli Sepolla taas vapaata ja se sopi myös meille, joten treffattiin uistelun merkeissä. Lähdettiin Pirttilahdesta suuntana Hirviselkä. Seppo oli kuullut ystävältään aiemmin lauantaipäivänä, että kuhan syönti on Kallavedellä heikkoa. Kyllä Seppo meille kuitenkin kuhafileet lupasi, jos ei uistelemalla, niin sitten hänen pakastimestaan :) Kalantulo oli siis kerrankin satavarmaa.

IMG_5097

Lähdettiin satamasta puoli viideltä ja tarkoitus oli uistella 5-6 tuntia. Pelipaikoille päästyä Seppo alkoi virittelemään vapoja ja kyllä se vaan aina yhtä vaikealta näyttää. Tai siis sehän näyttää ihan todella helpolta Sepon tekemänä, kun Seppo osaa tehdä valmistelut vaikka silmät kiinni, mutta minä olen ihan kuutamolla, jos jotain pitäisi oma-aloitteisesti tehdä. Ei onnistu. Hyvä, että osaan pitää vapaa oikein päin kädessä.

IMG_5038

IMG_5068

Seppo ei käytä muita vaappuja, kuin itse valmistamiaan Sepeteuksia, ja miksipä käyttäisi, kun omat vaaput antavat kalaa hurjia määriä. Minä olin ratissa, kun “pojat” laittelivat vaappuja uimaan ja kyllä muuten lauantai-iltana Kallavedellä uiskenteli ihan hiton hyvän värisiä vaappuja! Nättejä, kuin mitkä :)

FullSizeRender

Aika nopeasti alkoivat siimat kiristymään, kun vaaput lähtivät uimaan ja tasaiseen tahtiin veneessä kävi kuhaa ja haukea koko illan ajan. Mitään isompaa ei lauantaina ollut liikkeellä ja se kasin kuha jäi vielä näkemättä. Luotan kyllä Seppoon ja uskon, että joku kerta Sepeteus-vaappu sellaisen kyytiin poimii, onhan se jo kerran poiminut :) Sellainen mörkö olisi kyllä mukava nähdä livenä.

IMG_5136

IMG_5063

Seppo valmistaa vaappujen lisäksi myös tasureita, joten jos Sepeteuksilla haluaa kalastaa ympäri vuoden, se onnistuu. Vaappumalleja Sepolla on seitsemän erilaista. Sepeteus-vaappujen kotisivuihin voi käydä tutustumassa täällä.

FullSizeRender-1

Kännykällä vaikea saada kuvia vaappujen todellisista väreistä, mutta eiköhän tämä kuva jotain kerro :) Lisää värejä löytyy kuvaa klikkaamalla.

Illalla siirryimme vielä Ollinselän suuntaan, jossa uistelimme pari tuntia. Yhteensä otimme mukaan kuusi ruokakuhaa ja yhden isomman ahvenen. Voin sanoa, että palvelu pelasi, sillä ihana Seppo fileoi meille kalat mukaan. Ihan huipputyyppi!

IMG_5135

Ja kalaa nousee!

FullSizeRender-2

Päätöntä menoa =)

Oltiin kotona yhdentoista maissa ja ehdittiin käydä pikatreffeillä nukkumatin kanssa, sillä kello oli soimassa jo neljältä. Kerrankin nollatuuli, joten tarkoitus oli lähteä heti aamusta Ollinselälle. Sieltä on nyt huhupuheiden mukaan noussut ihan kohtuukokoista kuhaa.

Ollinselkä tänä aamuna kuuden hujakoilla

Ollinselkä tänä aamuna kuuden hujakoilla

Ollinselkä oli hiljainen. Löydettiin ihan mukavasti kalaa, mutta taas ne olivat nirsolla päällä. Heittelin, vertsuilin ja jopa uittelin pitkästä aikaa tasureita, mutta en saanut tärppejä. En edes hipaisua! Selkeästi oltiin väärissä paikoissa.

Täytyi vaan kartoitella alueita Puattisella tarkemmin ja pikkuhiljaa alkoikin aktiivisempaa kalaa löytymään. Löydettiin ihanan hurjia ahvenia, jotka kelpuuttivat vertikaalityylillä uitetun jgin. Ja uittotyylikin piti näille ahvenille olla juuri oikeanlainen. Ensin uittelin jigiä kalojen yläpuolella, mutta ketään ei kiinnostanut. Sitten laskin jigin pohjaan ja pomputin pari kertaa. Sen jälkeen kun lähdin nostamaan jigiä, niin kaikki halusivat sen. Jännää! Ahvenet tarttuivat ihan pohjan tuntumasta, tuskin enempää, kuin 10cm pohjasta. Eivät siis nousseet jigille. En tiedä, olisiko kenties tuo pohjassa pomputtelu auttanut tasureita toimimaan.. se jäi kokeilematta.

