Haastavaa syyskalastusta

Niin ne kelit kylmenevät ja talvi lähestyy. Ei mene enää kauan, kun pitää Puattinen pistää talviunille. Vuoden aikana on kaksi inhottavaa ajanjaksoa, kun kalastukseen tulee pakollinen tauko ja malttamaton kalastaja joutuu vaan pyörittelemään peukaloitaan: keväällä heikkojen jäiden aikaan ja loppusyksystä, kun jäitä odotellaan.

Minun pieni salainen haave on, että pääsisin pilkille jo tämän vuoden puolella. Jostain bongasin uutisen, että Suomeen olisi tulossa tosi kylmä talvi. Hymyilin. Se tietää vahvoja jäitä ja pitkää pilkkikautta :)

Olen saanut nyt syksyn aikana useiden eri valmistajien tasureita testiin ja kohta täytyy alkaa järjestelemään pilkkivarusteita kautta varten. Tasureille täytyy kehitellä järkevät säilytysrasiat, sillä aion ottaa kaikki tasurini mukaan joka reissulle. Olen tottonut siihen, että vaihtelen tasureita päivän aikana paljon ja yhdellä avannolla saattaa kaksikymmentäkin tasuria käydä vedessä. Kalat ovat välillä nirsoja.

Kommo lähetti pari takinkääntäjää, joissa tasurin toinen puoli on valkea ja toinen musta. Pienempi malli on Kommon Köykänen, joka on Kommon suosituin tasuri tällä hetkellä ja isompi on uusi, pari senttiä pidempi malli, tosi hyvännäköinen sekin. Uuden tasurin läpinäkyvä selkä on hieno!

tasuri

Ensimmäiset takinkääntäjätasurit, kiitos vinkistä Henrille :)

Kommo oli tehnyt myös eri kokoisia jigipäitä ja näitä tulee kyllä talvella kokeiltua ahvenelle!

Jigipää

Kommon jigipäät olivat juuri sopivia Savage Gearin 8cm jigeille, painavammat venepilkintään ja kevyemmät talveksi

Rädyn Jari pisti minulle yhden Kaweri-tasurin testiin. Tällä kevennetyllä on mittaa 10cm koukusta koukkuun ja painoa 21g. Tasuri on kuulemma napsinut useita yli kilon ahvenia. Jospa se olisi minullekin antelias, meistä voisi tulla vaikka parhaat ystäwät ;) Mielenkiintoista päästä tätäkin uittamaan.

Tasuri

Eri suunnista tuleva valo saa hologrammipinnan elävän näköiseksi, tasuria kääntelemällä kyljestä löytyy vaikka mitä värejä

Viikonloppuna oli kylmää ja tuulista, mutta silti piti kalaan päästä. Perjantaina katseltiin säätiedotusta ja keksittiin, että lähdetään lauantaina Sotkalle. Tuuliennuste oli kohtalainen ja keli kuiva, joten pilkkivaatteet päällä kalastus onnistuisi aivan hyvin. Lauantaiaamuna tuuli olikin yllättäen paljon kovempi, kuin piti ja Sotka jäi haaveeksi. Kalastamaan oli kuitenkin päästävä, joten päätettiin, että katsotaan Pirttilahdessa aallokon tilanne ja valitaan sitten suunta, jonne lähdetään kalastamaan.

Kotona lähtöä tehdessä blogiraportoinnin tärkein työkalu eli omppukännykkä lipsahti käsistä ja tottakai näyttö hajosi. No niin, päivä alkoi loistavasti. Mitähän seuraavaksi?

Ajettiin Pirttilahden satamaan ja aallokko oli tosi kova. Koskaan ei ole tuossa suojaisessa lahdessa ollut sellainen aallokko. Muutamat veneet, jotka vielä laitureissa olivat, heiluivat hurjina. Noh, tänne asti kun on tultu, niin lähdetään kokeilemaan. Eihän meiltä todellisuudessa ole kuin puoli kilometriä satamaan, mutta jollain piti itselleen selitellä syysmyrskyyn lähtemistä.

Kalastus

Ei mikään unelmien kalakeli

Ensimmäiseksi tankattiin vene ja kylläpä keikutti. Lämpötila oli pari astetta nollan yläpuolella, joten tuuli oli suht vilpoisa. Ei minulla kylmä onneksi ollut, samoilla varusteilla pitää pärjätä yli 20 asteen pakkasessakin, joten tämä oli vasta pientä.

