Tuttu ja turvallinen Sotka

sunnuntaina 8.3.2015 | by Jaana Jekkonen | 12 kommenttia

Tai en tiedä onko miten kauan enää turvallinen, sillä siellä on aika paljon virtauksia ja lossikin kulkee vierestä. Tänään kyllä vielä jää kesti hyvin, oli semmoiset 30cm paksuutta. Teräsjäätä ehkä 20cm. 

Aamulla lähdin intoa puhkuen testaamaan uusia tasureita Sotkalle. Kerroin edellisessä postauksessa, että sain Kalarosvon ahvenen nahkaisia tasureita, jotka olivat “kotoisin” Sotkalta. Alku lupaili hyvää, sillä takana oli kaksi tosi tyhjää päivää ja tänään aamulla jään alla näkyi heti elämää. 
Päätin kokeilla pientä Kalarosvon ahvenen nahkaista tasuria (oikeasti pienet tasurit olivat lapsille, mutta saan lainata niitä silloin tällöin ja lapsia en uskalla Sotkan arvaamattomalle jäälle viedä). Halusin siis testata kalojen reaktiot “oman kylän poikiin”. 
 
Ensimmäinen lasku avantoon, jossa vettä oli 10 metriä. Ehdin laskea tasuria noin kuusi metriä, kun pohjasta lähti jyrkkä viiva kohti. Ja heti tärppi! Jäälle nousi  noin 300g ahven. Jos sillä olisi ollut jalat, se olisi juossut. Niin iloinen jälleennäkeminen sillä oli sukulaisen kanssa. 
 
Kokeilin avannolla myös testiin saamiani Perzan morreja. Ja tehokas tuntui ahvenväri olevan, kala tärppäsi hanakasti, vaikkei iso ollutkaan. Morrien koko on kyllä todella hyvä, ne ovat tarpeeksi isoja isommillekin kaloille. Meinaa aina olla hankaluuksia löytää tarpeeksi isoja morreja, mutta näillä on kokoa :) 
 

Vaihdoin avantoa ja pistin saman pienen Kalarosvon tasurin uimaan kuin edelliselläkin avannolla. Viivahan sieltä taas pohjasta lähti kohti, ja melkein jo nolotti, että näinkö helppoa tämä kalastaminen nyt onkin. Tasurit toimii liian hyvin? Tärppi ja kala jäälle, se oli noin 35cm kuha, joka luonnollisesti lähti takaisin. Ajattelin siinä vaiheessa jo älyttömiä saaliita tälle päivälle, kun alku oli näin helppoa. 

 

Sitten se kalantulo loppui. Pari tuntia pilkin tyhjää ja jossain vaiheessa sain pienen siian, joka otti reilun 10cm kokoiseen Valioon, jännää :) Siikakin oli pieni, ehkä 300g, joten pistin takaisin. 

Kahdeltatoista menin testaamaan Sotkan hoteimman kuha-avannon. Mutta se oli rikki, ei elonmerkkejä. Pyörin pitkin Sotkaa iltapäivän ja yritin houkutella tasureilla kaloja. Ja kaloja kyllä löytyikin, mutta ne olivat nirsoja. Testailin muitakin vieheitä, mutta parhaiten toimivat Kalarosvot.
 
Myös viereisellä “pilkkikaverin” avannolla Kalarosvo oli päivän ottiviehe, muutamia haukia, alamittainen kuha, pannukarkeita ahvenia.. Älyttömän hyvin toimivia tasureita, ei voi muuta sanoa. Ilman Kalarosvoja päivä olisi ollut lähestulkoon mp. 
 
Koska jäätilanne on niin arvaamaton, ja minun lempipaikka Sotkalla lähellä sulaa ja lossia, en tiedä pääseekö/uskaltaako tuolle paikalle enää tänä talvena mennä. Tilanne voi muuttua niin nopeasti. Sen takia halusin olla normaalia myöhempään tänään jäällä ja nautiskella Sotkan mahdollisista antimista hämärään asti. 
 