IMG_5103

Päivän eka :)

IMG_6116

Päivän toka :)

En saanut tänään ensimmäistäkään kalaa heittelemällä, vaikka heittelin samaa jigiä, millä vertsuilin. Tärppejä kyllä tuli heittelemällä jonkun verran, mutta tartutus oli tosi vaikeaa. Vertsutyylillä vastaiskun sai tehtyä oikein makoisasti ja kalat pysyivät hyvin kiinni. Ahvenet löytyivät 7-9 metristä ja erikoista, että kuhaa oli 6-7 metrissä eli matalammassa. Yhtään isompaa kuhaa ei tänään tullut ja selkeästi tämän viikonlopun jigailut ovat antaneet paremmin ahventa, kuin kuhaa.

Välivedessä ui silppua, jota pohjassa olevat ahvenet saalistivat

Välivedessä ui silppua, jota pohjassa olevat ahvenet saalistivat

Vielä antaa isomus kuha odottaa itseään, olisihan semmoinen kunnon köllikkä mukava saada siiman päähän pitkästä aikaa. Jotain uutta on ehkä keksittävä, jotta kuhahaaveet toteutuvat. Nyt ainakin alan etsimään uusia kalapaikkoja, sillä tänäänkin Hirviselällä olisi ollut tosi paljon mielenkiintoisia paikkoja, mutta aika loppui kesken. Täytyy katsoa, jos ensi viikolla kävisin Puattisella kartoittamassa uusia mestoja, kelit ainakin pitäisi olla kohdillaan =)

Kuinkas muiden kalansaaliit, oliko ahven- vai kuhavoittoinen viikonloppu? :)

 

Pitkästä aikaa kalahavaintoja

Paistaa se päivä risukasaankin. Olen viettänyt viikkokausia siellä risujen seassa pimeässä ja nyt vihdoin on alkanut hieman valonpilkahduksia näkymään. Toivottavasti sama tahti jatkuu ja kaloja löytyy ihan kylmälaukkuun asti :)

Perjantai-iltana lähdettiin testaamaan se paljon puhuttu iltasyönti. Olen saanut blogiin vinkkejä kuhien ilta-aktiivisuudesta, mutta meille aamukalastelut ovat sopineet aikataulullisesti paremmin. Perjantai-ilta sattui kuitenkin olemaan suunnitelmiltaan tyhjä ja kelikin oli ok, joten ei muuta kuin Puattinen kohti kalapaikkoja. Seitsemän hujakoilla lähdettiin ja tarkoitus oli kalastaa muutama tunti. Alkuun tilanne näytti ihan yhtä huonolta, kuin aina ennenkin eikä kaloja löytynyt, lukuunottamatta paria tasuriin puraissutta sattumahaukea.

FullSizeRender.jpg

Lähdettiinkin sitten kuhien sijaan etsimään ahvenia vähän matalammasta ja mentiin kuuden metrin vesille. Yllätys oli suuri, kun down vu piirteli jotain “möykkyjä” pohjaan. Mitähän lie kiviä, mutta kyllä ne on kokeiltava. Ehti mennä ehkä pari minuuttia, kun kalakaverilla oli kala kiinni. Wau, kyllähän silläkin useamman viikon mp-kausi oli takana, joten kalan saaminen tuntui pieneltä lottovoitolta. Kaveri kelasi kalan veneeseen ja sieltä nousi kuha! Alamittainen, mutta hyvälaatuinen :)

Olin ollut koko illan vähän kylmissäni ja jopa kotiinlähtö käväisi välillä mielessä, mutta kuhan nähtyäni alkoi sydän pamppailemaan ja veri kiertämään. Nytkö se alkaa, kuhien iltasyönti? Enää ei ollut kylmä.

