Jigikuhasesonki parhaimmillaan

sunnuntaina 30.7.2017 | by Jaana Jekkonen | 2 kommenttia

Heinäkuun viimeisiä päiviä viedään ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, pian alkaa avovesikauden paras kuukausi. Viime vuonna elokuu oli täynnä tapahtumia ja kalaa löytyi hyvin. Nyt viikonloppuna Kallavesi antoi jo pieniä maistiaisia tulevasta.

Arkena tulee aina vilkuiltua sääennusteita, sillä viikonloput yleensä kuluvat kalastaen. Viikolla sääennuste oli ihan hirveän märkä ja viikonlopun sademäärän piti olla useita senttejä. Kyllähän sitä voi tietysti kalastaa sadevaatteissakin, mutta mukavampaa se kuitenkin on kuivalla kelillä. Viikonloppua kohden ennuste onneksi muuttui koko ajan kuivemmaksi ja lämpötilatkin huitelivat todella kesäisissä lukemissa.

Perjantai koitti ja sateista ei ollut tietoakaan. Päätimme lähteä Etelä-Kallavedelle ahvenjahtiin ja laskimme veneen Kumpusaaresta. Kylmälaukku oli mukana, mutta koska kuhakiintiö oli hyvien viime reissujen vuoksi täynnä, mukaan kelpuutettaisiin vain ahvenet.

Saaristokatua pitkin Kumpusaareen

Ilta kului kalaa etsien ja käytiin kokeilemassa muutamia tuttuja paikkoja. Alkuun kalaa ei oikein meinannut löytyä, mutta sellaista se monesti Kallavedellä on. Loppuillasta satuimme kuitenkin löytämään alueen, joka oli ihan täynnä kalaa. En ole koskaan nähnyt Kallavedellä niin kalaisia luotainnäkymiä. Monesti olen kironnut Kallaveden tyhjäksi kaivoksi, mutta perjantaina oli peruttava puheitaan. Kyllä siellä kalaa on ja paljon, täytyy vaan osua juuri hot spotin päälle.

Kallavesi tarjoilee parastaan osa I

Kallavesi tarjoilee parastaan osa II

Olen pitänyt mukaan otettavien savuahventen rajana sellaista 32 senttiä eli siitä isommat ottaisin mukaan ja fileoisin savustimeen. Pienemmistä ei tule niin hyviä fileitä ja ne kuivuvat liikaa. Totta puhuen sehän on ihan toiveajattelua, että joskus löytäisin savustimen täydeltä puolen kilon ahvenia, naurattaa itseänikin se ajatus. Perjantaina ei siis tosiaankaan tullut yhtään mukaan otettavaa appuraa :)

Melkein syömäkokoa

Kuha puri perjantaina yllättävän hyvin ja “ongelma” Kallavedellä onkin se, että jos haluat ahvenia, saat kuhia. Suurin kuha, jonka sain, oli tasan 50cm ja lisäksi kymmenkunta pienempää. Ahvenet taas eivät täyttäneet kokokriteerejä, joten kylmälaukku palasi kotiin yhtä tyhjänä, kun oli kalalle lähtenytkin :)

Illan isoin 50cm

Auringonlaskun aikaan pohjassa olevat kuhat nousivat lähemmäs pintaa saalistamaan ja kaikuluotaimesta näki, kun kuhat söivät jotain silppua välivedestä. Ilmankos uistelu on iltaisin tehokasta, kun kuhat tulevat pohjasta tyrkylle :)

Kuhat iltapalalla välivedessä

Puijon torni pilkottaa

Lauantain kalapaikka oli vielä hakusessa ja mietimme minne suunnata. Emme halunneet lähteä kovin kauaksi, joten hurautimme Juurusveden rantaan. Mehän käytiin Juuruksella muutama viikko sitten ja yksi iso kuha jäi minua sinne odottamaan. Jälleennäkemisen toivossa siis päätimme lähteä sitä kuhaa etsimään.

Taustalla näkyy Jännevirran silta

Juurusvesi on isojen kuhien vesistö ja jos kalapaikat ovat tiedossa ja Ahti suotuisalla päällä, hyvällä tuurilla veneeseen voi nousta monen kilon kuhia. Ja kalojen paino voi olla lähempänä kymmentä, kuin viittä kiloa, joten ne kuparikyljet ovat oikeasti isoja kaloja. Minulla ei onneksi ole pelkoa niistä möröistä, sillä ensinnäkään kalapaikat eivät ole tiedossa ja Ahtikin monesti vain mököttää.