Kalastus

Ei se aallokko tässä kuvassa niin pahalle näytä, mutta kyllä se kuulkaas keikutti =)

Lähdettiin pikkuhiljaa putputtamaan kohti kalapaikkoja ja aikeissa oli kierrellä suojaisia saarten penkkoja. Tyhjää, tyhjää ja tyhjää. Etsin kaloja pari kolme tuntia, mutta mitään ei löytynyt. Lopulta oltiin jo yli viiden kilometrin päässä satamasta. Vihdoin näin jotain elämää luotaimessa ja päätin tarjota PP-Lures ahvenvertikaalijigiä. Hentoja tärppejä siihen sainkin ja vihdoin yksi kala tuli ylös asti. Raitapaita, jolla pituutta 34cm. Ihan ookoo, kyllä tämän kokoiset minulle kelpaavat :)

Kalastus

Voi tuota minun ilmettä =D

Kalastus

Ensimmäinen kala PP-ahvenvertsulla 34cm, voisiko seuraava olla 44cm, Petrihän antoi sen kilon ahvenen takuun :)

Paksut sormikkaat kädessä kalastus oli aika tunnotonta ja monta kalaa jäi saamatta, kun tärpit olivat niin hentoja. En tuntenut pientä hipaisua siiman päässä ollenkaan ja kun vihdoin tajusin kalan käyneen maistamassa jigiä, oli jo myöhäistä vastaiskulle. Löysin päivän aikana vielä yhden hauen, mutta koko päivän saaliiksi meillä jäivät ne kaksi kalaa. Uskomattoman heikkoa!

Kalastus

Kotiin joutaa tästä aallokosta

Happosen Seppo kysyi minua mukaan lohenuisteluun Suvakselle sunnuntaiksi, jolloin olisi kuulemma hyvä kalakeli. Ilomielin lähdin mukaan. Minähän olin Sepon mukana viime syksynäkin lohihommissa yhden kerran ja blogiinkin siitä kirjoittelin. Jos juttu meni silloin ohi, niin pääset lukemaan sen linkistä Alamittaa Kukkarinselällä.

Seppo ja Erik hakivat minut aamulla yhdeksältä ja lohenmaku suussa lähdettiin kohti Suvasta. Jos lauantaina oli kova aallokko Pirttilahdessa, niin sunnuntaina Enonniemen aallokko oli ihan järkyttävä. Omalla Puattisella ei olisi päässyt yhtään minnekään, enkä kyllä olisi lähtenyt yrittämäänkään mistään hinnasta.

Kalastus

Kamera kaunistelee näitä aallokko-kuvia, kyllä siellä oikeasti oli isot aallot =)

Sepolla on onneksi iso hyttivene, joten mikäpä oli istuessa lämpöisessä hytissä, kun aallot roiskivat vettä ikkunaan. Penkin reunasta sai kyllä puristaa kovasti, sillä joka aallossa pylly nousi useita senttejä ilmaan.

Kalastus

Suvaksella ei ollut ruuhkaa

Kalastus

Puattinen olisi hörpännyt vettä joka aallolla

Kymmenen minuutin ajon jälkeen oltiin pelipaikoilla ja Seppo alkoi viritellä vapoja kuntoon. Se oli melkein tunnin homma virittää kymmenen vapaa täkysalakoineen valmiiksi, joten ei ole lohenuistelu kiireisen ihmisen kalastusmuoto.

Kalastus

Seppo tormakkana

Minä olen tosi huono uistelemaan ja jostain syystä olin unohtanut vuoden takaisia asioita. En muistanut miten kala “viritetään” uimaan ja mikä on sivutönkkö. No onneksi Seppo osaa uistelujutut vaikka silmät kiinni ja yhdellä kädellä, joten minä sain tarkkailla vieressä ja olla henkisenä tukena :)

Kalastus

Sepon käsissä salakat saivat houkuttelevan uinnin

Suvasvesi oli ollut muutaman viime päivän hiljainen ja kitsas, mutta kyllä meillä silti toiveita oli. Tunnit kuluivat ja siimat pysyivät löysinä. Odotusta ei palkittu, vaikka nälkä kurni mahassa. Seppo sanoi, että veden lämpötila on vielä himpun liian korkea, sillä muikku kutee, kun vesi on 6-7 asteista ja nyt lämpötila oli vielä yli kahdeksan. Oltiin siis pikkuisen etuajassa.

img_9235

Kolmen jälkeen oli aika lopetella ja kun Seppo nosteli kamppeita ylös, niin yhden siiman päässä oli joku pieni kala. Minä sain kunnian kelata päivän ainoan kalahavainnon veneeseen. Siiman päässä ei tuntunut olevan mitään, mutta kyllä sieltä lopulta maailman söpöin pieni taimen löytyi. Ai että oli nätti kala! Nappasin nopeasti valokuvan, kun Seppo irroitti kalan koukusta. Sinne se lähti kasvamaan ja parin vuoden päästä se on hyvä ruokakala.