Luotain piirsi kalaa, mutta vehkeet eivät olleet oikeat. Uittelin tasureita ja vertikaalijigejä sekä heittelin välillä jigejä. Nousuja tuli, mutta tärppejä ei. Ilta eteni ja kokeiltiin vielä matalammasta, alle viidestä metristä. Koko tasuriarsenaali oli uiteltu läpi ja tämän hetken ykköstasuri, Kalarosvon pieni kuorekevennetty, lähti uimaan ehkä viidennen kerran illan aikana. Kaloja nousi metrin pari tasurille, mutta eivät ottaneet. Laskin tasurin ihan kalojen luo pohjaan ja tunsin välittömästi repäisyn. Kelasin kalan pintaan, oujeah, kuha minullekin! Äkkiä haavi, jos sattuu olemaan mittakala! En ehtinyt edes tekemään vastaiskua, kun kala otti heti pudotuksesta, joten oli varmaan huonosti kiinni.

IMG_1981.JPG

Silmämääräisesti kala näytti aikalailla mitalliselta, mutta koska mittanauha oli jäänyt kotiin, laskin kuhan takaisin. Yleensä meillä on aina Igloon kylmälaukku mukana, jossa on mitta-asteikko kannessa, mutta tällä kertaa luotto saaliiseen oli 1%, joten mukana oli pienempi kylmälaukku. Melkein sain ruokakalan ja kyllä se aika lähellä 42cm olisi ollut, mutta eiköhän niitä isompiakin vielä tule, nautiskelen sen aterian sitten oikein antaumuksella :)

IMG_1971.JPG

VOITTEKOUSKOASAINKUHAN-ilme =)

IMG_1969.JPG

Ihana kuha saapui kello 22.10

Iltasyönti antoi molemmille kuhat, joten lauantaina kalastus ajoittui myös iltaan. Keli oli vähän lämpöisempi, kuin perjantaina ja tuulikin lähes nollassa. Mentiin suoraan edellisen illan kuhapaikalle, mutta kuhat olivat häippäisseet. Etsittiin varmaan kaksi tuntia kalaa ilman tärppejä ja sitten piti tehdä jotain muutoksia paikkaan. Katsoin Karttaselaimesta olisiko lähellä hyviä patteja ja silmät osuivat erääseen erittäin hyvännäköiseen paikkaan. Juuri sellainen, minne mentäisiin pilkille, jos järvellä sellainen alue olisi. Tuota paikkaa emme olleet koskaan edes nähneet kartassa, mutta sen verran vähän on vielä Pirttilahdessa pyörittykin, ettei kaikki ole tullut tutuksi.

IMG_2052.JPG

Kaunis Suomen kesä <3

Hurautin uudellle paikalle ja siellä oli mahtava meininki. Ne kalat olivatkin siellä! Välittömästi alkoi tulla tärppejä, mutta ylös asti ei vielä yhtään. Vihdoin saatiin laji selville, kun kalakaveri käytti pari alamittaista kuhaa veneessä. Kiva juttu, kun löytyi uusi paikka.

Uittelin “ykköstykkiä” eli Kalarosvon pientä kuoretta ja kalaa oli paljon alla. Yksi kala erehtyi maistamaan ja paljastui ahveneksi. Alla oli siis sekä kuhaa että ahventa, paljon! Vaikeaa oli kuitenkin kalojen veneeseen saaminen, melkein tärppeihin jäi. Yksi vähän parempi kuha karkasi kaverilta veneen vieressä ja se olisi ollut mittakala. Alle 50cm kuitenkin.

IMG_2059.JPG

Eilenkin uittelin tosi monenlaisia vieheitä, mutta vain rosvo toimi. Yhdessä vaiheessa joku kävi tarraamassa rosvoon ihan todella kovasti, melkein ranne murtui :) Näin kalan luotaimessa ja samassa se iski uudestaan. Sitten tarttui ja kelasin kalan pintaan. Ihan hyvä hauki, päätin ottaa sen pannulle. Pitkästä aikaa tuoretta kalaa, maistuu! Yhdentoista jälkeen päätettiin lähteä nukkumaan. Pistin hauen kotona fileiksi ja jääkaappiin odottamaan paistinpannua.

IMG_2066.JPG

Painoa 1,98kg =)

IMG_2093.JPG

IMG_2102.JPG

Tänään käytiin vielä aamupäivällä ihan mielenkiinnosta kokeilemassa se eilinen kultakaivos ja Kalarosvon kuore ehti uida pari minuuttia, kun ensimmäinen kuha nousi veneeseen. Huh huh, kaksi kysymystä pyöri päässä: olenko minä kerrankin löytänyt ihan oikean kalapaikan ja toinen kysymys koskee Kalarosvon valmistajaa Tommia, mitähän sukua se on Ahdille vai liekö Ahti itse? Hyviä tasureita se ainakin tekee.