Laskimme veneen Jännevirran sillan vierestä. Silta erottaa Juurusveden Kotkatvedestä ja mielenkiinnosta suuntasimme ensin Kotkatvedelle. Emme ole koskaan siellä käyneet ja tuskimpa toista kertaa menemmekään, minun saaliina oli nimittäin vain yksi miniahven =)

Jännevirran vanhan sillan viereen rakentuu valtava uusi silta

Iltapäivällä oli aika kova tuuli ja vieressä olevan Rissalan lentokentän säänmittauspiste näytti puuskatuulen nopeudeksi 9 metriä sekunnissa. Ilmankos Puattinen hieman keikkui puolelta toiselle. Siirryimme takaisin Juurusveden puolelle, mutta koska tuulen takia kalastus oli hankalaa, päätimme käydä Juurusveden vieressä olevalla Iso-Jälällä. Olemme käyneet talvisin Jälällä pilkillä, mutta avovesiaikaan jigailemassa vain muutaman kerran. Tuuli ei ollut Jälällä niin paha, joten siellä oli suojaisampi kalastaa.

Jälässä on tosi kirkas vesi, joten se ei ehkä ole jigikalastajan unelmapaikka. Joka paikka piirsikin tyhjää, mutta tiesimme, että eräällä matalikolla on paljon ahvenvitaa. Missäpäs muualla köllikkäahvenet olisivat kirkkaassa vedessä suojassa, kuin kasvien seassa.

Ahvenvita erottui selvästi luotaimen näytöltä, penkassa näkyy pikkukalaa

Ankkuroiduimme matalikon viereen ja yritimme heitellä jigiä kasvien sekaan. Joka heitolla tuli salaattia, joten täytyi hieman muuttaa heittolinjaa. Juha napsi itse tekemällään 0,5g jigipäällä joitain ahvenia ja lopulta minäkin sain yhden 32cm raitapaidan. Ahvenet olivat tosi hienon värisiä, kun olivat kirkkaassa vedessä kasvaneita. Jokainen raitapaita pääsi takaisin, jotta voimme talvella treffata uudestaan.

Järvi, jossa kasvaa täydellisiä ahvenia

Tuuli tyyntyi ja pääsimme vihdoin Juuruksen ahvenia etsimään. Suuntasin heti samalle paikalle, jossa se yksi mörkö karkasi minulta edellisellä reissulla. Rannan Henri lähetti minulle viikolla täsmäaseita isoille kuhille ja eihän noita jigejä meinaa hennoa edes käyttää. Muutama raidallinen Ismojiggen ja lisäksi Souralan Teron tekemiä vertsujigejä. On kyllä niin nättejä jigejä ja mitkä värit ❤️

Ismojiggen

Tero Souralan vertsujigit

Ensiuitto pinkillä Souralalla nappasi heti kuhan, mutta se iso mörkö ei ollut kotona. Kalaa oli alueella ihan mahdottomasti, mutta suurin osa alamittaa.

 

Kuhilla on näköjään sama lempiväri kuin minullakin =)

Kuhia olisi, mutta keskikoko liian pientä :(

Alueella pyöri myös ahvenparvi, jonka tavoitimme aina välillä. Keskikoko ahvenilla oli ihan mukavaa, noin 30cm, mutta Muurikkaan ne olivat vielä liian pieniä. Päivän ykkösjigi oli Savage Gearin 8cm Bleak Paddle Tail, se maistui sekä kuhille että ahvenille.

Tämmöinen kaaos veneen alla on ihan parasta!

Juuruksen tumma ahven

Kahden eri järven ahvenet, saantipaikkojen välimatka vain pari kilometriä

Lokitkin olivat samoilla apajilla, pikkukalaa pomppi pinnassa

Laskuri näytti päivän päätteeksi 30, siitä ahvenia ja kuhia suunnilleen puolet ja puolet. Hieno päivä ja toisaalta myös vähän haikea, sillä se taisi olla minun ja Puattisen viimeinen yhteinen kalareissu. Tulkaa nyt joku ostamaan hyvä ja luotettava kalavene tuosta meidän pihasta, ettei sen tarvitse ihan toimettomana olla ;)

https://m.nettivene.com/moottorivene/finnmaster/692436

Jaa:
Facebook
Whatsapp
Joko luit nämä?
2 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit
  1. Nimetön kommentoi:

    Moi Jaana! Ymmärränkö viimeiset rivit oikein, eli olet jo ostanut uuden veneen? Jos kyllä, mihin päädyit? Ilmeisesti kuitenkin alumiinivene?

    1. Jaana Jekkonen kommentoi:

      Moi, ensi kuussa menen ostamaan alumiiniveneen ja kunhan kaupat on tehty, esittelen veneen blogissa :)