Kalastus

Taimen on kyllä hieno kala, melkein vetää vertoja ahvenelle, mutta ei ihan :)

Kalastus

Horisontti vinossa, kuten jokaisessa kuvassa, mutta ei siinä aallokossa voi suoria kuvia tullakaan ;)

Kalastus

Vene kyytiin ja keula kohti Kuopiota

Reissut Sepon kanssa ovat aina anteliaita, vaikka kalaa ei tulisi. Seppo on kalastuksen kävelevä tietopankki ja joka kerta opin ja kuulen uusia mielenkiintoisia kalajuttuja. Vitsit, mikä huippunaapuri :)

Kiitos Sepolle ja Erikille kivasta päivästä, hauskaa oli, vaikka lohet jäivät tällä kertaa vielä kasvamaan =)

 

Kallavedellä seikkailemassa

Kylläpä on sää suosinut suomalaisia viime päivinä ja ihanaa on ollut olla ulkoilmassa. Lähiaikoina on tullut kalastettua tosi paljon, mutta ei missään nimessä kyllästymiseen asti. Kalakelit eivät enää parempia voisi olla, tuulen puuskatkin nolla metriä, mikä on tosi harvinaista herkkua.

Käytiin perjantai-iltana Hietasalon suunnilla kalassa, sillä olen vähän kyllästynyt Pirttilahden samoihin vanhoihin paikkoihin. Pirttilahti on ollut jotenkin hirmuisen kitsas kalojensa kanssa koko kesän. Viime viikolla kävin pari reissua uusilla paikoilla, Teemun kanssa maanantaina ja Kimin kanssa keskiviikkona. Jotenkin tuntui, että heidän paikoillaan kalaa näkyi paljon enemmän, kuin minun omilla perinteisillä Pirttilahden pateilla. Nyt aion vähän alkaa kartoittamaan uusiakin seutuja, jotta saan lisää hyviä paikkamerkkejä plotteriin. Ollinselkä, Roninselkä ja Hirviselkä, erittäin mielenkiintoisia ja potentiaalisia paikkoja. Jokainen toki on iso selkä, joten kovassa aallokossa ne paikat täytyy unohtaa. Roninselällä kylläkin on paljon saaria, joten niiden suojassa pystyy tuulisella kelillä kalastamaan.

Perjantai oli ihme päivä, ei löydetty merkkiäkään kuhista! Outoa. Jonkun verran löytyi ahvenia ja olivat kyllä hurjalla purulla sen aikaa, kun parvi vieressä pysyi. Kun kelasi muutaman kierroksen jigiä, kalat repivät ja tärppivät. Kun kelasi uudestaan, ahvenet tappelivat jigistä koko ajan. Joka ikisen kelauksen jälkeen piti tehdä vastareita, mutta kun eivät pikku pirulaiset tarttuneet.

FullSizeRender-3

Jigeistä katkeili pyrstöjä, kun niin kova nälkä niillä oli, mutta koukkuun niitä ei meinannut saada. Onneksi raitapaitoja kävi veneessäkin jonkun verran, mutta takaisin kotiinsa niin pienet oli passitettava. Vertikaalilla en saanut perjantaina mitään, kaikki kalat tulivat heittelemällä.

IMG_5018

Viikolla tuli shoppailtua ja puhuinkin aiemmin, että tilasin Okuman Inspira kelan. Kela saapui sopivasti viikonlopuksi ja tykkään kyllä kybällä =D Tosi sulava ja pehmeä kelattava vanhaan kelaan verrattuna, hyvä ostos :)

FullSizeRender-4

Happosen Seppo on kysellyt minua mukaansa uistelemaan muutaman kerran, mutta aina ovat aikataulut menneet ristiin. Lauantai-iltana oli Sepolla taas vapaata ja se sopi myös meille, joten treffattiin uistelun merkeissä. Lähdettiin Pirttilahdesta suuntana Hirviselkä. Seppo oli kuullut ystävältään aiemmin lauantaipäivänä, että kuhan syönti on Kallavedellä heikkoa. Kyllä Seppo meille kuitenkin kuhafileet lupasi, jos ei uistelemalla, niin sitten hänen pakastimestaan :) Kalantulo oli siis kerrankin satavarmaa.

IMG_5097

Lähdettiin satamasta puoli viideltä ja tarkoitus oli uistella 5-6 tuntia. Pelipaikoille päästyä Seppo alkoi virittelemään vapoja ja kyllä se vaan aina yhtä vaikealta näyttää. Tai siis sehän näyttää ihan todella helpolta Sepon tekemänä, kun Seppo osaa tehdä valmistelut vaikka silmät kiinni, mutta minä olen ihan kuutamolla, jos jotain pitäisi oma-aloitteisesti tehdä. Ei onnistu. Hyvä, että osaan pitää vapaa oikein päin kädessä.