IMG_2130

Ensimmäiseen kysymykseen tuli aika nopeasti vastaus, kun kalantulo loppui kuin seinään. Toinen kysymys on edelleen mysteeri. Kuinkas muilla meni viikonloppu, kävittekö kalassa ja tuliko saalista? Facebookin puolella olen ainakin lueskellut isoistakin kuhasaaliista, jopa kymmeniä mitallisia illan aikana. Minulle nyt alkuun riittäisi edes se yksi =)

 

 

Millä Jaana pilkkii?

Kuten kuvasta huomaatte, tasurit ovat alkaneet parveutumaan, eli eiköhän se talvi sieltä ole tulossa. Surullisena on myönnettävä, että veneellä kalastelut ovat tältä vuodelta kalasteltu. Vene on loppusilausta vaille talviteloilla (se on siis vielä järvessä) :) Mutta niinhän ne sanoo, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Parin päivän sisään peitellään Puattinen talviunille.

Varastoon kesäkalastuskamoja pakkaillessa ajatukset olivat jo pilkkikaudessa. Omat tasurirasiat on käytävä läpi ennen talvea, jotta saan rasiat järkevästi kuljetettua pilkillä mukana. Kesällä veneeseen on ollut helppo roudata useampi kassi ja tasureita on ollut siellä täällä. Nyt täytyy tiivistää, sillä ahkioon ei hirveästi ylimääräistä tavaraa mahdu. Oman muistin virkistämiseksi purin kaikki tasurini rasioista ja päätin esitellä omia vieheitäni teillekin. Ihan kaikki tasurit eivät kuvissa ole, mutta näitä olen käyttänyt kaikkein aktiivisimmin ja nämä myös kulkevat joka reissulla mukana. Kesät talvet.

Suurin osa tasapainopilkeistäni on kevennettyjä, mutta nyt kesällä tuli hankittua myös lyijyisiä, sillä veneestä on helpompi pilkkiä painavammilla tasureilla. Osa tasureista on toiminut paremmin ja osa huonommin, mutta varmasti oikeaan aikaan oikeassa vesistössä jokainen toimii. Luotto on kova jokaikiseen ja eivät ne minun matkassa kulkisi, ellen uskoisi niihin.

Oikeastaan kaikki omistamani tasurit ovat pienvalmistajien tekemiä. On mielenkiintoista käyttää eri valmistajien tuotteita ja huomata jokaisen tasurin ainutlaatuisuus. Kyllähän ne kaikki kaloilta näyttävät, mutta monesti yhtäläisyydet loppuvatkin siihen. Jokainen tekijä on oman tasurinsa “fiilannut ja höylännyt” omaan silmään sopivaksi. Ennen kuin valmis viehe tipahtaa minun postiluukusta, on tapahtunut paljon asioita. Vaikea edes arvailla työn määrää ja toimivan tasurin tekeminen on takuulla vaikeaa. Voi olla, että siitä täytyy tehdä jopa kymmeniä koeversioita, jotta esim. uinti saadaan halutunlaiseksi. Ja käsityönä kun tehdään, se on hidasta hommaa. Pienvalmistajien tasurit maksavat enemmän kuin markettien 3kpl kympillä, mutta ovathan ne ihan eri maailmastakin. Mielelläni maksan laatutuotteesta enemmän, sillä tiedän, että tekijä on tehnyt paljon ajatustyötä sen eteen ja varmaan muutamia hikipisaroitakin vuodattanut :)

Laitan esittelyyn kaikista tasureista “noin”-mitat. Punnitsin ne kotivaa’alla ja mittasin pituuden koukusta koukkuun. Gramman ja millin heittoja saattaa olla valmistajien ilmoittamiin mittoihin nähden, mutta viralliset koot saatte itse valmistajilta/kotisivuilta. Valitettavasti en välttämättä tiedä/muista kaikkien tasureiden oikeita nimiä, mutta mainitsen kuitenkin valmistajan.

Kalarosvo,  Tommi Joensuu

kalastus

Pienet kevennetyt 6,5cm/11g. Oikealla kevennetty 8,5cm/17g.

kalastus

Kevennetyt 9,5cm/24g.

kalastus

Lyijyiset 9,5cm/35-40g.