Kello oli jo yli neljän ja oltiin menossa rantaa kohti. Kokeilin vielä kahdeksan metrin käyrällä yhtä avantoa, joka olisi päivän viimeinen. Se oli aivan tyhjä. Niimpä otin salaisen aseeni, eli ison Valion, ja aloin heiluttamaan sitä tosi rajuin liikkein. Nostin pilkkiä useita metrejä ja annoin liukua alas ja välittömästi toistin liikkeen uudestaan ja uudestaan. Tein tämän ehkä kymmenen kertaa ja vihdoin sain viivan irtomaan pohjasta. Kalat harvoin kuitenkaan ottavat Valioon (ainakaan minun Valioon, ne vain käyvät katsomassa sitä), joten vaihdoin nopeasti tasuriin. Kala seuraili ja ui rinnalle, mutta ei vain ottanut. Vaihdoin toiseen tasuriin, ei vieläkään. Vaihdoin kolmanteen tasuriin, ei vieläkään. Vaihdoin morriin, ei vieläkään. Sitten se painuikin takaisin pohjaan. Ei muuta kuin Valiota uudestaan avantoon ja suuria liikkeitä, jotta kala nousisi uudestaan. Ei noussut, joten vaihdoin Valion pieneen Kalarosvon ahvenen nahkaiseen tasuriin.
 
Laskin vieheen avantoon ja sieltäpä se viiva tulikin taas pohjasta minun luo. Se oli varmasti sama kala kuin hetkeä aiemmin, ja välillä se oli jopa piirtänyt keltaista viivaa. Värisytin tasuria kevyesti ylöspäin ja ahven tuli kohti ja tärppäsi heti. Aloin nostamaan kalaa ylös ja sain sen melko helposti jäälle. Helekatinmoinen ahven. Pompin ilosta ja kiitin mielessäni Kalarosvon valmistajaa. Tai kiittelin itse asiassa ihan ääneen, kovaan ääneen :) Olin ihan täpinöissäni, koska ahven tuntui painavalta. Jännitti, että joko vihdoin se maaginen.. äkkiä vaaka repusta ja plääh, 930 grammaa. Ilo muuttui vähän pettymykseksi, mutta olihan se aiiivan mahtava kala joka tapauksessa. Pienestä kii :) 
 
Jaa:
Facebook
Whatsapp
Joko luit nämä?
12 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit
  1. Hieno kala kuvat ja kertomus. ???

  2. Kiitos :)

  3. Johan oli hieno reissu ja kalojen ilotulitusta. :)

  4. Kiitos, mutta ei se ihan ilotulitusta koko päivän ollut, aika monta tuntia joutui tyhjääkin pilkkimään :) Blogiin jos jaarittelisi koko päivän tapahtumat, niin kukaan ei jaksaisi niin tylsää ja pitkäveteistä tekstiä lukea :)

  5. Poti kommentoi:

    Hieno saalis! Ei ollu kala syönillä tääl Kouvolan seudul… Pääasiassa jäälläoloaika meni ensimmäiseen kaikuun tutustuessa, ostin tuommosen Lowrancen Elite 3X:n, kiva peli kunhan oppii säädöt :) Ens viikonlopun pilkittelyä odotellessa….

  6. Kyllä kateeksi käy kun ei kahteen kauteen ole jäille päässyt, siksipä tätä blogia on mahtavaa seurata, pysyy ajanhermolla ja tunnelmissa:) Kiitos Jaana :)

  7. Kiitos kommentista :)

  8. Hiljaisia päiviä on mullakin, arvaa vaan tunnenko oman kaikuni säädöt hyvin, kun on ollut luppoaikaa sitä rämpätä ;) Kireitä!

  9. Anonyymi kommentoi:

    Terve.
    Onnittelut komeasta ahvnesta.
    Onko ollu ongelmia kaiun kanssa matalammassa vedessä? 0-5m

  10. Terve ja kiitos. En pysty omaa kaikuani käyttämään oikeastaan alle kahden metrin vedessä, herkkyys pitää säätää niin pienelle, että edes omaa viehettä ei meinaa nähdä. Ja en tiedä miten suuri hyöty kaiusta olisi niin matalassa, ei ainakaan tärppejä välttämättä ehdi näkemään, kun keila niin pieni… Mutta pari metriä ja siitä syvemmässä ihan hyvin pelittää, tosiaan se herkkyys vaan pienemmälle kuin syvemmissä vesissä, muuten tulee liikaa häiriötä, ainakin minun kaiussa.

  11. Onnea, hieno ahven! :) Olin kerran jo kirjoittavinani, mutta viesti hävisi johonkin. Taisin painaa väärää nappia. Käytätkö muuten erillistä kameraa kuvien ottamiseen, vai saako jonkin puhelimen kameralla noin hyviä kuvia?

  12. Kiitos :) Käytän kännykän kameraa (iPhone 6), olen kyllä tyytyväinen kuvien laatuun, ihan hyviäkin otoksia olen saanut kännykkäkuviksi. Pelottaa kyllä se päivä, kun puhelin plompsahtaa avantoon :)