IMG_5038

IMG_5068

Seppo ei käytä muita vaappuja, kuin itse valmistamiaan Sepeteuksia, ja miksipä käyttäisi, kun omat vaaput antavat kalaa hurjia määriä. Minä olin ratissa, kun “pojat” laittelivat vaappuja uimaan ja kyllä muuten lauantai-iltana Kallavedellä uiskenteli ihan hiton hyvän värisiä vaappuja! Nättejä, kuin mitkä :)

FullSizeRender

Aika nopeasti alkoivat siimat kiristymään, kun vaaput lähtivät uimaan ja tasaiseen tahtiin veneessä kävi kuhaa ja haukea koko illan ajan. Mitään isompaa ei lauantaina ollut liikkeellä ja se kasin kuha jäi vielä näkemättä. Luotan kyllä Seppoon ja uskon, että joku kerta Sepeteus-vaappu sellaisen kyytiin poimii, onhan se jo kerran poiminut :) Sellainen mörkö olisi kyllä mukava nähdä livenä.

IMG_5136

IMG_5063

Seppo valmistaa vaappujen lisäksi myös tasureita, joten jos Sepeteuksilla haluaa kalastaa ympäri vuoden, se onnistuu. Vaappumalleja Sepolla on seitsemän erilaista. Sepeteus-vaappujen kotisivuihin voi käydä tutustumassa täällä.

FullSizeRender-1

Kännykällä vaikea saada kuvia vaappujen todellisista väreistä, mutta eiköhän tämä kuva jotain kerro :) Lisää värejä löytyy kuvaa klikkaamalla.

Illalla siirryimme vielä Ollinselän suuntaan, jossa uistelimme pari tuntia. Yhteensä otimme mukaan kuusi ruokakuhaa ja yhden isomman ahvenen. Voin sanoa, että palvelu pelasi, sillä ihana Seppo fileoi meille kalat mukaan. Ihan huipputyyppi!

IMG_5135

Ja kalaa nousee!

FullSizeRender-2

Päätöntä menoa =)

Oltiin kotona yhdentoista maissa ja ehdittiin käydä pikatreffeillä nukkumatin kanssa, sillä kello oli soimassa jo neljältä. Kerrankin nollatuuli, joten tarkoitus oli lähteä heti aamusta Ollinselälle. Sieltä on nyt huhupuheiden mukaan noussut ihan kohtuukokoista kuhaa.

Ollinselkä tänä aamuna kuuden hujakoilla

Ollinselkä tänä aamuna kuuden hujakoilla

Ollinselkä oli hiljainen. Löydettiin ihan mukavasti kalaa, mutta taas ne olivat nirsolla päällä. Heittelin, vertsuilin ja jopa uittelin pitkästä aikaa tasureita, mutta en saanut tärppejä. En edes hipaisua! Selkeästi oltiin väärissä paikoissa.

Täytyi vaan kartoitella alueita Puattisella tarkemmin ja pikkuhiljaa alkoikin aktiivisempaa kalaa löytymään. Löydettiin ihanan hurjia ahvenia, jotka kelpuuttivat vertikaalityylillä uitetun jgin. Ja uittotyylikin piti näille ahvenille olla juuri oikeanlainen. Ensin uittelin jigiä kalojen yläpuolella, mutta ketään ei kiinnostanut. Sitten laskin jigin pohjaan ja pomputin pari kertaa. Sen jälkeen kun lähdin nostamaan jigiä, niin kaikki halusivat sen. Jännää! Ahvenet tarttuivat ihan pohjan tuntumasta, tuskin enempää, kuin 10cm pohjasta. Eivät siis nousseet jigille. En tiedä, olisiko kenties tuo pohjassa pomputtelu auttanut tasureita toimimaan.. se jäi kokeilematta.

IMG_5103

Päivän eka :)

IMG_6116

Päivän toka :)

En saanut tänään ensimmäistäkään kalaa heittelemällä, vaikka heittelin samaa jigiä, millä vertsuilin. Tärppejä kyllä tuli heittelemällä jonkun verran, mutta tartutus oli tosi vaikeaa. Vertsutyylillä vastaiskun sai tehtyä oikein makoisasti ja kalat pysyivät hyvin kiinni. Ahvenet löytyivät 7-9 metristä ja erikoista, että kuhaa oli 6-7 metrissä eli matalammassa. Yhtään isompaa kuhaa ei tänään tullut ja selkeästi tämän viikonlopun jigailut ovat antaneet paremmin ahventa, kuin kuhaa.