Sepeteus, Seppo Happonen

kalastus

Kevennetyt 11cm/27g.

kalastus

Kaksi ylintä ovat lyijyisiä, kooltaan 10cm/35g. Kaksi alinta kevennettyjä 10cm/21g.

Pääevä, Mikko Asikainen

kalastus

Pieni lyijyinen 5cm/16g. Kevennetyt 8,5cm/20g.

Panucci, Panu Kolehmainen

kalastus

Kevennetyt 10cm/24g.

Silli Lures, Toni Sillanpää

kalastus

Lyijyiset 10cm/29g ja 8cm/19g. (Sillin kasit ovat pakasta vedettyjä, joten niitä en ole vielä ehtinyt testaamaan.)

Perza-vaaput, Jarno Viljakainen

kalatus

Kevennetyt 11cm/24g.

Sanek, Chadin Alexsandr

kalastus

Kevennetyt 10cm/28g.

PP-Lures, Petri Perttula

kalastus

Kevennetyt 10cm/23g ja 7cm/16g.

Jekku, Jani Elkelä

Kalapele, Pekka Leino

Lohijurmu

BTG, Juho Mäki-Maunus

kalastus

Kevennetyt Jekku 9,5cm/16g, Kalapele 8,5cm/15g, Lohijurmu 9cm/16g, BTG 12cm/28g.

Hankin omalta kotipaikkakunnaltani (Rautalampi) kotoisin olevan valmistajan, Lohijurmun, Kalaja-kevennetyn. Sitä en ole vielä päässyt testaamaan ollenkaan, mutta näppituntuma on hyvä :) Mielenkiinnolla odotan pilkkikauden alkua. Toivottavasti karman laki ei toteudu, sillä ostin toissa kesänä Lohijurmun vaapun ja ensimmäisellä käyttökerralla kävi näin. Täytyy olla tuon Kalajan kanssa varovaisempi ja toivoa, ettei se näppituntuma ole liian syvä, eikun hyvä ;)

Oma uittotyylini tasureiden suhteen vaihtelee. Välillä kalat tykkäävät täysin paikallaan olevasta tasurista ja liikkeiden pitää olla tosi pieniä ja rauhallisia. Varsinkin talvella kuhat ovat oikeastaan aina tärpänneet sillä tyylillä uitettuun tasuriin. Toisinaan tasuria taas saa uitella tosi suurilla liikkeillä ja vasta sitten alkaa tapahtumaan. Kaikuluotain on kyllä aivan ehdoton kapistus tasurihommissa. Sen avulla pystyy seuraamaan ovatko kalat kenties sen paikallaan olevan kalan perään vai haluavatko ne pyydystää vähän vikkelämmin liikkuvia kaloja. Monesti pilkilläkin olen luullut olevani tyhjän reiän päällä, mutta sitten pohja alkaakin elämään, kun satun uittamaan tasuria oikealla tyylillä.

Minulla tosiaan kulkee koko tasuriarsenaali aina mukana ja haluan testata monia vieheitä päivän aikana. Avannollakin minulla on tasurirasiat jäällä avonaisina ja vaihtelen niitä muutaman minuutin välein, jos ei merkkejä tule. Samoin kesällä tulee vaihdeltua tosi ahkerasti. Ja vaikka olisin jonkun tasurin kokeillut, saatan kokeilla sitä vielä monta muutakin kertaa päivän aikana, jos minulla on tunne, että se voisi toimia. Joskus se sitten viidennellä kerralla toimiikin. Tai sitten ei :) Sehän siitä kalastuksesta mielenkiintoista tekee. Aijaijai, nyt alkoi tekemään pilkille mieli. Pitäiskö tässä muuttaa Lappiin vai jaksaisko odottaa vielä muutaman viikon ;)

 

Yksi parhaimmista kalastuspäivistä ikinä

Sain eilen mahdollisuuden lähteä uistelugurun veneeseen päiväksi. En ole koskaan uistellut, joten odotin päivää innolla. Oli mukavaa päästä seuraamaan uistelua niin läheltä. Lähtö oli yhdeksältä ja ajoimme aluksi Puutossalmen suunnille. Koko Kallavesi vaikutti olevan paksun sumun peitossa, mutta matka sujui sumusta huolimatta hyvin. Koskaan en ole tuollasta sumua nähnyt, saati ollut vesillä sellaisessa kelissä. Vähän jännitti istua “etupenkillä”, kun ikkunasta ei nähnyt kerrassa mitään. Onneksi veneessä oli tutka ja hyvä kuski :)

IMG_1152.JPG 2

IMG_1158

IMG_1164

IMG_1170

Ottipaikoille päästyä alkoi armoton show. Vapoja, siimoja, vaappuja, laukaisijoita, puntteja, plaanareita ja takiloita siellä täällä. Katsoin vaan huuli pyöreänä miten palaset loksahtelivat kohdalleen ja kohta oli veneen katolle viritetty rivi vapoja. Tuohon vaaditaan jo jonkin verran kokemusta, jotta saadaan kaikki nätisti järjestykseen.

