Kyllä Ahti osaa

maanantaina 23.3.2015 | by Jaana Jekkonen | 10 kommenttia

Nimittäin kääntää veistä haavassa. Niinhän se maanantai tuli ja samalla alkoi arkinen aherrus. Lomaileva pilkkikaveri kuitenkin päätti mennä käväisemään pilkillä. Voi jumaleisson, että meinasin saada hermoromahduksen töissä. Oikeasti. Kaloja hulluna, parhain ahven 1,2kg ja kilo rikki ennen minua :) Vielä tähän päivään asti pidin perheen suurimman assun rekordia nimissäni, mutta enpä pidä enää.  

Työnteko oli vaikeaa, kun puhelimeen tuli kuvia möröistä. Työpäivä ei ole koskaan kestänyt noin kauan. Sielu itki verta. Tarvitsisin lottovoiton, että voisin siirtyä päätoimiseksi pilkkijäksi.
Kaloilla oli tänään oikein herkkupippalot. Eilen muutamilla saalisahvenilla oli maha ihan tyhjä, joten niillä oli SUURI nälkä tänään. Töiden jälkeen halusin käväistä iltapilkillä samassa kultakaivoksessa. Kyllähän sen tiesi, että samasta avannosta ei enää sellaisia raitapaitoja nouse. Pilkkikaveri opetti uutta tekniikkaa tasurointiin ja se tyyli ei sovi kovin kärsimättömälle pilkkijälle. Tänään vettä oli ollut 10 metriä ja tasuria ei lasketa yli kuuteen metriin. Kalat kyllä tulevat tasuria maistamaan, jos ovat syönnillään. 
 
Mentiin samalle hottipaikalle ja tosi vaikeaa on olla laskematta tasuria pohjan tuntumaan, varsinkin jos siellä pohjassa näkyy kaloja. Mutta pitää vaan kärsivällisesti heilutella ja värisyttää tasuria monta metriä pohjan yläpuolella. No, ihan hyvä tekniikka tuokin, mutta kyllä minun on pakko sitä omaa tasuria käydä pohjassakin pomputtamassa. Joskus sekin auttaa ahventen syöntihalukkuuteen.. 
 
Iltapilkillä ollessa kaloja kyllä oli alla ja jos ne jotkut viivat olivat ahvenia (mikä on aika todennäköistä), ne olivat järkyttävän kokoisia. Harvoin kaiku piirtää tuollaista.. Yksi jättiviiva söi ohi, yksi tärppäsi Perzan morriin, mutta ei tarttunut ja yksi puraisi, mitäpäs muutakaan, kuin Kalarosvon ahvennahkaista tasuria. Iltasyönti näköjään on totta. Mutta pienihän tämä minun ahven oli :)
 
Tässä vielä kuva pilkkikaverin top kolmosesta, semmoinen kolme kiloa kalaa :) Isoin tuli ahvenen nahkaisella Kalarosvolla.


Jaa:
Facebook
Whatsapp
10 kommenttia
Jätä kommentti blogikirjoitukseen
Kommentit
  1. Anonyymi kommentoi:

    mahtavia kaloja.. tuskaa se on sisällä istua ja vilkuilla puhelimesta nettiin päivitettyjä mahtisaaliskuvia myöskin :)

  2. Juuri noinhan se menee, sehän on ihan selvä, mutta aika hyvät lohtukalat on kuitenkin noussut. : )

  3. Mahtavia tosiaan.. Vielä kun nuo alemmatkin olis omia :)

  4. Tää on niin tätä :) Yksi lohtukala nousi vain, mutta kyllä se tosiaan vähän lohdutti. Eikä siitä puuttunut kuin parisataa grammaa, että olisi lohduttanut vielä enemmän ;)

  5. Anonyymi kommentoi:

    Paljon sun oma appura painoi

  6. Se oli kasisatanen

  7. Anonyymi kommentoi:

    Vielä se syönti jatkuu ainakin muutaman päivän/illan, jos tuo uusi lumi nyt ei heti sula. Ei se näytä enää ettäällä olevan kilon ahven, kun kerran ysi ja kasisatasia nousee. Mie oon jättänyt nykysin puntarin kotiin, niin niillä reissuilla on tullut kaikki omat ennätyskalat(taikauskoa). Ootko kattonu kalamies.comista Kristian Keskitalon pilkkivideon? Siinä on tuota välivesi värisyttelyä, vaan on kyllä kalatkin syönnillään ja kalapaikka kohillaan.

  8. Mulla ei oo oma puntari nykyisin mukana, kun Berkleyn vedenkestävä vaaka meni rikki, kun kastui.. No ehkä se kastui liikaa. Uusi vaaka onkin ostoslistalla. Ja olen nähnyt Kristianin videoita, ja itsekin mieluummin värisytän tasuria, kuin uitan "perinteiseen" tyyliin.

  9. Anonyymi kommentoi:

    Voih, kunpa edes hetken voisin olla tuossa ahvenen paikalla ;)

  10. Heh :)

Kommentointi on suljettu.