Välivedessä ui silppua, jota pohjassa olevat ahvenet saalistivat

Välivedessä ui silppua, jota pohjassa olevat ahvenet saalistivat

Vielä antaa isomus kuha odottaa itseään, olisihan semmoinen kunnon köllikkä mukava saada siiman päähän pitkästä aikaa. Jotain uutta on ehkä keksittävä, jotta kuhahaaveet toteutuvat. Nyt ainakin alan etsimään uusia kalapaikkoja, sillä tänäänkin Hirviselällä olisi ollut tosi paljon mielenkiintoisia paikkoja, mutta aika loppui kesken. Täytyy katsoa, jos ensi viikolla kävisin Puattisella kartoittamassa uusia mestoja, kelit ainakin pitäisi olla kohdillaan =)

Kuinkas muiden kalansaaliit, oliko ahven- vai kuhavoittoinen viikonloppu? :)

 

Alamittaa Kukkarinselällä

Tänään koitti päivä, kun pääsin tutustumaan lohen uisteluun täkyrakseilla. Loppukesästä pääsinkin jo tutustumaan itse uisteluun ja olihan se mielenkiintoista hommaa. Jos et ole vielä kuullut siitä reissusta, niin käyppäs lukemassa täältä. Tänään samainen uisteluguru nappasi minut ja kalakaverini kyytiin ja lähdettiin pyyhältämään kohti Suvasta.

Tavoitteeni päivälle oli nähdä järvilohi. En ole koskaan sellaista livenä nähnyt, saati saanut. Myös taimenhavainto olisi kiva, sillä taimen on niin upean näköinen kala ja vain kuvien kautta olen niitä päässyt ihastelemaan. Tänä syksynä Suvaksella lohet ovat olleet kuulemma aika vaikeasti tavoitettavissa, ja nekin joita on tavoitettu, ovat olleet alamittaisia. Minulle kyllä kelpaisi näköhavainto vaikka alamittaisesta lohikalasta. Sittenhän niitä tavoitteita voisi alkaa nostamaan.

Oltiin Suvaksella vaille yhdeksän. Päivästä oli tulossa uskomattoman hieno marraskuinen päivä. Aika harvinaista herkkua näillä leveysasteilla ja aurinkokin paisteli lähes pilvettömältä taivaalta. Hurautettiin Kukkarinselälle ja sitten alkoi täkyraksien viritys. Sepolla oli salakoita mukana ja sain ihan kädestä pitäen opastusta täkykalan laittamisessa raksihuppuun. Opin samalla hammastikuille uusia käyttötarkoituksia :)

IMG_3741.JPG

Kalan virittäminen raksiin oli aika jännää puuhaa. Ihan uskomatonta, miten pienillä, jopa millin siiman kiristyksillä, saatiin niin suuria muutoksia täkykalan uintiin! Se oli sekä haastavaa että mukavaa, kun sai tehdä salakan uinnista omasta mielestään houkuttelevan.

IMG_3745.JPG

IMG_3749.JPG

IMG_3751.JPG

IMG_3753.JPG

Sepolla oli useita eri värisiä raksihuppuja varattuna vapoihin, ja kun olimme puolet vavoista virittäneet valmiuksiin, Seppo tokaisi, että nyt on kala kiinni. Vettä oli alla yli 30m ja tärppi tuli ihan pinnasta. Sain vavan käteeni ja aloin kelaamaan. Kala tuli yllättävän helposti lähemmäs ja en uskonut sen olevan lohikala. Välillä siiman päässä ei tuntunut olevan mitään. Olen lukenut kauhutarinoita lohien äkkilähdöistä tärpin jälkeen, mutta tämä kala oli rauhallinen. Sepon mielestä siellä kuitenkin oli lohikala kiinni, joten pieni toivonkipinä mielessä kelasin kalaa kohti venettä.

Kohta kala oli veneen vieressä ja näin vilahduksen harmaata. Onko tämä totta, minulla on siiman päässä ihan uusi tuttavuus! Saatiin kala haaviin ja se paljastui taimeneksi, mutta harmillisesti se oli vähän alamittainen. Koukut olivat syvällä kiduksissa, ja irroituksen ja parin valokuvan jälkeen onnentoivotus ja kala takaisin. Fiilis oli kuitenkin ihan uskomaton, pidin taimenta käsissäni elämäni ensimmäisen kerran. Olisin ollut valmis lähtemään kotiin jo puoli kymmeneltä, olin niin täpinöissäni siitä kalasta.

kalastus

Kala otti Sepon itsensä maalaamaan huppuun, joka oli nimeltään tuksu :) Sama väri on kuulemma ollut ennenkin kova sana Suvaksella. Seppo oli myös edellisenä päivänä karkuuttanut ison järvärin, joka oli sekin tärpännyt tuksuun.