IMG_1173

IMG_1180.JPG 2

IMG_1184

IMG_1181

Ei mennyt kauaakaan, kun ensimmäinen vapa ilmoitti kalasta. Minulle iskettiin vapa kouraan ja käskettiin kelata. En ollut koskaan edes koskenut uisteluvapaan, sehän oli valtava. Aloin sitten kelaamaan kalaa olemattomilla lihaksilla ja vaikka kala paljastui vain kilon haueksi, hauikset olivat maitohapoilla.

IMG_1177

Huh huh, toivottavasti noiden yhdeksän muun vavan vaaput olisivat edes vähän aikaa kaloilta rauhassa. Antakaa minun hauisten palautua.. Toiveeni kuultiin ja sain hengähtää vähän aikaa.

IMG_1214

IMG_1277.JPG-1

Pian taas joku vapa ilmoitteli kalasta. Nyt oli isompi ja minä riskinä naisena sain taas kunnian kelata kalan veneeseen. Päivän päätteksi ehkä kylmäkääreitä käsivarsiin, jos sama meno jatkuu.. Kala oli ihan mukavan kokoinen hauki.

IMG_1210

Uisteltiin eri paikoissa olevia penkkoja ja pieniä kaloja kävi vähän väliä veneessä. Ensimmäinen kuha löytyi Ritoniemestä ja juuri kun alettiin etsimään lisää kuhia, moottori sammui. Joku oli arvioinut tankissa olevan bensan määrän alakanttiin ja siinä sitä sitten oltiin keskellä järven selkää ilman bensaa :)

Onneksi kalakaveri sattui juuri olemaan Kuopionlahdella Puattisella ja lupasi rientää hätiin kanisterin kanssa. Pienen pakollisen tauon aikana sain pilkkiä, mutta kyllähän se uisteluvapa on vähän liian järeä pilkkivavaksi :)

Apu saapui paikalle ja saatiin tankkiin bensaa. Loppu hyvin kaikki hyvin. Edessä oli vielä viimeisen paikan testaus, joten lähdettiin jatkamaan matkaa. Kurvattiin kohdepaikalle ja “pojat” virittelivät siimat nätteihin riveihin. Viimeinen paikka antoi useampia kuhia ja sain taas treeniä käsivarsiin.

FullSizeRender.jpg

IMG_1235

Vedossa oli vain Sepeteus-vaappuja ja suurin osa kaloista tuli yhdellä tietyllä värillä. Ja jotta kuulostaisin jo puoliammattimaiselta uistelijalta, niin kerrottakoon, että kalat tulivat sadan gramman puntin takaa :)

IMG_1233

Päivä oli aivan mahtava, seura oli aivan mahtavaa ja keli oli aivan mahtava. Isoja kaloja ei löytynyt, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Ehkäpä ensi kerralla ;) Kiitos vielä Sepolle opettavaisesta päivästä, tuollaisia juttuja ei opi lukemalla vaan kokemalla :)

Kaikki loppuu aikanaan, niin myös uisteluaika. Onneksi kalakaveri oli edelleen vesillä, joten hyppäsin keskellä Kallavettä veneestä toiseen. Vaihdoin lennosta vielä omaan tyyliin ja ehdin uittamaan tasuria sekä vertikaalijigaamaan. Päivän kruunasi Svartzonkerin isoon jigiin puraissut 1,35kg kuha. Kuhan mahasta löytyi useita muikkuja, joten eipä ihmekään, että juuri tuo jigiväritys kelpasi.

IMG_1258

IMG_1266.JPG-1

IMG_0949.JPG

IMG_1274.JPG

Aamulla herätessä käsivarret olivat vähän kipeät, uistelulihakset ne siellä vaan ilmoittelevat olemassaolostaan. Viikonlopusta on tulossa erittäin hieno säiden suhteen, joten käykäähän kalalla :)