Keskipäivän hiljaisina tunteina Seppo piti meille solmukoulua ja opetti meidät tekemään “täkyraksin runkoja”. Päivä oli startannut siis loistavasti taimen-tärpillä, mutta sen jälkeen alkoi pitkä monen tunnin hiljaisuus. Puolen päivän jälkeen vaihdettiin yhteensä kahdeksaan vapaan tuksut ja muutettiin vähän painotuksia.

IMG_3797

IMG_3798

IMG_3801.JPG

Luottaisitko tähän viritykseen =)

IMG_3825.JPG

Tuksu ja kympin uinti ;)

IMG_3834.JPG

IMG_3850.JPG

IMG_3813.JPG

Kuuma kahvi ja kuiva käntty virkistivät

IMG_3832.JPG

Jarrupussit auttoivat pitämään uistelunopeuden riittävän matalana

Hiljaisuus senkuin jatkui ja aurinko alkoi hiipimään puiden taakse. Kello oli jo yli puoli neljä ja päätettiin alkaa nostamaan siimoja pois vedestä. Kesken kaiken kuulin taas Sepon maagiset sanat: nyt on kala kiinni!

IMG_3842.JPG

Sain vavan käteen ja Hurriganes soi taustalla. ROKKENROLL! Uskomaton fiilis! Aiemmin tullut taimen ei ollut mitään tähän verrattuna. Se oli helppo. Nyt kelasin tyhjää, ja jarrua piti kiristellä vähän väliä. Kädet alkoivat tärisemään (no okei, mulla oli myös kylmä), mutta vitsit, että se oli jännää! Seppo näki kalan pomppaavan kauempana ja sanoi sen olevan järvilohi. Kala pomppasi pintaan yhteensä varmaan viisi kertaa kelauksen aikana ja joka kerta ajattelin sen irtoavan. Mutta ei, kiinni pysyi ja jatkoin kelaamista. Kohta kala oli jo lähellä venettä ja ei se hirveän iso hurjaan käytökseen nähden ollutkaan. Siinä ja siinä mittakala. Saatiin kala haaviin ja pituutta 57cm. Parit kuvat ja takaisin.

IMG_3880.JPG-1

Minun kädet haisee vieläkin järvilohelle ja se on muuten ihana haju! Huh huh, mikä päivä. Upeita kaloja ja eipä noihin ole mitään mahdollisuuksia törmätä omilla kalareissuilla. Näköjään ainoat kontaktit lohikaloihin saa uistelugurun kyydissä ;) Vaikka saimme vain alamittaisia kaloja, niin päivä oli lähes täydellinen siitäkin huolimatta.

IMG_3860.JPG

Jos sais kerran reissullansa nättiä mittakalaa halata.. Ehkä sekin päivä vielä joskus koittaa ja kotiinviemisinä olisi muutakin kuin kokemusta. Kiitos vielä kerran Sepolle huippupäivästä :)

 

Uistelua, jigailua ja rannalta heittelyä

Viikonloppu oli taas aika tuulinen, joten sehän haittasi kalastelua melko paljon. Perjantaina sain kutsun uisteluveneeseen ja suuntana oli Suvas. Lauantaina siellä oli kisat, joten perjantaina oli treenipäivä ja pääsin taas tutustumaan uisteluun. Pikkuhiljaa se tuntuu koko ajan mielenkiintoisemmalta harrastukselta :)

Olen kuullut juttua Suvaksen mahtikaloista ja lohiakin sieltä on kuulemma lähiaikoina noussut. Kyllähän se jännitti lähteä sinne ja henkisesti jo varauduin lohen kanssa taisteluun. Tuuli oli pahin ikinä, mitä olen vesillä ollut. Ei olisi meidän Puattisella tullut mitään. Sen verran lensi aaltojen myötä vettä “konepellille”, että Puattinen olisi ollut litimärkä välittömästi. Onneksi uisteluvene oli sen verran iso, että uistelu sujui tuulesta huolimatta hyvin. Paukkuliivit kyllä viritettiin jokainen päälle, sillä riski laidan yli lentämiseen oli iso :)

IMG_1437.JPG

Jos keli oli huono, niin kyllä oli kalantulokin. Muutama noin kiloinen hauki kävi päivän (!) aikana veneessä ja epäilin niitä Suvasjuoruja höpöhöpöjutuiksi. Jos olen uistelugurun kanssa Suvaksella ja kylmälaukussa ei päivän päätteeksi ole mitään, voiko se johtua muusta kuin tyhjästä järvestä.. Vai minun huonosta karmasta.

IMG_1441.JPG

Iltapäivällä päällemme saapui kaatosade ja ukkonen, ja kun salama iski välittömän jyrähdyksen kera kaksi kertaa päämme päällä, päätimme lähteä rantaa kohti. Olimme salamalle aika potentiaalinen kohde kahdeksan veneessä töröttävän vavan vuoksi. Ukkonen oli onneksi kiltti ja antoi meidän ajaa rantaan. Kaloja ei tullut, mutta kokemusta taas siitäkin edestä. Ehkä kymmenen vuoden sisään hankin jotain uistelukampetta itsekin ;)

IMG_1448.JPG

Lauantaina kisapäivänä Ahti oli antanut kalaa ihan reilulla kädellä. Kannatti jättää minut pois veneestä, sillä kalaa oli noussut 47kg.

Me ei itse uskallettu lähteä lauantaina veneellä minnekään. Tuuli oli yksi kesän pahimmista, joten hoideltiin pakollisia asioita ja käytiin maakuntamatkailun lomassa heittelemässä muutamilla rannoilla. Mitäänhän me ei saatu ja olen taas entistä iloisempi omasta veneestä. Kesä olisi varmaan ollut aika hiljaista aikaa kalasaaliiden suhteen, jos olisi pitänyt rannoilta heitellä.

IMG_1463.JPG

MP Juankoskella

Sunnuntaina tuuli alkoi tyyntyä ja iltapäivällä tuulilukemat olivat kalastuksen kannalta erittäin mukavat. Pohjois-Kallavesi on jäänyt vähemmälle kalastelulle, joten laskettiin vene Julkulasta vesille ja lähdettiin tutkimaan paikkoja.

IMG_1478.JPG

Viime aikoina kuhat ovat olleet yli 10 metrissä ja tottakai etsittiin niistä syvyyksistä kalaa. Joka paikassa oli kuitenkin tyhjää ja epätoivoisena kokeiltiin jopa 15 metristäkin. Ei mitään. Kalakaveri sitten ehdotti matalampaa ja vaikka olin varma, että kuhaa ei matalasta löydy, suostuin ehdotukseen. Hämmästys oli suuri, kun kalakaverin tasuria puraisi alamittainen kuha seitsemästä metristä. Outoa, oikeastaan koko kesänä ei olla noin matalasta kuhaa löydetty.

IMG_1480.JPG

Vertikaalijigasin K.P Baitsin isolla vihertävällä v-pyrstöisellä kalajigillä. Tuttuun tapaan tiputin jigin pohjaan ja pomputin muutaman kerran ja nostin jigin hieman pohjan yläpuolelle. Näin kalan ponkaisevan pohjasta jigin perään ja olin varma hauesta. Sanoin kalakaverillekin, että ei tarvitse haavia, se on hauki. Kun kala tuli pintaan, se paljastuikin kuhaksi. Taas ne kuuluisat hauen elkeet, mutta hyvin ovat kuhat saaneet minua tänä kesänä huijattua matkimalla haukea. Äkkiä sittenkin haavi, sillä kala tuntui olevan huonosti kiinni. Kello oli viisi, kun mukava 44cm ruokakala pääsi haaviin.

IMG_1495.JPG

IMG_1486.JPG

FullSizeRender

Laskin jigin takaisin ja sama toistui. Uusi kala ampaisi pohjasta ja tärppi tuntui jo paremmalta. Jee, kohta on kuhakeittoainekset kylmälaukussa. Mutta tämähän ei sitten ollutkaan kuha, vaan pieni hauki. Hauki pääsi kasvamaan ja enää en saanut kaloja tärppäämään.

IMG_1514.JPG

Kalakaverin pilkkiin tarttui töpöhäntäinen hauki

Kierreltiin illan mittaan vielä erään saaren ympäristössä ja kalaa ei näkynyt edelleenkään syvemmässä, kaikki kalanäytöt olivat alle kahdeksassa metrissä. Ilta alkoi hämärtymään ja maistoin kermaisen kuhakeiton jo suussani. Vitsit, jos saisin vielä toisen kuhan, niin keittotarpeet olisivat kasassa. Päätettiin käydä vielä pikaisesti testaamassa ensimmäisen mittakuhan antanut spotti. Kello oli puoli kahdeksan ja ihan pian pitäisi lähteä satamaan. Tein perinteiset “muuvsit” eli vertikaalijigi pohjaan, pomputus ja ylös. Sieltähän se tuttu viiva taas lähti perään, kohta haavissa napotti kuha 45cm. Sitten joutikin kotiin :) Monipuolinen kalastusviikonloppu takana ja tulihan sitä kalaakin, kun sitkeästi jaksoi yrittää.

IMG_1515.JPG-1

IMG_1522.JPG

IMG_1523.JPG-1

Yksi parhaimmista kalastuspäivistä ikinä

Sain eilen mahdollisuuden lähteä uistelugurun veneeseen päiväksi. En ole koskaan uistellut, joten odotin päivää innolla. Oli mukavaa päästä seuraamaan uistelua niin läheltä. Lähtö oli yhdeksältä ja ajoimme aluksi Puutossalmen suunnille. Koko Kallavesi vaikutti olevan paksun sumun peitossa, mutta matka sujui sumusta huolimatta hyvin. Koskaan en ole tuollasta sumua nähnyt, saati ollut vesillä sellaisessa kelissä. Vähän jännitti istua “etupenkillä”, kun ikkunasta ei nähnyt kerrassa mitään. Onneksi veneessä oli tutka ja hyvä kuski :)

IMG_1152.JPG 2

IMG_1158

IMG_1164

IMG_1170

Ottipaikoille päästyä alkoi armoton show. Vapoja, siimoja, vaappuja, laukaisijoita, puntteja, plaanareita ja takiloita siellä täällä. Katsoin vaan huuli pyöreänä miten palaset loksahtelivat kohdalleen ja kohta oli veneen katolle viritetty rivi vapoja. Tuohon vaaditaan jo jonkin verran kokemusta, jotta saadaan kaikki nätisti järjestykseen.

IMG_1173

IMG_1180.JPG 2

IMG_1184

IMG_1181

Ei mennyt kauaakaan, kun ensimmäinen vapa ilmoitti kalasta. Minulle iskettiin vapa kouraan ja käskettiin kelata. En ollut koskaan edes koskenut uisteluvapaan, sehän oli valtava. Aloin sitten kelaamaan kalaa olemattomilla lihaksilla ja vaikka kala paljastui vain kilon haueksi, hauikset olivat maitohapoilla.

IMG_1177

Huh huh, toivottavasti noiden yhdeksän muun vavan vaaput olisivat edes vähän aikaa kaloilta rauhassa. Antakaa minun hauisten palautua.. Toiveeni kuultiin ja sain hengähtää vähän aikaa.

IMG_1214

IMG_1277.JPG-1

Pian taas joku vapa ilmoitteli kalasta. Nyt oli isompi ja minä riskinä naisena sain taas kunnian kelata kalan veneeseen. Päivän päätteksi ehkä kylmäkääreitä käsivarsiin, jos sama meno jatkuu.. Kala oli ihan mukavan kokoinen hauki.

IMG_1210

Uisteltiin eri paikoissa olevia penkkoja ja pieniä kaloja kävi vähän väliä veneessä. Ensimmäinen kuha löytyi Ritoniemestä ja juuri kun alettiin etsimään lisää kuhia, moottori sammui. Joku oli arvioinut tankissa olevan bensan määrän alakanttiin ja siinä sitä sitten oltiin keskellä järven selkää ilman bensaa :)

Onneksi kalakaveri sattui juuri olemaan Kuopionlahdella Puattisella ja lupasi rientää hätiin kanisterin kanssa. Pienen pakollisen tauon aikana sain pilkkiä, mutta kyllähän se uisteluvapa on vähän liian järeä pilkkivavaksi :)

Apu saapui paikalle ja saatiin tankkiin bensaa. Loppu hyvin kaikki hyvin. Edessä oli vielä viimeisen paikan testaus, joten lähdettiin jatkamaan matkaa. Kurvattiin kohdepaikalle ja “pojat” virittelivät siimat nätteihin riveihin. Viimeinen paikka antoi useampia kuhia ja sain taas treeniä käsivarsiin.

FullSizeRender.jpg

IMG_1235

Vedossa oli vain Sepeteus-vaappuja ja suurin osa kaloista tuli yhdellä tietyllä värillä. Ja jotta kuulostaisin jo puoliammattimaiselta uistelijalta, niin kerrottakoon, että kalat tulivat sadan gramman puntin takaa :)

IMG_1233

Päivä oli aivan mahtava, seura oli aivan mahtavaa ja keli oli aivan mahtava. Isoja kaloja ei löytynyt, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Ehkäpä ensi kerralla ;) Kiitos vielä Sepolle opettavaisesta päivästä, tuollaisia juttuja ei opi lukemalla vaan kokemalla :)

Kaikki loppuu aikanaan, niin myös uisteluaika. Onneksi kalakaveri oli edelleen vesillä, joten hyppäsin keskellä Kallavettä veneestä toiseen. Vaihdoin lennosta vielä omaan tyyliin ja ehdin uittamaan tasuria sekä vertikaalijigaamaan. Päivän kruunasi Svartzonkerin isoon jigiin puraissut 1,35kg kuha. Kuhan mahasta löytyi useita muikkuja, joten eipä ihmekään, että juuri tuo jigiväritys kelpasi.

IMG_1258

IMG_1266.JPG-1

IMG_0949.JPG

IMG_1274.JPG

Aamulla herätessä käsivarret olivat vähän kipeät, uistelulihakset ne siellä vaan ilmoittelevat olemassaolostaan. Viikonlopusta on tulossa erittäin hieno säiden suhteen, joten käykäähän kalalla :)